Auttakaa! Poika ollut viikon kakkaamatta.

että lapsi pelkää että vatsa on kuralla? Ehkä ei olekaan ummetusta vaan panttaa vaan sitä löysää kakkaa. Mitä se lapsi siinä pelkää, kakan roiskumista ympäriinsä vai mitä ihmettä?

tässä tulee selvät ohjeet:



nyt soitat heti sinne päivystykseen ja selität tilanteen. Sanot että todennäköisesti siellä on paha tulppa. Kysyt että mitä pitää tehdä, aivan varmasti ottavat teidät päivystykseen heti sisään.



Ei se kuulkaa tule ulos mitään liemiä juottamalla, eikä se Microlaxkaan mitään auta: se tyssää siihen tulppaan. Vain se lieju mitä on tulpan ohi päässyt, valuu ulos.



Miksi ette usko?

pelkää sitä, että vatsa on kuralla. ei ole koskaan edes ripulia sairastanut.

En usko, että jos kyse on pelkästä ripulista, niin huutaisi, että sattuu. Löysää tulee varmaan senkin takia, että on saanut kaksi peräruisketta, sekä levolacia, mutta tulppa on kuitenkin edessä.

Tänään en poikaa päivystykseen vie, koska täälä lahdessä se ei oikeasti toimi. Eilen sielä kävimme ja ei saatu konkreettista apua. Poika kävi jo nukkumaan. Aamulla soitan terkkariin ja pyydän päästä lääkäriin ja toivon, että lääkäri tällä kertaa puhuu selkeää suomen kieltä ja saadaan oikeasti apua.

ap

ehdottomasti huomenna lääkäriin. Tuossa kakkaamispelossa on lapsella taustalla varmasti jotain muutakin. Pelottaako koulu, kiusaaminen, onko jotain tapahtunut etc.. lapsi vain reagoi sitten kropallaan.

eli uskon, että vatsa on kovalla. Syytä tähän en tiedä miksi on pantannut. Olisiko sitten tuntunut, että vatsa on löysällä ja pidätellyt. Ei ole taipuvainen ummetukseen, vaan vatsa on toiminut ihan normaalisti.

ap

noin niin kun tulevaisuutta ajatellen: Kun on kolmas päivä ilman kakkaa, niin Levolacia tmv. ulostuslääkettä kehiin.

ja olen pojan kanssa jutellut, mutta en saanut kovin selkeää vastausta.

ap

Menisin nyt sinne sairaalaan. Mitä sitten jos eilinen käynti ei tuonut tuloksia??? Tulipahan kokeiltua ja seuraava lääkäri (tänään) voisi anta oikean avun.



En jäisi odottamaan huomista ja pitkittäisi lapsen huonoa oloa. Ole itse viikko kakkaamatta ja sitten kehut miten odottelisit jotain.



Eikö sielä Lahdessa ole sitten yksityisiä joihin olisit tänään mennyt?



Lähtisin sinne sairaalaan.

Kyykkyasento on paras. Siis sellainen, jossa istuu pikkulapset potalla. Mutta teidän vaiva on kyllä jo tuon rajan yli! Vie yksityiselle, jos eivät ota kunnalliselle. Jaksamista! Käyppä yöllä välillä katsomassa poikaa.

vaan terveyskeskukseen. Todellakin veisin pojan yksityiselle jos minulla olisi siihen rahaa, mutta kun ei ole. Täälä Lahdessa julkinen terveydenhoito on ajettu niin alas, että avun saanti päivystyksen kautta on ihan mahdotonta ja on muutenkin. Viereisessä kunnassa on keskussairaala johon lahtelaisilla ei ole asiaa.

Mä olen oikeasti kaikkeni jo tähän mennessä tehnyt...en enää tiedä mitä muuta olisin voinut tehdä...heti aamulla yritän saada pojan lääkäriin.

ap

Mitä täällä vielä kysellään, aloituksesta kulunut 3 päivää ja silloin ollut jo viikon paskomatta niin pakkohan se on jo nyt ollut töräyttää.

Käytiin aamulla lääkärissä, mutta sielä ei kuitenkaan tehty asialle sen kummemmin mitään, paitsi lääkäri määräsi laxoberon tippoja, jotka olisi pitänyt antaa illalla ja lisäksi levolacia. Levolacia annoin kun tultiin kotiin ja muutaman tunnin kuluttua poika oli taas itkuinen ja vessaan olisi pitänyt mennä, mutta ei suostunut, vaikka yritin mitä.

Käytiin uudestaan päivystyksessä s.hoitajalla ja olisimme voineet jäädä odottamaan lääkärille pääsyä, mutta jono oli todella pitkä, joten tulimme kotiin.

Tarkoitus oli antaa laxoberon tipat, mutta poika oli taas itkuinen ja vatsa oli kipeä. Taisteli vastaan ja ei halunnut mennä vessaan, kunnes taas lurahti vähän pöksyyn.

Vein pojan vessaan ja sanoin, että nyt on pakko saada jotain aikaiseksi (näin olin tehnyt aiemminkin) ennenkuin menet todella huonoon kuntoon. Poika taisteli aikansa vastaan ja en päästänyt pois (paha äiti), kunnes tuli pakottava tarve kakata ja sitä todellakin tuli =) Ja ei kuulemma pahemmin tehnyt kipeää ja olo helpottui huomattavasti.

Nyt seurailen tilannetta ja annan tarvittaessa levolacia, mutta laxoberonia en antanut.

Kyllä olo helpottui itselläkin todella paljon.

Ja juu kyllä syyllistän itseäni, että heräsin vähän liian myöhään. Mutta jatkossa olen todellakin viisaampi. Ei tehnyt poikakaan asiaa helpoksi, koska on todellakin voimakastahtoinen luonne ja ei antaisi millään periksi. Ja toisen pakottaminen on todella vaikeaa.

Mutta selvittiin kuitenkin. Aloin jo luopua toivosta.

ap