Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Valitsiko täälä kenenkään muun 5.luokkalainen jo 2. kieltä? Apuja
23.08.2011 |
tai ajatuksia kaivataan. Eihän koulu ole vielä montaa viikkoa ollut, mutta minulöla vahva tunne, että toisen kielen ottaminen on virhe. Lapsi itse halusi jo aloittaa ruotsin vaikka varoittelin ettei vielä kannattaisi, koska englanninkin kanssa on paljon töitä.
Lisäkieli tarkoittaa siis viikkotunneissa 3 lisätuntia normilukkariin. Eilen lapsi teki läksyjä ilta seitsemään asti ja tänään sama meno jatkuu, koska matematiikka on lapselle haastavaa ja nyt sitten vielä ruotsin sanakokeet+ muut läksyt.
Tekisi mieli kokeilla voiko toisen kielen jättää pois. Mutta olisiko se väärin? Luovuttaa?
Muuten lapsella mennyt aina koulussa hyvin, mutta tuo matematiikka tuottaa ongelmia. Eilenkin meni yli tunti 6 laskun laskemiseen :/.
Anteeksi sekava kirjoitus, mutta mitä itse tekisitte? Minusta kaikki tarmo tarvittaisiin nyt matematiikan harjoitteluun, mutta en taas haluaisi antaa lapselle sitä kuvaa, että voi luovuttaa. Tuntuu vain aika kohtuuttomalta, että läksyjen tekoon menee niin monta tuntia :/
Kommentit (35)
että ruotsi tulee yläkoulussa pakollisena joka tapauksessa. Eli ruotsi aiheuttaa ylimääräistä työtä vain nämä kaksi vuotta verrattuna siihen, että ei ottaisi ruotsia nyt. A-ruotsin lukija pääsee kuitenkin yläkoulussa selvästi parempaan ruotsin ryhmään (kun sieltä puuttuvat kaikki ne, joilla on suuria motivaatio- tai muita ongelmia ruotsin kanssa tai koulunkäynnin kanssa yleisesti) kuin B-ruotsin lukija. Lisäksi usein yläkoulun luokkajako tehdään niin, että samaa A-kieltä lukevat pannaan samaan luokkaan. Ylimääräistä A-kieltä lukevien luokasta puuttuvat taatusti ne pahimmat häiriköt.
Tietenkään ylimääräistä kieltä ei kannata väkisin jatkaa, jos se tuntuu kuormittavan kohtuuttomasti. Minä kuitenkin katsoisin ensin ainakin pari kuukautta, miten koulu lähtee sujumaan.
Miettisisin myös, mikä matematiikassa mättää. Onko se oikeasti lapselle vaikeaa, vai onko kysymys ennemmin siitä, että lapsi ei ryhdy tekemään tehtävää? Jos kysymys on oikeasta vaikeudesta, niin voisiko matematiikkaa harjoitella erilaisten pelien ja netistä löytyvien juttujen avulla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli kolmosella aloitetaan englanti ja nelosella ruotsi. Ne pärjää, joilla on kielipää, ne ei joille sitä ei ole suotu.
1. luokalta lähtien saksaa ja 4. luokalta lähtien englantia. Kenellekään se ei tuottanut vaikeuksia, mutta nuorin jätti saksan pois yläasteelle mennessään, koska ei ollut siihen lainkaan motivoitunut (valitettavasti).
Täällä ei saa edes valita, kakkoskieli vain tulee. Eli kolmosella aloitetaan englanti ja nelosella ruotsi. Ne pärjää, joilla on kielipää, ne ei joille sitä ei ole suotu.
Eli siis missä?
Meilä numero tuli vain englannista, äidinkielestä, matematiikasta, ympäristötiedosta. En niistä kyllä laske keskivarvoa, koska toinen mokoma on aineita joista ei saa numeroarvostelua.
Poika aloitti lisäkielen, Saksa, mutta nelosella enkku 10 ja matikka ja äidinkieli 9.
Meillä ohje oli että jos mikään edellisista teettää työtä, A2 kieltä ei kannata aloittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että ruotsi tulee yläkoulussa pakollisena joka tapauksessa. Eli ruotsi aiheuttaa ylimääräistä työtä vain nämä kaksi vuotta verrattuna siihen, että ei ottaisi ruotsia nyt. A-ruotsin lukija pääsee kuitenkin yläkoulussa selvästi parempaan ruotsin ryhmään (kun sieltä puuttuvat kaikki ne, joilla on suuria motivaatio- tai muita ongelmia ruotsin kanssa tai koulunkäynnin kanssa yleisesti) kuin B-ruotsin lukija. Lisäksi usein yläkoulun luokkajako tehdään niin, että samaa A-kieltä lukevat pannaan samaan luokkaan. Ylimääräistä A-kieltä lukevien luokasta puuttuvat taatusti ne pahimmat häiriköt.
Tietenkään ylimääräistä kieltä ei kannata väkisin jatkaa, jos se tuntuu kuormittavan kohtuuttomasti. Minä kuitenkin katsoisin ensin ainakin pari kuukautta, miten koulu lähtee sujumaan.
Miettisisin myös, mikä matematiikassa mättää. Onko se oikeasti lapselle vaikeaa, vai onko kysymys ennemmin siitä, että lapsi ei ryhdy tekemään tehtävää? Jos kysymys on oikeasta vaikeudesta, niin voisiko matematiikkaa harjoitella erilaisten pelien ja netistä löytyvien juttujen avulla?
edes ajatelleekseni tämmöistä! Kiitos sinulle, totta tosiaan on tärkeä miten luokkajako tulee menemään, lapsi kun siirtyy todella isoon yläkouluun! Matikan kanssa on ollut tekemistä nyt sen vuoksi, että esim. jakokulma on unohtunut kesän aikana, kertotaulua ei osaa millään vaikka sitä tahkotaan ja tahkotaan, ne numerot ei vain jää päähän. Tulee melkein mieleeni lukihäiriö tuon matikan osalta, mutta kyseessä on vain numerot.
ap
Meilä numero tuli vain englannista, äidinkielestä, matematiikasta, ympäristötiedosta. En niistä kyllä laske keskivarvoa, koska toinen mokoma on aineita joista ei saa numeroarvostelua.
Poika aloitti lisäkielen, Saksa, mutta nelosella enkku 10 ja matikka ja äidinkieli 9.
Meillä ohje oli että jos mikään edellisista teettää työtä, A2 kieltä ei kannata aloittaa.
annetaan kyllä kaikista aineista numero jo 3. luokasta lähtien!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No joo, on kai se niinkin, mutta eipä ole oppinut edes niitä perustaitoja vielä kaikkia, saatikka sitten laajempaa matemaattista taitoa ja laskutapoja.
Jos haluaa ajatella tulevaisuutta ja kielten hyödyntämistä silloin niin ruotsi on vihonviimeinen kieli ottaa peruskoulussa lukujörjestykseen.
Globaalissa maailmassa rulettaa venäjä, saksa ja englanti ranskan muassa.
Tulee melkein mieleeni lukihäiriö tuon matikan osalta, mutta kyseessä on vain numerot.
ap
En nyt muista, mikä sen nimi on, mutta googlettamalla saatat hyvinkin löytää. Tosin minusta on aika luonnollista, että jakokulma unohtuu kesän aikana, jos silloin ei lasketa. Niin minullekin kävi ala-asteella yhtenä kesänä, vaikka minulla on ollut lähes aina kymppi matematiikasta ja valmistuin diplomi-insinööriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No joo, on kai se niinkin, mutta eipä ole oppinut edes niitä perustaitoja vielä kaikkia, saatikka sitten laajempaa matemaattista taitoa ja laskutapoja.
Jos haluaa ajatella tulevaisuutta ja kielten hyödyntämistä silloin niin ruotsi on vihonviimeinen kieli ottaa peruskoulussa lukujörjestykseen.
Globaalissa maailmassa rulettaa venäjä, saksa ja englanti ranskan muassa.
mahtuukin aikamaara maailman vaestoa. Mita enemman kielia lukee ja oppii, sen helpompi on uusi kieli omaksua. Se ei haittaa vaikka se olisi ruotsinkieli. Taidat vaan periaatteesta olla tuota kielta vastaa? :)
Mun mielesta on tarkeaa menna lapsen taitojen ja kiinnostuksen mukaan, kuin pakottaa jotain mika ei luonnistu tai kiinnosta, ja sitten aletaan inhota koko opiskelemista. Toiset on kielellisesti lahjakkaampia, toiset matemaattisesti.
maailmankielenä ihan eri luokkaa kuin saksa tai ranska, nimittäin maailman 3. puhutuin kieli. Sitä suosittelen mä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
maailmankielenä ihan eri luokkaa kuin saksa tai ranska, nimittäin maailman 3. puhutuin kieli. Sitä suosittelen mä!
jos puhutaan natiiveista puhujista :)
maailmankielenä ihan eri luokkaa kuin saksa tai ranska, nimittäin maailman 3. puhutuin kieli. Sitä suosittelen mä!
jos puhutaan natiiveista puhujista :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aloituksen.
Meillä lapsi aloitti viidennellä toisen kielen lukemisen ja se osoittautui kyllä suureksi virheeksi. Suunnilleen itkun ja parun kanssa tekee sen verran läksyjä, että pääsee kokeet läpi. Ei halua puhua tuota kieltä (esim. kyseisessä maassa kesällä puhui vain englantia), eikä kuulla mitään kieleen / maahan liittyvää.
Kielen lukua ei vain saa lopettaa. No tätä lukee nyt sitten ysiin.
Alue: Aihe vapaa
se yleensäkin on, että 2 kieliset lapset oppii paljon hepommin muita kieliä.