Omakotitalossa nykyään asuvat jotka ovat asuneet kerrostalossa!

kun opiskeli. Ja toinen kerta kerrostalossa oli silloin kun omakotitalojen välissä asuttiin hetki uuden vapautumista odotellen. Ei ole siis vaihtoehto oikealle asumiselle vaan väliaikaisratkaisu

sijainti ja sijainti...

Takaisin keskustaan muutetaan heti kun kaksi vuotta on tässä talossa täynnä!

Asutaan uudella alueella pääkaupunkiseudulla vastavalmistuneessa omakotitalossa ja täällä ei ole mitään tekemistä. Joka paikkaan täytyy vartavasten lähteä ja keskustaankin kestää melkein tunti, vauvan kanssa ollut tosi "helppoa" reissata siellä. Ei oo montaa kertaa tullu lähdettyä.

Oon varmaan ollut sit ihan kauhea naapuri kerrostalossa kun oon aina käyny suihkussa kun on huvittanu, imuroinu en oo kyllä koskaan öisin. :) Ja ollu hiljaset naapurit/ paksut seinät eikä oo koskaan häirinny naapureiden äänet.

Ja kaupungissa oli paremmat ulkoilumaastotkin, täällä metsä on metsää eikä kunnon lenkkipolkuja kuten oli keskuspuistossa helsingissä... Samaten leikkipuistoja on enemmän ja parempia helsingissä.

Ja en hirveästi nauti siitä että tällä uudella asuinalueella kaikki tuntee ja tietää toisensa ja juoruaa kaikkien asiat eteenpäin. Kaupungissa on helpompi säilyttää anonyymeys. Kerrostalossa voi hillua ikkunoissa vaikka alasti jos haluaa eikä kukaan tunne, täällä kun teet saman niin kyllä kaikki tietää kuka siinä talossa asuu. :)

On tosi kiva kun kukaan ei kävele heti ovella vastaan vaan vasta tuolla kujan päässä ihmisiä.



Oma piha on ihana juttu.

Yllätyin hiljaisuudesta. Lintujen laulut kuului ja puuttui pienet äänet: putkistot, hissi, tömistelyt..



Joskus sitä vahan kaipasi sitä että olisi muitakin samassa talossa mutta tälläseen on tottunut