Olenko huono ihminen?
En millään meinaa saada yliopistotutkintoa valmiiksi. Asia kalvaa, vaikka tuntuu että olen jotenkin jo niin irrallaan opiskelijaelämästä, että paluu opinnäytetyön ääreen ei tunnu mitenkään mahdolliselta.
Elämä on vienyt mukanaan, käyn osa-aikatöissä (en oman alan) mutta olen vielä kirjoina opiskelijana vaikken ole käytännössä opiskellut aikoihin. Ikääkin alkaa olla jo sen verran että jotenkin en enää edes kehtaa.
Välillä vielä nöyryyttävämpää on kuitenkin todeta, että eipä ole näyttää mitään paperia yo-todistuksen jälkeen.
Mikähän olisi fiksuinta tässä tilanteessa? Valita kokonaan uusi ammatti? Päivääkään kun en ole ns. oman alan duuneja tehnyt ja koko ala on vaikuttanut jo pitkään tosi kaukaiselta.
Kommentit (3)
kannattaisi tehdä se gradu, jos suinkin osa-aikatyösi on sillä tavalla järjestetty, että jaksat sen lisäksi jotain tehdä järkevään vuorokaudenaikaan. Ehkä nimenomaan siksi jää aikaa gradulle, kun olet osa-aikaisesti? Sitten et ole ihan rahaton (mitä ehkä olet jos aloitat uuden opiskelun).
Sit ei liian isoja laatukriteerejä gradulle. Kunhan saat jotain riman yli menevää räpellettyä. Sitten voit miettiä uusiksi, mitä seuraavaksi haluat.
ei vaadi mahdottomia.
sit voit miettiä mitä haluat mut toi kaivaa sua enemmän jos et tee valmiiks, luulen
Jos et oikeasti tunne enää minkäänlaista kutsumusta sille alalle etkä tee papereilla mitään, keksi jotain muuta (uudet opinnot mieluisammalla alalla, jää nykyiseen duuniisi tms). Jos taas tiedät, että asia jää sinua vaivaamaan ja haluat paperit, niele ylpeytesi ja palaa gradun ääreen. Ei sillä ole mitään väliä, kuinka vanha olet tai kuinka kauan olet ollut poissa (usko pois, yliopistolla se ei kiinnosta ketään :-)).
Itse olen aloittamassa uuden tutkinnon opiskelua, koska edellisestä tutkinnostani ei ole nykyisessä elämäntilanteessa apua. Aina voi aloittaa uuden tai palata vanhan pariin, kaikki on sinusta kiinni. :-)