Olen joutumassa ikävään tilanteeseen, koululaisten kuljetuksista
Meillä on nyt tyttö 4 lk:lla, naapurissa on saman ikäinen tyttö. Kulkevat koulumatkoja yhdessä, matkaa on hieman (siis noin 200m) päälle 2 km. Heillä lisäksi nyt koulun aloittanut tyttö.
Omat lapset ovat kulkeneet tuon matkan ekaluokasta lähtien joko kävellen tai pyörällä, vain tosi huonoilla keleillä heitä on viety autolla. Naapurin vanhempi tyttö on ihan suoraan sanoen laiska, mutta on kyllä kaverien mukana kävellyt / pyöräillyt.
Nyt tämä ekaluokkalainen on (jos mahdollista...) vielä laiskempi, ja lisäksi etenkin äidin lellikki, joten häntä on nyt alettu viemään autolla kouluun (äiti järjestänyt työaikansa tähän alkuun siten että se onnistuu). Ja nyt on sitten alkanut tulla vihjailuja siitä että miten on sitten kiva kun minä pystyn 2-3 päivää viikosta kuskaamaan kun hän ei enää voi.
Mä olen kuitenkin sitä mieltä että kun kerran omaa ei kuskata kuin poikkeustapauksissa niin en kyllä ala naapurin lapsen takia siinä ajelemaan edestakaisin. Äiti on hieman loukkaantuvaa sorttia, joten miten ihmeessä ilmoitan sen niin että hän ei todellakaan odota että minä hoidan näitä koulukuljetuksia? Se helposti onnistuisi sen 2-3 kertaa viikossa (etätyössä osittain), mutta periaatteesta en siihen ala.
Kommentit (31)
ystävä pyysi että veisin hänen lastaan muutaman kerran tulevan syksyn aikana harrastukseen.
Mutta mielestäni lapsi voi kävellä sinne itse. Matkaa alle 2 km ja kyseessä 4 luokkalainen poika, joka ilmoitti että ei aloita mitään harrastusta jollei saa autokyytiä.
Tämä harrastus olisi sunnuntaina aamupäivällä. Oma lapseni ei ole menossa tähän harrastukseen koska on 3 v nuorempi.
Heillä ei ole autoa, mutta isä on luvannut viedä pojan omana viikonloppunaan autolla.
Mitähän kiristäisin äidin tekemään vastapalvelukseksi, moisesta riesasta.
Miten joku voi olettaa, että naapuri sitoutuu kuskaamaan lasta harrastukseen, jos naapurin oma lapsikaan ei ole sinne menossa...
Sanot sille naapurille, että et halua sitoutua sunnuntaisin mihinkään, koska vietätte silloin aikaa perheen kanssa ja saatatte lähteä uimaan, pyöräilemään, metsäretkelle, kyläilemään, hiihtämään tms.
tyytyväinen olet että lapset saavat arkiliikuntaa kulkiessaan koulumatkansa omin jaloin. Koulumatka on juuri sopivan pituinen tuohon tarkoitukseen.
Voit vaikka selventää ettet HALUA oman lapsesi kulkevan autolla kuin poikkeustapauksissa, ja syyt siihen.
Tuosta ei kai normaali-ihminen voi kovin pahasti suuttua?
niin nyt kannattaa vain sanoa niin kuin asia on, purra hammasta ja kestää suuttuminen, koska kyllä kai se sitten ohikin menee. Eli seuraavan vihjauksen yhteydessä sanoa vaikka ihan kuin uutena tietona, että "meillä on tapana, että kouluun mennään kävellen tai pyörällä, joten minulla ei ole nyt tiedossa säännöllistä autolla ajelua koululle päin".
On kyllä käsittämätöntä miten jotkut vain olettaa, että joku toinen ilman muuta muuttaa oman perheen tarpeisiin sopivia toimintatapoja palvellakseen tuttavaa ilmaiseksi. Ei näitä tajua.
joten sori jos tulee toistoa, mutta:
Sanot ystävällisesti naapurin rouvalle, että tyttösi on tottunut fillaroimaan ja kävelemään koulumatkansa. Sinä olet sitä mieltä, että tuollainen parin kilsan happiphyppy ennen ja jälkeen koulupäivän tekee hyvää ja haluat että tyttäresi saa sen. Et kommentoi naapurin tapoja millään lailla, tietenkään.
Sitten, kun tulee kurjat kelit, voitte naapurusten kesken sopia että kumpi vie lapset ja koska.
Jos naapurin rouva loukkaantuu teidän tavastanne hoitaa koulumatkat, niin sitten loukkaantuu. Älä kiinnitä siihen mitään huomiota.
itse en anna ekaluokkalaisen kulkea itsekseen, mutta en kyllä pyytäisi ketään naapuriakaan häntä kuskaamaan.
Vähän aiheen vierestä, mutta mitä työtä sinä teet ap? Kuulostaa kivalta.. :)
Vähän aiheen vierestä, mutta mitä työtä sinä teet ap? Kuulostaa kivalta.. :)
it-alalla ja teen helpdesk -työtä osittain, osittain muutakin. Ja kun yhteydet kotoa toimistolle on kunnossa niin teen 2-3 päivää viikosta etätyötä. Mulla on pitkä työmatka (1,5h suuntaan) niin tämä järjestely helpottaa meidän perheen arkea todella paljon.
eikä siitä tule mitään, jos keksittyminen herpaantuu, kun pitää ajella sinne ja tänne.
Jos jotain pitää sanoa, niin kerro vaikka että just siihen aikaan on puhelinneuvoteluja
mieltä kuin melkein kaik muutkin.. mutta entä kun isommat tytöt menevät pyörällä? meidän koulussa on ohjeistus 1-2luokkalaiset eivät saa tulla pyörällä kouluun! vain kävellen.. kyllä itsekkin muistan oman koulun aloitukseni ja jo ykkösluokalla joutusin yksin kävellen kouluun menemään ja hajoittelemaan.
niinhän sitä luulisi että kukaan ei siitä suutu. Mutta näin vaan käy tämän henkilön kanssa.
Oikeastaan haen tapaa jolla tämä suuttuminen olisi vain pientä (koska hän suuttuu joka tapauksessa), tytöt ovat kuitenkin parhaita kavereita ja muutenkin heidän kanssaan ollaan paljon tekemisissä.