Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmiset tuijottavat minua?
05.08.2011 |
siis en nyt ymmärrä minua on tuijotettu kuin mitäkin haamua. Huomasin sen ekan kerran keväällä ja menee pahemmaksi vain. Sekä miehet että naiset tuijottaa!
Mun mieskin on jo huomannut sen ja tämä alkaa tosissaan ottamaan pattiin! Onko musta jotain kuvia laitettu vaika porno sivuille vai ääääh!!!?
Eikä se ole mitään katselenpas salaa tujotusta vaan äärimmäisen läpitunkevaa.
Välillä ihmiset ohikulkiessa oikein hätkähtää ja kääntää päänsä minuun. Enkä kuvittele kun mieskin sen on jo huomannut.
Miksi? Mitä mussa on vinksallaan?
Normaalin pituinen, normaalipainoinen, olen ihan kaunis, mutten niitä tyrmääviä naisia! Hiukset olkapäille, paksut ja runsaat, tissitkään ei ole mitkään meloonit...
Kommentit (61)
Vaikea kyllä sanoa, jos on joku uusi ilmiö. Mua on aina katsottu/osoiteltu, koska olen erikoisen näköinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on sama ongelma, enkä tiedä mistä se johtuu. Ensin olin sitä mieltä, että vainoharhaisena kuvittelen, mutta sisareni huomauttaa ollessaan mukanani "huomasitko, miten tuo taas tuijotti sinua?" Ihmiset jopa katsovat suu auki, jotkut supattelevat. Tulee kiire peilin eteen, jos olen yksin, mutta en ole huomannut mitään "räkää poskella" tai muutakaan erikoista. Nätti, normaali, ikääntyvä nainen olen.
Ahdistaa jo.
Mä luulen että ihmiset tuijottaa eri syistä kaikkia. Minuakin tuijotetaan joskus ja tiedän tunteen, että pitää lähtee vessaan katsomaan peilistä ettei oo vaan räkä poskella tai ripsivärit valuneet. Eihän ne koskaan ole ja sitä miettii, et mikä mussa oikein on.
Noh, omalla kohdallani se johtuu varmaan pituudestani. Olen pitkä ja iso nainen.
Mutta kyllä ihmiset tuijottaa vähän kaikkia. Saa olla aika harmaa ettei tuijotettaisi.
Esim. huvipuistossa sillä aikaa kun lapset riekkui laitteissa, tykkään seurata ihmisiä. Huomioni kiinnittyy ihmisten käyttäytymiseen. Tarkkailen miten jotkut on tosi rakastuneita, toinen vetää kiukkusta lasta perässään ja seuraan et mite selviytyy, kolmas tupakoi kielletyllä alueella. Yhdellä on ihan hirveesti tukkaa, toinen on kalju ja laiha. Joku on hirveen äänekäs toinen itkuisen näköinen. Joku pariskunta näyttää siltä kuin ois just tullut lentokoneella jostain Australian biitsiltä jne. Arvuuttelen toisten ammatteja, koteja, taustaa jne. Niin se on. Meissä kaikissa on jotain kiinnostavaa.
Vierailija kirjoitti:
Mua on aina tuijotettu. Jos ajan autoa, minua tuijotetaan, jos kävelen, minua tuijotetaan, jos olen kaupassa, minua tuijotetaan. Ja EN OLE vainoharhainen, vaan se tuijotus on todellista.
Seurassani olevat ihmiset huomaavat sen aina. Olen pitkä (175cm), mutta se ei autossa istuessa näy. Minulla on tummat pitkät hiukset ja olen hoikka. Epätyypillinen suomalaisulkoasu, mutta olen perisuomalainen sinisilmäinen olento.
Se on oikeasti kamalaa, välillä tympäännyn siihen niin että tuijotan takaisin. Jään kertakaikkiaan toljottamaan ja odotan että se tuijotus päättyy.
Minulla on pari vuotta vanhempi isoveli, jolla on tietysti samantyyppinen ulkonäkö, pitkä, tumma, hieman eksoottisen näköinen. Ja häntä tuijotetaan myös, miehet ja naiset. Veljeni kuvasi tilannetta että ihmiset tuijottavat häntä sen näköisenä kuin heitä olisi juuri mätkitty kuolleella kalalla naamaan :D Siltä minustakin tuntuu.
Se on hirveää. Mutta jotenkin olen niin tottunut siihen, että en yleensä jaksa noteerata. Mutta välillä jään vastaamaan tuijotukseen, silloin se kestää vain ehkä 10 sekuntia...
Kuulostaa hyvin tutulta. Itselläkin tummat piirteet vaikka supisuomalainen olenkin. Usein kehutaan kauniiksi mutta en minä mikään missi ole ja pukeudun hyvin käytännöllisiin vaatteisiin enkä paljastele. Kroppa on melko tavallinen joskin ryhdikäs. Eikä mitään isoja tissejä löydy.
Välillä ihan ahdistaa käydä ulkona kun tuijotetaan. Ja tuijotuksen huomaavat kaikki muut kanssani olevat vaikka minua tuijotetaankin huomattavasti enemmän kun kuljen yksin. Tuijottavien ilmeet ovat usein hyvin happamia ja ei todellakaan tunnu mukavalta kun olen itse hyvin ystävällinen ja hyvätahtoinen ihminen. Tuntuu välillä että olen pahemman luokan friikki kun noin tuijotetaan. (Ja tiedän kyllä eron katsomisen ja tuijottamisen välillä.)
onneksi itse en erotu massasta millään tavalla eikä tuijotella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut naiset ovat niin miellyttävän näköisiä, että on pakko tuijottaa. Eivät ole siis normikauneuskriteereillä arvioiden kummoisia, mutta silti uskomattoman viehättävän näköisiä!
Ehkä olet yksi näistä. Olen aina miettinyt, että kyllästyisinköhän koskaan jos saisin tällaisen mahtavan ilmestyksen vaimokseni.
M35
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua on aina tuijotettu. Jos ajan autoa, minua tuijotetaan, jos kävelen, minua tuijotetaan, jos olen kaupassa, minua tuijotetaan. Ja EN OLE vainoharhainen, vaan se tuijotus on todellista.
Seurassani olevat ihmiset huomaavat sen aina. Olen pitkä (175cm), mutta se ei autossa istuessa näy. Minulla on tummat pitkät hiukset ja olen hoikka. Epätyypillinen suomalaisulkoasu, mutta olen perisuomalainen sinisilmäinen olento.
Se on oikeasti kamalaa, välillä tympäännyn siihen niin että tuijotan takaisin. Jään kertakaikkiaan toljottamaan ja odotan että se tuijotus päättyy.
Minulla on pari vuotta vanhempi isoveli, jolla on tietysti samantyyppinen ulkonäkö, pitkä, tumma, hieman eksoottisen näköinen. Ja häntä tuijotetaan myös, miehet ja naiset. Veljeni kuvasi tilannetta että ihmiset tuijottavat häntä sen näköisenä kuin heitä olisi juuri mätkitty kuolleella kalalla naamaan :D Siltä minustakin tuntuu.
Se on hirveää. Mutta jotenkin olen niin tottunut siihen, että en yleensä jaksa noteerata. Mutta välillä jään vastaamaan tuijotukseen, silloin se kestää vain ehkä 10 sekuntia...
Kuulostaa hyvin tutulta. Itselläkin tummat piirteet vaikka supisuomalainen olenkin. Usein kehutaan kauniiksi mutta en minä mikään missi ole ja pukeudun hyvin käytännöllisiin vaatteisiin enkä paljastele. Kroppa on melko tavallinen joskin ryhdikäs. Eikä mitään isoja tissejä löydy.
Välillä ihan ahdistaa käydä ulkona kun tuijotetaan. Ja tuijotuksen huomaavat kaikki muut kanssani olevat vaikka minua tuijotetaankin huomattavasti enemmän kun kuljen yksin. Tuijottavien ilmeet ovat usein hyvin happamia ja ei todellakaan tunnu mukavalta kun olen itse hyvin ystävällinen ja hyvätahtoinen ihminen. Tuntuu välillä että olen pahemman luokan friikki kun noin tuijotetaan. (Ja tiedän kyllä eron katsomisen ja tuijottamisen välillä.)
Kuulostat hieman tietämältäni tyypiltä. Hänen olemuksensa huokuu vaikutusvaltaa ja on elegantti vaikka tuulipuvussa. Vaikea olla tuijottamatta vaikka yritänkin välttää tuijottamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotkut naiset ovat niin miellyttävän näköisiä, että on pakko tuijottaa. Eivät ole siis normikauneuskriteereillä arvioiden kummoisia, mutta silti uskomattoman viehättävän näköisiä!
Ehkä olet yksi näistä. Olen aina miettinyt, että kyllästyisinköhän koskaan jos saisin tällaisen mahtavan ilmestyksen vaimokseni.
M35
Minä katselen myös miellyttävän näköisiä ihmisiä, miehiä ja naisia. Olen heteronainen, mutta esim. kauniit pitkät sääret ovat niin ihania ja harvinaisia, että joskus on pakko kääntyä katsomaan tällaiset sääret omaavan naisen perään. Kasvoissa minua kiinnostaa lempeys ja tasapainoisuus.
Minulla on niin huono näkö monen asian vuoksi, että silmälääkärikin totesi ettei minusta saada kunnolla näkevää millään leikkauksilla tai laseilla. Joudun sen vuoksi kulkemaan hitaammin kuin muut ja katsomaan eteeni ja sivuille. En ihan oikeasti hahmota onko vieressäni kaupan sovitusnukke vaiko liikkeelle lähtevä ihminen. Varmasti katseeni voi tuntua tuijotukselta mutta todellisuudessa minä en erota yksityiskohtia vaan lähinnä könttejä, jotka voivat olla pilareita tai ihmisiä. Vältän molempiin törmäämistä mutta vahinkoja sattuu joka viikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku kerta kun tuijotetaan niin tekisi mieli pelästyttää tuijottelija läimäyttämällä käsiä oikein kovaan yhteen. Ihmetyttää ettei aikuisille muistu mieleen että on epäkohteliasta ja töykeää tuijotella toisia. Tai sitten heitä ei vain kiinnosta. Kokeilkaas tuijottelijat miettiä asiaa toisen näkökulmasta. Kaikki eivät nauti tuijottamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on niin huono näkö monen asian vuoksi, että silmälääkärikin totesi ettei minusta saada kunnolla näkevää millään leikkauksilla tai laseilla. Joudun sen vuoksi kulkemaan hitaammin kuin muut ja katsomaan eteeni ja sivuille. En ihan oikeasti hahmota onko vieressäni kaupan sovitusnukke vaiko liikkeelle lähtevä ihminen. Varmasti katseeni voi tuntua tuijotukselta mutta todellisuudessa minä en erota yksityiskohtia vaan lähinnä könttejä, jotka voivat olla pilareita tai ihmisiä. Vältän molempiin törmäämistä mutta vahinkoja sattuu joka viikko.
Tuskin sinua pidetään tuijottelijana. Tuijottajat kyllä tietävät olevansa tuijottajia ja edellä olevat kirjoittajat eivät kirjoita yksittäisistä ihmisistä vaan tuijottajista ilmiönä omalla kohdallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kysy seuraavalta..anteeksi tunnemmeko jostain?
Huuda niille: S..tanaako tuijotat????!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotkut naiset ovat niin miellyttävän näköisiä, että on pakko tuijottaa. Eivät ole siis normikauneuskriteereillä arvioiden kummoisia, mutta silti uskomattoman viehättävän näköisiä!
Ehkä olet yksi näistä. Olen aina miettinyt, että kyllästyisinköhän koskaan jos saisin tällaisen mahtavan ilmestyksen vaimokseni.
M35
et varmaan..mutta muista tuijottamalla ei naista saa
Naamassasi on peukalon pään kokoinen syylämäinen luomi...sitä on PAKKO TUIJOTTAA
Vierailija kirjoitti:
Olet ajautumassa psykoosiin.
Alepan kassahenkilöt katsovat sinua merkitsevästi.
Avaruusolennot valmistautuvat ottamaan ruumiisi haltuun.
Sinut on valittu!
Tyypillistä tietämättömien huutelua. Eipä taida olla tuijottelu korvien välissä jos se on monien toimesta objektiivisesti huomattavissa ja moni tuonut myös asian ilmi.
Mä teen joko niin, että jos joku oikein tuijottamalla tuijottaa niin joko otan sellaisen hullun katseen ja tuijotan silmät suurina takas, kunnes toinen luovuttaa. Toinen hyvä keino on katsoa tuijottajaa hitaasti päästä varpaisiin ja hymähtää säälivästi tai tyrskähtää. Menevät yleensä ihan hämilleen tuosta. Olen nimittäin huomannut, että varsinkin itsestään epävarmat ihmiset tuijottamalla tuijottaa.
Mulla oli paikallinen missi kaksoisolentona joka oli rokkimainen eikä edes yhtään minun tyyppiä mutta niin vaan tätisä ja omaisensakin moikkailivat ja syyttivät että olenpa tullut ylpeäksi kun en vastaa. Pahinta asiassa oli että kyseessä oli elämäntavoiltaan täysin erilainen nainen...ja arvaatte loput.
Sama täällä. Varsinkin noi 60-70 vuotiaat ukot ovat lähes riesa.
Ne tujottavat mua todella vakavalla ja ärsyntyneellä ilmeellä. Kääntävät vielä pään ja jäävät tujottamaan kuin olisin rikollinen.
En tajuu.
Onko tähän jollain selitys miksi juurikin ton ikäiset katsovat negatiivisella ilmeellä?
Minuakin tuijotetaan ja on aina tuijotettu.
Olen tehnyt tähän liittyviä ihmiskokeita:
vaihdellut paljon pukeutumistyyliäni (olen aina ollut kiinnostunut ulkoisista seikoista, enkä välttämättä perinteisessä mielessä.) mitä oudompaa, sitä enemmän katseita.
Jos laittaudun perinteisemmin, mutta kuitenkin panostan, saan luonnollisesti etenkin miehiltä enemmän katseita.
Rähjäisenä mietin näytänkö sitten epämiellyttävältä ja saan katseita. Ylipäänsä mikä asia mielenpäällä on milloinkin keksii syyn mahdolliseen tuijotukseen.
- lopputulos: ihan sama millainen on.
Ihmiset tuijottavat ja oma mielesi keksii kyllä syyn miksi. Oma mieliala oli se hyvä tai huono vaikuttaa annatko tuijotuksen häiritä. Pahana päivänä ignooraan, hyvänä vuorovaikutan tietenkin.
Tietysti sitten miten itse katsot takaisin tuijottelijoita voi poikia joko myönteisen tai kielteisen vastareaktion. (valitettavasti monesti todella myrtsin reaktion saanut kuitenkin takaisin, vaikka hyvällä toista olenkin katsonut)
Epämiellyttäväksi asiat menevät, kun esimerkiksi mies tuijottaa ja seuralainen sitten kertoo arvostelevaan sävyyn mikä sinussa on vialla.
Välillä olen juntti, o i k e e s t i köyhä, joku julkkis, hyvätyyli jne.
-you name it.