Lue keskustelun säännöt.
No mitäs mieltä tästä: lapsen paras kaveri 11v tyttö sanoi
24.08.2011 |
myyneensä tytön antaman synttärilahjan kirppisellä koska tämä ei ollt antanut hänen pyytämäänsä lahjaa. Onko huonoa käytöstä noinkin isolta lapselta, siis sanoa suoraan tuollaista? Vai normaalia lapsen rehellisyyttä ja aitoutta?
Kommentit (13)
kovin hyvää käytöstä sanoa suoraan tuollaista. Tosin lapset ei aina ajattele, että toinen voi loukkaantua tai sitten nimenomaan halusi loukata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä niin lapsi, ettei varmaan tajua.
huonoa käytöstä sanoa tuollaisia suoraan. Lasteen suusta tulee totuus...
Ja ehdottomasti olisin sinuna sen myös lapselle kertonut:
"Onpas ikävää, ettet pitänyt lahjasta mutta lahjan antaja antoi sen sydämestään. Aina ei saa sitä mitä toivoo mutta silti on erittäin huonoa käytöstä myydä lahja eteenpäin ja vielä huonompaa käytöstä on kertoa lahjan myymisestä sen antajalle. Oletkos kuullut vanhaa sanontaa: 'Ei ole koiraa karvoihin katsomista', se tarkoittaa sitä, että joskus asiat on vain otettava vastaan sellaisina kuin ne tulevat. Sovitaanko, että jatkossa emme osta lahjoja, kun ne eivät sinulle kelpaa?"
Viette sitten jatkossa ko. lapselle "lahjakortteja" joissa lupaatte viedä esim. leffaan, uimahalliin, metsäretkelle jne.
voisi viedä Hyvän käytöksen kirjan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että tuollaista ei pitäisi mennä ääneen sanomaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselleni tosin kyllä on se ja sama mitä lasteni viemille synttärilahjoille tehdään, sehän on vain pakollinen summanmutikassa ostettu lahja (mun puoleltani siis) joka voi olla mieluinen tai sitten ei. Aina on mahdollista ettei saaja siitä ole lainkaan kiinnostunut tai saa monta samanlaista tai hänellä on jo ennestään tai tai...Laittakoot vaikka roskiin mun puolesta.
ihan diipadaapaa tuolla ylhäällä... että muka sydämestä annettu...just.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
saa myydä tai lahjoittaa pois, mutta missään nimessä sitä ei pidä lahjanantajalle mainita
mikä loukkaa toista, ja mikä ei! muistan itseni 11v ja kyllä olin harvinaisen hyvin tietoinen että tahallaan minut jätettiin ulkopuolelle kaveripiiristä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämähän on aika lailla suoraan verrannollinen muutamiin muihin aiheisiin, esim. "myin ei-toivotut häälahjani kirppiksellä, ystävä loukkaantui, miksi? Olis lukenut lahjalistaa" tai "anoppi suuttui kun myin sen antamat (perintö)astiat pois, kun en tykännyt". Ilmenee nykyään jo lapsillakin?
Meillä kyllä lapsille on merkityksellistä se mitä he kavereilleen synttärilahjoiksi antavat. Olemme opettaneet omille lapsillemme lahjojen antamisen ja saamisen idean juuri edellämainitsemallani ajatuksella. AP erityisesti painotti, että kyseessä oli lapsen PARAS ystävä, joten eiköhän lahja ole harkiten hankittu, vaikkei juuri se (ehkä kallis) jota kaveri oli toivonut.
Kummallista, että ihmiset ajattelevat olevan samantekevää, mitä lasten synttäreille lahjaksi vie. Harmillista, että ystävyyden, toisten kunnioittamisen ja antamisen ilo ovat katoavia luonnonvaroja, mikä on luettavissa tämänkin ketjun loppupään viesteistä.
Uskon vakaasti, että tämänhetkinen Eurooppalainen uusliberalistinen suuntaus, joka suosii tehokkuutta, kovia arvoja ja minäminä-ajattelua ('heti mulle kaikki tänne nyt') on väliaikainen ja ohimenevä ilmiö. Menipä suureellisiin sfääreihin.
Rakkautta ja aitoa toisten kunnioittamista kaikille!