Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kohta lähdössä sairaalaan lääkkeellisen tyhjenykkseen - pelottaa :(

Vierailija
19.08.2011 |

Eilen ultrassa todettiin että sikiö on kuollut n. viikko sitten, sykettä ei näkynyt - olisi pitänyt olla rv 8+0, sikiö vastasi 7+2... kohta lähden sairaalaan lääkkeelliseen tyjennykseen...tai siis, saan lääkkeet kotiini niinkuin yleensä tuntuu tapana olevan. Olin eilen niin pihalla siellä gynellä joka kertoili tuosta tyhjennyksestä että menin sitten lukemaan netistä että mitä tuo tyhennys oikein tarkoittaa ja eihän täältä netistä löytynyt kuin kauhukertomuksia :(... synnytyskipuja pahemmat supistukset, pyörtymiset,oksentelut jne.



Tsempatkaa pliis mua.... henkisesti tää on jo tarpeeksi kova paikka, nyt rupesin vielä pelkäämään noita kipuja ihan kamalasti, kaavintaan joutumista jne.

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
19.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselläni on takana vastaava keskenmeno samoilla viikoilla ja myös minulle tehtiin lääkkeellinen tyhjennys (olin tosin äitipolilla sen päivän). Fyysiset kivut eivät minusta olleet juuri mitään, mutta huono olo minulle tuli ja pari päivää oli menkkakipujen tyylistä kipuilua. Henkinen puoli olikin sitten eri juttu, vaikka tulin heti jälkivuodon loputtua raskaaksi uudelleen ja siitä raskaudesta syntyi terve tyttö.

Vierailija
2/3 |
19.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen ollut pari vuotta sitte samassa tilanteessa. Polilla piti makoilla niin kauan että vuoto kunnolla alkoi. Sitten pääsin kotiin. Henkinen tuska oli niin suuri, että fyysiset kivut ei olleet mitään siihen verrattuna. Itse asiassa olisin melkein toivonut enemmän kipua, että olisi ollut henkinen ja fyysinen kipu ns. samalla tasolla. Ne kiinteät möykyt mitä sieltä tuli, otin talteen ja hautasin maahan. Näin sain edes jonkinlaisen kohteen sille menetykselle ja surulle mitä jouduin yksin pyörittämään.



Paljon halauksia ja voimia sinulle. Anna surun tulla sellaisena kuin se on. Ei menetyksesi ole yhtään sen pienempi, vaikka raskaus onkin ollut noin alussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
19.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kamalaa. itselläni ei ole tapahtunut mutta rankkaa se varmasti on, henkisesti ja fyysisesti. sinun täytyy saada nyt tukea läheisiltäsi ja ehkä käydä juttelemassa asiasta jonkun kanssa? kun jaksat ajatella asiaa ja käsitellä surua.

halit

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kuusi kahdeksan