Paras neuvosi tuoreelle äidille, kun imetys takkuaa?

jotta vois neuvoja heitellä...

jos tilanne menee siihen etta imetysta ei saa kunnolla kayntiin, korvikkeen antamisesta ei kannata itseaan pieksaa. Kasvaa ne lapset sillakin ja aitiys on muutakin kuin imettamista.

mikä takkuaa?

-kauanko olet imettänyt vai aloitteletko vasta?

-huoliiko vauva tissiä?

mitä mitä??

Jos haluaa, niin tsemppejä ja jaksamista, kysy neuvolassa, onko vauvalla oikea imuote (meillä ei esikoisella aluksi ollut, imetys kesti monta tuntia kerrallaan, silti vauvalla oli nälkä, rinnanpäät olivat verillä, kun oikea ote löytyi, imetys kävi kuin tanssi), juo paljon, yritä levätä, yritä löytää hyvä imetysasento.



Jos ei halua imettää, niin korvikkeella ja pullolla kasvaa ihan yhtä hyviä lapsia kuin imettämälläkin.

Muista syödä superterveellisesti ja riittävästi. Ja juoda enemmän kuin 3 litraa per päivä.

On kyllä helpompi sanottu kuin tehty, mutta jos stressaa asiaa se vain vaikeutuu.



Vaikea sanoa mitään erityistä neuvoa kun ei tiedä tarkalleen miten imetys takkuaa.



Imuote hakusessa? maitoa ei tule tarpeeksi? Vauva ei suostu syömään?

Jos haluaa, niin tsemppejä ja jaksamista, kysy neuvolassa, onko vauvalla oikea imuote (meillä ei esikoisella aluksi ollut, imetys kesti monta tuntia kerrallaan, silti vauvalla oli nälkä, rinnanpäät olivat verillä, kun oikea ote löytyi, imetys kävi kuin tanssi), juo paljon, yritä levätä, yritä löytää hyvä imetysasento.

Jos ei halua imettää, niin korvikkeella ja pullolla kasvaa ihan yhtä hyviä lapsia kuin imettämälläkin.

EI OLE HALULLA MITÄÄN TEKEMISTÄ IMETTÄMISEN KANSSA!

Jos haluaa, niin tsemppejä ja jaksamista, kysy neuvolassa, onko vauvalla oikea imuote (meillä ei esikoisella aluksi ollut, imetys kesti monta tuntia kerrallaan, silti vauvalla oli nälkä, rinnanpäät olivat verillä, kun oikea ote löytyi, imetys kävi kuin tanssi), juo paljon, yritä levätä, yritä löytää hyvä imetysasento.

Jos ei halua imettää, niin korvikkeella ja pullolla kasvaa ihan yhtä hyviä lapsia kuin imettämälläkin.

että siitä ei kannata tehdä maailman tärkeintä asiaa. Kaikilla ei tule maitoa tarpeeksi, sanokoon imetysfasistit mitä hyvänsä :-). Kun olet kokeillut kaikki järkevät neuvot ilman sen suurempaa apua, sitten vain reippaasti korvike käyttöön...

Hermostu tai joudu paniikkiin. Älä luovuta jos näet että maitoa tulee esim. pumppaamalla.

Imetys on alkuvaiheessa opettelua molemmille.

Meillä oli kamalan vaikeaa ekat viikot, tuntui että poika ei saanut otetta, hermostui ja oli nälkäinen. Itse käytin rintakumia, jota kätilöt olivat paheksuneet ja kokeilimme ties mitä tippojen ruiskutusta suuhun. Sitten yhtäkkiä kaikki alkoi sujumaan, rintakumi jäi ja poika sai maitoa kaksivuotiaaksi.

Tsemppiä!

että jos imetys takkuaa ja haluaa imettää, annan toiset ohjeet, jos taas takkuaa eikä haluakaan enää yrittää, niin toiset ohjeet. Kyllä minä tunnen ainakin yhden äidin, jolla imetys takkusi eikä enää halunnutkaan jatkaa. Siinä mielessä halulla on tekemistä asian kanssa.

2. Ota selvää asioista, esim imetystuki-sivuilta mä sain aikanani monta, monta hyvää neuvoa ja paljon paljon tietoa!



3. Syö ja juo itse (paljon!).

Mulla jostain syystä neljännen imetys ei meinannut sujua ollenkaan, neljä kuukautta oli yhtä tuskaa.

Löysin piimäkokkareenkin rinnasta ja se vähän helpotti, kunnes tuli ne hampaat..



Yritin aina ottaa kuukauden kerrallaan ja nyt onkin mennyt 11, kohta 12 kk. Pisimpään kuin muista (6,5 kk - 9 kk).



Että kyllä se kuitenkin kannatti!

etsi apua jostain muualta kun vauva- tai kaksplus-keskustelupalstoilta.

etsi apua jostain muualta kun vauva- tai kaksplus-keskustelupalstoilta.

Itseäni kauhistutti ajatus 6kk täysimetyksestä. Mutta otin sen asenteen että imetän tasan niin kauan kun oikealta tuntuu. Nyt imetystä 3kk takana ja aika varmaan siihen 6kk ainakin pääsen ja varmaan senkin yli.



Alku oli tuskallisinta kun oli tissit kipeänä eikä kukaan kertonut että se helpottaa. Samoin ahdisti ajatus että tätäkö tämä on koko loppuaika, et pääse mihinkään ilman kelloa. Nyt sen kellon kanssa jo osaa elää. Enkä todellakaan aseta edeleenkään mitään täydellisen äidin statusta itselleni 6kk täysimetyksellä. Pyrin siihen, mutta jos ei onnistu niin ei maailma siihen kaadu.



Ensimmäiset viikot on muutenkin yhtä hormonihuurua. Vauva itki ja äiti itki ja tuntu että mistään ei tule mitään. Mutta niin siitä vain selvittiin. Minulla on ihana mies joka tuki ja otti vastuuta. Oli vauvan kanssa kun tahdoin lenkille yms.



Imetyksen suhteen ei kannata asettaa kohtuuttomia tavotteita. Antaa asioiden mennä omalla painollaan.



Imetystuen sivulta olen löytänyt joitain hyviä vinkkejä omia askarruttaviin kysymyksiin, mutta niitä sivuja ei kannata lukea sanasta sanaan (saa vain huonon oman tunnon), mutta hyviä vinkkejä sieltä saa.

älä stressaa. Juo riittävästi. Lepäile vauvan kanssa, unohda remontit ja kaikki tekemättömät työt.

Äläkä hermostuta itseäsi sillä jos joudut välillä turvautumaan korvikkeeseen. Se ei estä imetyksen onnistumista. Anna IKÄVÄSÄVYISTEN "neuvojen" ja "kannustusten" mennä toisesta korvasta ulos.



Esikoisen kanssa oli todella vaikeaa imetys. Kaksi viikkoa itkin joka päivä kun en pystynyt ruokkimaan lastani, mutta sitten alkoi sujua.



Toisen kanssa oli helppoa. Vauva hallitsi homman eikä minun tarvinnut muuta kuin ottaa tissi esille.



Kolmannen kanssa oli taas vaikeaa. Itkin taas ja vauva sai ensimmäisen viikon ajan lisämaitona korvikkeita ja luulin että peli on menetetty. Reilun viikon kuluttua onnistui jo paremmin.

itkin joka ilta, kun mikään neuvo ei auttanut.

Sitten jossain keskustelupalstalla joku äiti kirjoitti tyyliin "Vauva-ajassa en kadu mitään muuta niin paljon, kuin sitä, että itketin lastani elämänsä ensimmäiset 6 kuukautta, muistamatta itse siitä juuri mitään..."



Käsi täristen annoin 3kk ikäiselle vauvalleni korviketta pullosta(itkin tuolloinkin miten huono äiti olin) ja sen jälkeen elämä heitti kuperkeikan. Tunsin itseni maailman parhaaksi äidiksi ja minulla oli maailman paras vauva. Kiitos sille, joka tuon "neuvon" oli kirjoittanut

Jos imetys ei kaikesta huolimatta suju, niin anna hyvin mielin pulloa. Minä itkin antaessani alipainoiselle viisviikkoselle vauvalle korviketta, kun luulin olevani huono äiti.

Anna itsellesi ja vauvalle aikaa. Syö ja juo hyvin. Nauti vauvasta.