MILTÄ eropäätöksen (joka olisi pitänyt tehdä vuosia sitten!) tekemisen jälkeen PITÄISI TUNTUA?

10-10-10 ratkaisutekniikalla pitää miettiä miltä ratkaisu tuntuu ja miten se vaikuttaa asioihin

10min päästä (=heti ratkaisun jälkeen)

10kk:n päästä

10 vuoden päästä

Jos kaksi näistä tuntuu hyvältä olet todennäköisesti oikealla tiellä.

Itse samassa tilanteessa kutakuinkin, 11 vuotta yhteiseloa takana ja aivan hirveästi tekisi mieleni erota. Miehen kanssa ei mitään yhteistä, paitsi riidat. Kaikki tehdään miehen mielen mukaan ja mies mielellään syyllistää minua rahankäytöstä (olen itsekin töissä ja kuukaudessa laitetaan helposti 500-1000e säästöön, silti en saisi ostaa ikinä mitään), jääkaapista (jos sieltä löytyy vanhaa ruokaa joka pitää laittaa roskiin), kodin yleisestä ilmeestä tai ihan mistä vaan. Kaikki on minun syytäni. Mies kehuu itseään jatkuvasti ääneen kuinka hyvä aviomies hän on kun tyhjensi astianpesukoneen jne. Hirvittävän ahdistava ilmapiiri. Unelmoin omasta kodista, jossa voisin olla ihan rauhassa, ostaa ihan mitä vaan tuntematta syyllisyyttä, oli sitten kyse kylmäsavulohesta tai koristetyynystä. Tuntuu että kaikki energia menee itseni tai ajatusteni puolustamiseen, piilotteluun.

Minulla vastaava tilanne tuntuu ristiriitaiselta. Helpotus, huimauksen tunne, järkytys, jännitys tulevasta ja ripaus surua.

Ensin tunsin helpotusta, vihdoinkin asia on vireillä.

Nyt tunnen pientä pelkoa, muuttopäivä lähestyy.

Tunnen myös huolta, miten selviän, miten teini selviää, miten asiat lähtevät rullaamaan.



KAtson asian kerrallaan, pientä pakkailua tehnyt. Välillä ajattelen, että helpommalla olisin päässyt jos edelleen vaan olisin jäänyt tähän.



Silti päälimäisin tunne on se helpotus.

kiinnostaa mitä ajatuksia herättää jos miettii asiaa tuon 10kk:n ja 10vuoden päähän. Etenkin miten luulette että ero/yhdessä pysyminen on vaikuttanut lapsiin 10kk:n ja 10 vuoden päästä? Tuleeko heille kuinka paha "eroahdistus"? Käykö lapset joskus tulevaisuudessa terapiassa tai tuleeko heillä ongelmia sitoutua tms. Tuskin kukaan äiti nyt vain itsensä takia ottaisi eroa?

Suru tuli sitten myöhemmin. Katunut en ole hetkeäkään.