Lue keskustelun säännöt.
Minä en ole kovinkaan onnellinen ihminen
07.08.2011 |
Tasaisen tappavaa jurnutusta tämä elämä suurimmaksi osin, työtä silloin kun sitä on ja muuten ahdistusta siitä kun sitä ei ole, esim nyt alkoi kolmas kuukausi työttömänä kun taas loppui työsuhde 31.5
Parisuhdetta ei ole, mies ei pahemmin minua halua, edellisestä seksikerrasta 5kk.
Olemme kuin sisko ja sen veli ja toisinpäin.
Kotiakin olis kiva laittaa, olen moneen asiaan tod tyytymätön ja koska olen esteetikko ja tarkka niin kärsin näistä sisustuksellisista epäkohdista suuresti, mies ei titty välitä paskan vertaa ja siitäkin tulee eripuraa.
Tätäkö ja tässäkö se elämä oli ja on?? lapsia 2kpl ja ovat ala-asteella, minä 35v.
Välillä, nykyisin yhä useammin, havahdun oikein miettimään kurjuuttani ja sitten ahdistaa ja kuristaa niin että voisin vetää ranteet auki, ainakin teoriassa.
Enkä minä muuta halunnut kurjan lapsuuteni ja nuoruuteni jälk kuin tätä perhe-elämää hyvän miehen kanssa, no sainkin sen, mutta mitäs nämä kaikki sivujuonteet täsäs on eli parisuhteen puuttuminen miehen haluttomuuden vuoksi, säännöllinen työttömyys vuodesta toiseen jne.
Olisi edes se kotijoukkoperhe taustalla tukemassa ja joiden kanssa voisi olla välillä ja viettää ns normalaia sosiaalista elämää mutta "isän" kanssa en halua olla missään tekemisissä ja asuu 550km päässä, äitini saattohoidin hautaan muutama vuosi sitten (olisi nyt 52v) ja isäpuoltani (ollut siitä asti kun olin 9v isäpuoleni) ei kiinnosta elämäni tippaakaan. Eikä siskoani vaikka väittää muuta mutta eipä pidä koskaan yhteyttä vaikka itse soittelen, ehdottelen tapaamisia jne.
Ei jaksaisi enää:´´(
Kommentit (29)
ja hän ihmetteli kuinka otan tämän henk.kohtaisesti:O
JUMALAUTA miten muutoin tällaisen asian VOI ottaa kuin henkilökohtaisesti JOS OMA MIES EI KOSKAAN sinua halua???
Ei EDES lisätestosteronin kanssa!!
Vuodesta toiseen samaa rataa.
Tuumasi jotain kuinka saisi alkuaikojen riemua takaisin ja että kuuluu asiaan näinkin pitkään yhdessä olleilla.
EI kyllä kuulu, totesin siihen vain että niillä sitä sentään on, edes joskus ja että voi olla muunlaista riemua kuin alkuaikojen.
Mutta ilm ei voi.
Minua loukkaa NIIN NIIN syvältä ja pahasta tämä tilanne että en voi sanoin kuvata, aivan kuin mies olisi repinyt naiseuteni ja seksuaalisuuteni miljooniksi palasiksi ja nauranut päälle.
Onko muka nin ettei pitkissä suhteissa ole seksiä? sitä en usko!!! toki voi olla ja varmasti onkin matalalentovaiheita eikä niin huvita mutta kyllähän jokainen puolisoaan edes sillä perustasolla haluaa ja edes joskus??!!
Olisin edes ollut se peiton alla makaava lahna joka ottaa alistuneesti miehen päällensä max 1x/vkossa saunan jälk mta kun siitäkään ei voi olla kyse.
Hajoan tähän:´´(
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä kukaan muu
kannattaais varmaan mennä psykologille jos et kerran näe hyviä puolia elämässäsi
ja sit jos et ole masentunut niin hakea vähän perspektiiviä
nyt sä roikut miehessäs buhu tee mut onnelliseks miks sä et haluu mua kohta mä eroon kyl
aikuistu ja ota vastuuta itsestäs ja omasta onnellisuudesta. Ajattele ja hoida itseäsi ja lopeta ruikutus. Itse sä osaat parhaiten vastata siihen mikä on hyvää mikä huonoa mut sen sijaan vaan odotat että joku erittelis sen sulle eteen.
-Olisko sulle jotain jatkokoulutusta tms....että saisit paremmin töitä.
-Selvitä asiat miehesi kanssa oli lopputulos mikä tahansa, koska päämäärättömyys on pahempaa kuin mikääm muu.
-Käy jossain harrastuksessa kerta viikkoon ja hanki sitä kautta kavereita.
-Jos haluat sisustaa niin sisusta.
-Kyllä se kaikkien ihmisten elämä on yleensä tasaista arkea.
-Hanki jotain mielekästä tekemistä. Jotain mikä piristää arkea esim juuri harrastuksien kautta. Miten olisi joku taidekurssi. Siinä voi ilmaista itseään eikä tarvitse välttämättä olla lahjakas. Esim väreillä leikkiminen on hauskaa.
Saat elämään sisältöä ja uusia ystäviä. Ja valmistuttuasi voit hakea sitten useammanlaisia töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taidat olla niitä pikkuprinsessoja.
Lue ny ite noi tekstis ja mieti vähä, miltä ne ulkopuolisesta kuulostaa. Ihme ruikutusta. Ei kai tommosen negaatiopesäkkeen kans halua oma siskokaan olla tekemisis. Saati mies ees kepillä koskee.
Hakeudu ihan oikeesti terapeutille käsitteleen sun ongelmias - kaikille tulee parempi mieli.
suosittelen jotain uutta harrastusta. Mieluiten urheiluharrastusta. Urheilu saa mielen kohenemaan ja siellä voi tutustua uusiin ihmisiin. Esim. joku tanssiharrastus, jossa saa ajatukset muualle. Myös esim. kielten opiskelu on kivaa ja edesauttaa myös työn saamista. Jos vietät aikaa enemmän pois kotoa niin se voi elvyttää parisuhdettakin. Jos roikut negatiivisena kotona ja mietit seksittömyyttä niin se ei ainakaan auta mielialan kohenemista. Yleensä onnellisten ja iloisten ihmisten luo ystävätkin tulevat, murjottavaa tyyppiä kierretään kaukaa.
Oletteko olleet parisuhdeterapiassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun entinen mies oli samanlainen, että sitä ei kiinnostanut oikeen mikään, vaikka käytti testopiikkejä ja geeliä. Kyllä siinä alkaa naiseus kärsimään, kun toinen ei vaan syty, ei vaikka mitä teet. Tottahan se on, että jos itellä ois kuitenkin haluja niin kyllä se alkaa kiinnostus kaikin puolin lopahtamaan toista kohtaan, jos toinen ei koskaan ota syliin. On myöskin eri asia saada hellyyttä pyytämättä, kun että joudut kiukuttelemaan jotta toinen edes maailmanrauhan takia vähän halais. Omasta kokemuksesta voin kertoa että oli parempi ratkaisu lähteä kun jäädä. Maailmassa on kuitenkin ihan normaalillakin halulla varustettuja miehiä. Ja sellasia ketkä osallistuu siihen parisuhteeseen jopa ihan omasta tahdostaan. Koitahan jaksella, älä luovuta.
itkettää sinua, anteeksi. Mutta samalla lailla iski paistinpannulla minuakin naamaan, kun tajusin muutama vuosi sitten miten elämäni ja naiseuteni on valumassa hukkaan. Se muutoskipu oli kova ja kesti kauan, mutta onnistuin muuttamaan suunnan ja asiani on nyt hyvin, tai ainakin paremmin. Samaa toivon sinulle ja ((halaus)) saman kokeneelta.