Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tarkkislaiset ja vammaiset tavallisiin koululuokkiin, mitä mieltä?

Vierailija
09.08.2011 |

http://yle.fi/alueet/lappi/2011/08/uusi_opetussuunnitelma_kaikki_mukaan…



"Opetussuunnitelmat ovat muuttuneet siten, että vanhoista tarkkailuluokista luovutaan ja erityisopetusta annetaan muiden oppilaiden keskuudessa. Myös vammaiset nuoret halutaan mahdollisuuksien mukaan tavallisiin koululuokkiin."

Kommentit (44)

Vierailija
21/44 |
09.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

lapsi kävisi leikkikoulua leikkiluokalla oppimatta mitään

kuin että hän kävisi pari luokkaa uudelleen ja oppisi lopulta saman kuin muutkin, voisi mennä ammattikouluun ja töihin ja elää edes jotenkin itsenäistä elämää aikuisena?

Kuinka realistista on, että näin kävisi? Voisi olla, ettei opi edes kymmenessä vuodessa vaan turhautuu, häiritsee muita ja saa osakseen lähinnä negatiivista huomiota koulukavereilta. Eikä pystytä keskittymään niihin taitoihin, joita oikeasti voisi oppia ja tarvitsisis. Tosin riippuu tietysti erityislaatuisuudesta: fyysisesti vammainen tietysti kuuluu normaaliin luokkaan, kun taas henkisesti kehityshäiriöisen laittaminen sinne lienee typerää sekä hänen itsensä että luokan kannalta.

Erityisluokka ehkä on juuri siksi, että sielä olevilla lapsilla on erityistarpeita, joihin vastataan erityisavustajilla, erityisopettajilla, erityisjärjestelyillä jne. Ei mitenkään erityislasten syrjäyttämiseksi, vaan nimenomaan jotta heille olisi järkevää tarjontaa omalla tasollaan ja/tai oppimisen tueksi tarvittavat välineet ja järjestelyt käytettävissä.

Vanhalta nimeltään tarkkislaisten eli erityislapsihäirikköjen rinnastaminen fyysisesti tai psyykkisesti kehityshäiriöisiin erityislapsiin tuntuu lähinnä huonolta vitsiltä. Nyt on jo meno peruskouluissa niin rauhatonta, että tavallinen normaali oppilas voi kärsiä siitä. Halutaanko tätä rauhattomuutta vielä lisätä. Ei ole reilua, ettei tavallinen koululainen saa oppimisrauhaa.

Vierailija
22/44 |
09.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

lupia tarvita, senkun vain perustamaan, jos rahat riittää.



Sen sijaan, jos haluaa peruskoulua korvaavan koulun statuksen, ja siihen saatavan valtionavun, pitää anoa valtiolta siihen lupaa. Koulun voi toki perustaa jo ennen luvan saantia, ja silloin luvan saanti onkin todennäköisempää, jos koululla on jo oppilaspohja ja opettajat valmiina.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/44 |
09.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

että yleisopetuksen luokalla ei ole tarpeeksi henkilökuntaa ohjaamaan/avustamaan integroituja oppilaita. On väärin säästösyistä laittaa erityispuolen oppilaat tavisluokalle. Tätä monet kunnat tekee.

Varmaan jossain päin Suomea on luokkia, joissa vammaiset ja tavislapset tulevat toimeen ja homma toimii, mutta kaikilla ei ole niin. Opettajalla on haasteellista opettaa normaalin tahdin ohessa tuen tarvitsevia, jos avustajia ei ole tarpeeksi.

Vierailija
24/44 |
09.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuinka ihmeessä vammainen edes pystyisi seuraamaan perusopetusta, kun tälläkin hetkellä lähinnä leipovat pullaa ja pelaavat pelejä luokissaan??

Itsekin erityislapsen (neurologinen häiriö) äitinä en hyväksy enkä ymmärrä. Ennakkoluulot ja mielikuvat vaan vahvistuvat, kun samaan luokkaan pistetään tavallisia lapsia, vammainen tai pari sekä erityislapsia (esim. käytöshäiriöisiä).


vaikka itse väität olevasi erityislapsen äiti? Tutkimusten mukaan suurin osa sekä tavislapsista että erityislapsista hyötyy normaaliopetuksesta lähikoulussa ts. samassa koulussa ja luokassa kuin asuinalueen muutkin lapset. Pelkillä ennakkoluuloillahan sä itsekin puhut, kun väität että vammaiset leipovat ja pelaavat pelejä. Mun vammainen mieheni on aikakin opiskellut ihan dippainssiksi eikä leiponut kuin köksäntunneilla.

Ja tutkimusten mukaan tavallisen luokan- ja aineenopettajan pätevyys riittää ihan hienosti myös vammaisten ja erityisten opettamiseen. Lukekaa Saloviitaa, tällä linjalla on oikeasti hyvät perustelut.


tyyppi ei ole päivääkään opettanut erityisoppilaita, joten kokemus on myös aika kirjaviisasta. Oon muutamat matsit sen kanssa saanut luennoilla aikaan, ihan kehittäviä matseja kuitenkin. Kova jätkä inkluusion saralla ja tutkimuksen kentällä muutenkin.

Vierailija
25/44 |
09.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos on vaikka näkövammainen, niin haluaako hän itse olla normaaliluokalla vai erityisluokalla, missä on muita samankaltaisia. Ihminen voi tarvita vertaistukea ja saa sitä muilta joilla sama vamma on.

Ehkä pieni ekaluokkalainen ei pysty asiaa itse päättämään, mutta isommat koululaiset voisivat. Pyörätuolissa istuvalta yläkoululaiselta voi tuntua pahalta, kun muut tekevät vaikka mitä, mutta itse ei pysty.

Vierailija
26/44 |
10.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kokenut sen mitä tarkoittaa häiriköiden integroiminen yleisopetukseen esim. 15 tuntia viikossa. Fysiikan ja kemian tunnit meni Simpsoneita katsellessa, tai no tehtiin me ehkä vartin verran sitä mitä pitikin. Matematiikassa oli tavoitteena, että kaikki saa vähintään 5 ja kukaan ei voi saada 7 parempaa, koska opetus toteutettiin tavoitteen mukaan. Saatiin tosin ruinaamalla mahdollisuus parempiin numeroihin, mutta se tarkoitti sitten itsenäistä opiskelua. Toisaalta oli sitten niitäkin tunteja, että puolet luokasta puuttui lintsaamisen takia tai että olivat selvittämässä kaupassa näpistelyjuttuja tms. Lopputulos kuitenkin on se, että mikäli häiriköt olisivat pysyneet kokoajan erityisluokassa, minä tietäisin enemmän asioita eikä tarvitsisi nyt aikuisena opetella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/44 |
14.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta on ihan hyvä, että mitään leimoja ei lyödä, lievästi vammaiset voivat ihan hyvin pärjätä yleisopetuksessa ensimmäisinä vuosina, ja aisti- tai liikuntavammaiset koko kouluaikansa, mikäli riittävää tukea on tarjolla. Muillehan näistä lapsista ei ole mitään haittaa, päin vastoin, jos luokassa on avustaja, ylimääräinen aikuinen rauhoittaa koko luokkaa.

Ongelmahan ei olekaan nuo vammaiset, fyysisesti tai älyllisesti, vaan ne häirikkölapset, joista jo ala-asteikäisenä tietää, että paras mahdollinen tulevaisuus on vankilakierre ja aikainen huumekuolema.

Vierailija
28/44 |
09.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

tavallisenkin luokan koulupäivän jälkeen, niin laitetaan joo tosiaan vielä erityislapset samaan puuroon. Opettajat ovat todella lujilla nykyään jo hurjien luokkakokojen (esim. täällä 27-33) ja ongelmallisten "tavallisten" lasten kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/44 |
09.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

että ns. tavalliset oppilaat joutuvat kärsimään käytöshäiriöisten ongelmalasten takia. Miksi näitä häiriköitä pitäisi aina paapoa ja ymmärtää, kuka kohta enää pitää kiltin, tavallisen oppilaan puolta?

Vierailija
30/44 |
09.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

turvataan se, että kehityshäiriöinen lapsi ei joudu kärsimään koulukiusaamisesta koko peruskouluaikaa, ja koe aina olevansa muita huonompi ja tyhmempi?



Minä muistan, että koulussamme oli aikanaan vammanen poika luokkaan integroituna. Noitten vuosien täytyi olla hänelle ihan yhtä helvettiä. Kiusattuna, aina, tunnilla, välitunnilla ja koulumatkoilla. Hän tuskin edes sai sellaista opiskelurauhaa, että olisi voinut oppia mitään - en minäkään olisi niin kiusattuna voinut keskittyä mihinkään kun jatkuvasti olisi pitänyt pelätä milloin joku hyökkää kimppuun.



Joskus näitä hienoja suunnitelmia lukiessa tulee mieleen, että olenko minä ainoa joka on käynyt peruskoulun ja muistan, kuinka armottomia ja julmia lapset ja nuoret voivat olla? Pitääkö jonkun uhrata koko lapsuutensa ja nuoruutensa vain, jotta lapset ja nuoret "oppisivat sietämään erilaisuutta?" Eikö vammaisellakin lapsella ole oikeus vertaisryhmään ja turvalliseen koulupäivään?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/44 |
09.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla ei ole mitään varsinaista tietoa asiasta, mutta ainakin lasteni koulussa ei avustajia saa luokkiin millään ja ihan "normiluokankin" kanssa opettajat ovat nykyään aika kovilla. Nykyään siis näistä normioppilaistakin on pieni osa hyvin ongelmallisia, joiden kanssa opettajilla menee kohtuuttomasti aikaa. Meidän lapset ainakin puhuvat usein, miten opettaja vääntää samojen tyyppien kanssa samoista asioista päivästä toiseen ja opettaja sitten pahoittelee muille lapsille, että menee niin paljon aikaa noiden selvittelyiden kanssa.



Ajatus olisi varmaan hyvä, jos avustajiin panostettaisiin kunnolla, mutta nykyään erityislapset vain sysätään luokkaan ja opettaja pärjää miten pärjää.

Vierailija
32/44 |
09.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

lapseni lähikoulussa ja voitin taistelun. En halua lastani syrjäytymään, en etenkään kun vasta aloitettiin lääkitys ja terapiat. Suoraan sanottuna suutuin aikalailla, kun koulun toive oli heti heittää lapsi jonnekin pois silmistä, vaikka me vasta pääsimme tukitoimien pariin..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/44 |
09.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos on vaikka näkövammainen, niin haluaako hän itse olla normaaliluokalla vai erityisluokalla, missä on muita samankaltaisia.

Minkä kaltaisia? Samanlaisia tavallisia paskiaisia kuin ihmiset yleensä. :)

Kyllä ehdottomasti normaaliluokalla, kuten itsekin olin läpi peruskoulun ja lukion. Jos henkilöllä ei ole muita vammoja, ei ole mitään syytä, miksi hän ei sopisi normaaliluokalle aivan mainiosti. Vertaistukea ja muita erityistaitoja saa tukijaksojärjestelmän kautta, kaikenlaisilta kesäleireiltä ja -kursseilta ja niin edelleen. Nykyään on netti Skypeineen ja muine tykötarpeineen yhteydenpitoa helpottamassa. Integraatio on arkipäivää ja on ollut sitä jo kauan.

Vierailija
34/44 |
09.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Syy, miksi lapsesi on haluttu erityisluokalle on todennäköisesti se, että hän on tehnyt koko muun luokan opiskelusta ja olemisesta mahdotonta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/44 |
09.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Integrointi olisi ihan hyvä asia periaatteessa, mutta käytännössä opettajalle tulee vain entistä isompi luokka, jossa entistä isompi osa oppilaista kaipaisi erityishuomiota. Ja jos laskee vaikka 30 oppilaasta ja 45min oppitunnista, että paljonko yhdelle oppilaalle jää aikaa, niin... Siinä sitten mennään väkisin siihen, että niiden parempien kehumiseen tai kannustamiseen ei jää mitenkään aikaa, kun yritetään jotenkin pitää ne heikoimmat mukana.



Sellainen voisi toimia paremmin, että integroituja tunteja olisi vain osa oppitunneista, mielellään muut kuin vaikkapa matematiikka tai äidinkieli.



Ja pakko sanoa sekin, että erityisluokalle siirtyneet oppilaat ovat usein löytäneet sieltä uuden motivaation ja päässeet taas mukaan koulunkäyntiin, kun heille on paremmin aikaa ja he pääsevät oppimisessaan liikkeelle siitä, missä heidän tasonsa on.



Tuntuu siltä, että taloudellisin perustein otetaan ideologia käyttöön, mutta ei perehdytä ideaan muuten kuin niiltä osin, kuin se talouteen sopii: isonnetaan luokkakokoja, ja kutsutaan sitä integraatioksi.

Vierailija
36/44 |
09.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja en ikinä, siis IKINÄ suostuisi laittamaan häntä tavalliselle luokalle pikkupaskiaisten kiusattavaksi ja pilaamaan hänen lapsuuttaan!

En ymmärää miten kukaan välittävä vanhempi haluaisi tätä?



Vierailija
37/44 |
09.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Syy, miksi lapsesi on haluttu erityisluokalle on todennäköisesti se, että hän on tehnyt koko muun luokan opiskelusta ja olemisesta mahdotonta.

Jos lapseni olisi häiriöksi, kiusaisi tms. haluaisinkin hänet muualle. Mutta kun ei ole. Opettaja ei olisi jaksanut ottaa erityiskeinoja käyttöön, helpompi olisi ollut laittaa erilainen pois. Avustajaa ei saa, koska ei ole tarpeeksi vaikea, miksi sitten olisi tarpeeksi vaikea erityisluokalle?? Jos laki takaa mahdollisuuden lähikouluun, kuka puolustaisi lastani ellei oma äiti? Olkoonkin meluava ja levoton, hänellä on oikeus saada mahdollisuus yrittää, nyt kun tukitoimetkin saimme avuksi!

Vierailija
38/44 |
09.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuinka ihmeessä vammainen edes pystyisi seuraamaan perusopetusta, kun tälläkin hetkellä lähinnä leipovat pullaa ja pelaavat pelejä luokissaan??

Itsekin erityislapsen (neurologinen häiriö) äitinä en hyväksy enkä ymmärrä. Ennakkoluulot ja mielikuvat vaan vahvistuvat, kun samaan luokkaan pistetään tavallisia lapsia, vammainen tai pari sekä erityislapsia (esim. käytöshäiriöisiä).


vaikka itse väität olevasi erityislapsen äiti? Tutkimusten mukaan suurin osa sekä tavislapsista että erityislapsista hyötyy normaaliopetuksesta lähikoulussa ts. samassa koulussa ja luokassa kuin asuinalueen muutkin lapset. Pelkillä ennakkoluuloillahan sä itsekin puhut, kun väität että vammaiset leipovat ja pelaavat pelejä. Mun vammainen mieheni on aikakin opiskellut ihan dippainssiksi eikä leiponut kuin köksäntunneilla.

Ja tutkimusten mukaan tavallisen luokan- ja aineenopettajan pätevyys riittää ihan hienosti myös vammaisten ja erityisten opettamiseen. Lukekaa Saloviitaa, tällä linjalla on oikeasti hyvät perustelut.

ja vaatisi yksilöllisen opetussuunnitelman. Ja toteutustavankin. Tietyillä argumenteillä erityislapsi hyötyy lähikoulussa olosta mutta, ja se on iso MUTTA, se miten suuria ovat hyödyt ja haitat loppupeliessä, on eri asia.

Itselläni on kaksi erityislasta ja kummatkin jo aikuisia. Molemmat ovat aloittaneet normaaliopetuksessa lähikoulussa meidän vanhempien ja ammattilaisten toiveesta, avustajien tuella ja suurella etukäteissuunnittelulla. Toisen kohdalla eka luokka meni loistavasti, opettajalla oli motivaatiota ja valmiuksia opettaa myös erilaista oppijaa. Mutta opettajapa vaihtui ja tilalle tuli ammattikasvattaja, joka ei koskaan osannut puhua suoraan lapselle vaan puhui avustajan kautta "sille" ja "siitä". Kohteli välillä lasta suoraan sanoen ilkeästi eikä puuttunut mitenkään toisten lasten syrjivään käytökseen, joka vaan lisi ja lisi vuosien varrella. Lapsi oli alkuun monen kaveri ja pidettykin mutta opettajan oma tytär etunenässä aloitti ikävän kohtelemisen. Opettajan mielestä kiltti ja kauniisti käyttäytyvä erityislapsi oli vaan riesa luokassa. Ja aiheutti ylimääräistä vaivaa.

Toiselle lapselle kävi paremmin. Opettajina hyvät ammattilaiset mutta luokka oli valitettavan iso, joukossa myös apua tarvitsevia maahanmuuttajia kahden erityislapsen lisäksi.Luokassa esiintyi myös kiusaamista, joka lopulta sai 4-luokkalaisen masentumaan. Vitosen syksyllä vaihtunut luokanvalvoja osasi onneksi asiaan puuttua ja huomasi myös sen, etteivät hänen resurssit enää riitä ison luokan ja erityislasten kanssa. Lapselle järjestyi paikka erityiskoulun puolelta pienryhmässä.

On pitkä tarina kertoa kaikki mitä perusopetusvuosina ja jatko-opinnoissa ollaan kohdattu. Kaikilla tavallisilla opettajilla ei tosiaankaan riitä kykyjä eikä varsinkaan halua opettaa erilaisia oppijoita.

Toinen lapsistamme sairastui vakavaan masennukseen lukion ekalla ja osasyynä siihen on ollut vuosien kiusattuna olo normaalikoulussa, se jatkuva syrjiminen ja pilkankohteena olo, jota osa luokkakavereista jatkoi ja jatkoi.

Vielä lukiostakin löytyi huutelijoita, heitä ei edes aikuisen avustajan läsnäolo mitenkään estänyt. Jokainen haukkuminen erityispiirteestä sattuu, sitä ei poista se, että on mukaviakin kavereita ja entisiä luokkalaisia, jotka vuosien jälkeenkin tulevat juttelemaan kuten kelle tahansa entiselle kaverille ja aidosti välittävät.

Integroiminen normaaliopetukseen tulisi tapahtua yksilöllisesti ja erityislapsen omasta toivomuksesta. Hurskaat ajatukset suvaitsevaisuudesta eivät riitä, se pitäisi näkyä arjessa joka päivä. Erityislapsen osa on rankka ja usein erityislapsen kaverin osakin on rankka.

Hiljainen ja arka lukihäiriöinen saattaa jäädä huomioitta, ylitouhukas adhd leimataan ilkeäksi, asioihin juuttuva asperger mielletään tyhmäksi jnejne. Tavallisilla nykylapsilla on koulussa ja maailmassa jo rankkaa, saati niillä, jotka eivät ole samalla tasolla tai näyttävät selkeästi poikkeavilta.

Vierailija
39/44 |
09.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Syy, miksi lapsesi on haluttu erityisluokalle on todennäköisesti se, että hän on tehnyt koko muun luokan opiskelusta ja olemisesta mahdotonta.

Et halua laittaa omaa lastasi luokalle, jossa on lapsesi kaltaisia oppijoita! Miksiköhän!

Sen sijaan vaadit muiden sopeutumista siihen, että lapsesi pääsee "normaaliin" luokkaan?

MIKSI?

Vierailija
40/44 |
09.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Epäilen, ettei yleisopetuksen ryhmiin saada riittävästi avustajia ja muuta tukea.



Siinä mielessä erinomainen ajatus, että lapset oppisivat näkemään erilaisuutta ja tottuisivat siihen pienestä asti (toisin kuin tällä palstallakin kirjoittelevat, mitään tietämättömät ja suvaitsemattomat vanhempansa).



PS. Tarkkailuluokkia ei enää ole. Myöskin termit esy, emu, eha ym. ovat mennyttä aikaa, vaikka niitä arkikielessä käytetäänkin. Ainakin Helsingissä puhutaan nykyään vain erityisluokista ja sitten on erikseen määritelty millaisia lapsia luokalla on.