Kouluttaako alkoholistit itsellensä kumppanin?

Testaavatko juopot parisuhteen alussa, kuinka pitkälle toinen on valmis taipumaan? Olen aloittanut muutama kuukausi sitten suhteen miehen kanssa, joka on paljastunut juopoksi. Nyt jälkikäteen on tullut sellainen olo, että mies on alusta alkaen määritellyt meidän yhteistä eloamme omista haluistaan käsin. Ottanut jotenkin vallan itsellensä. Juomisesta huomauttelu saa hänet lähinnä vihjailemaan, että haluaa erota. Mitään omia toiveita mistään asiasta ei saa esittää. Niihin hän vastaa ärtymällä; hänellä ei ole kuulemma voimia ja vaatimukset ovat liikaa. Näyttääkö nyt juoppo minulle kaapin paikkaa? Jos en suostu pyörimään hänen mielialojensa mukaan, hän ei huoli minua? Miten muilla on asiasta kokemuksia?

Minä huomasin alkoholismin liian myöhään ) :



Mies on ns. valkokaulusjuoppo. Well, alkoholisti mikä alkoholisti. En olisi suhdetta jatkanut, vaikka olisin TODELLA rakastanut - ihan sekaisin - mikäli olisin hänen viinankäyttönsä tiennyt.

ongelmainen ihminen, joka ei todellakaan itse koe olevansa ongelmainen, tiedostamattaan elää lapsenomaisesti juuri niistä omista haluista käsin, on kyvytön kantamaan vastuuta omasta itsestään ja käytöksestään. Saati sitten perheestä.. Vastuunkantajaksi ja syntipukuksi jää kumppani joka jää toteuttamaan ja mahdollistamaan toisen käytöstä.



Usein ulkopuoliset näkee dynamiikan paljon helpommin, itse on ongelmalle kumppanina ihan sokea pitkän aikaa.. Ja ymmärtää lähteä vasta kun on jo itse ihmisenä ihan raunio.



Älä ihmeessä jatka suhdetta! Jos jo parin kuukauden jälkeen on merkit ilmassa, niin on aika juosta!

Alan olla aika poikki. Olen keskittynyt miettimään, mikä minussa ylläpitää tuota käytöstä. Eihän hän suinkaan edellisessä suhteessa tuollainen ollut.

Jos meininki on alusta pitäen tuollaista, niin pahenemaan vaan tulee. Juoppo tosiaan testaa reagointiasi omaan elämäntapaasi ja lapsellisesti kiristää erolla/muulla jos sitä kritisoidaan. Toki jos alkoholistin kanssa haluat välttämättä elämäsi jakaa, niin siitä vain, mutta olethan sitten valmis hyväksymään sen, että viina on aina etusijalla sinuun, lapsiinne ja yhteisiin juttuihinne nähden!

En nyt tiedä kuuluuko se juoppouteen vai persoonallisuusongelmaan tuo testaaminen, mutta kyllähän sitä tapahtuu. Joutuu "kannattelemaan" toisen mielialaa, "vaatimukset raittiudesta ja kotona olemisesta" ovat suorastaan natsistisia. Vaikka siis aivan normaaleja ja itsestäänselvyyksiä.



Jos et suostu elämään toisen pillin mukaan, varmasti hän etsii jonkun muun joka suostuu, mutta sehän olisi sinulle vain hyvä asia! Ansaitset paljon parempaa, miehen joka ottaa sinun tarpeesi ja toiveesi myös huomioon.

Jotenkin ajattelen, että tämä käytös on ohimenevä, vaikea vaihe. Kunnon juopon läheisen tavoin jaksan yhä toivoa.

taitavasti. Puoliso alkaa vähitellen epäillä omaa käytöstään ja pyrkii pitämään juopon tyytyväisenä. Mitä siitä itse saa?

Juoppo ei siedä, että hänen juomisiaan arvostellaan saati rajoitetaan. Paras keino on häipyä ja siis arvostaa itseään.

Onko juominen päivittäistä?

Tyhjiä pulloja ilmestyy erinäisistä paikoista.



Sitten valittaa, ettei jaksa. Tarvii nukkua jne. Muuta skeidaa, joka nyt ihan selkeesti johtuu ryyppäämisestä. Taitaa hoitaa mielialaansa viinalla tai sitten se viinanjuonti on se sairaus.

Siis tuo ei ole sillä tavalla "testi" että mies itse tekisi sen perusteella mitään päätöksiä (tuskin siitä oikeasti olisi edes sua jättämään) tai että joskus tulisi vaihe, jolloin "testin läpäisseenä" kelpaisit.



Sen sijaan se mies nyt on tuommoinen - on juoppo tai ei, se on tuommoinen. Sun kannattaa miettiä _omalta kannaltaasi_, haluatko olla tuommoisen miehen kanssa.

Ytimekkäästi kirjoitettu, terv. vaimo jolla alkoholisti puoliso.