Mies valittaa, kun meillä ei ole ystäviä. Miten saan hänet ymmärtämään, että vika on hänen omansa?

hän on mielestään aina oikeassa. Hän on joustamaton. Hän itse viihtyy silloin, kun puhutaan niistä asioista, jotka häntä kiinnostavat. Jos juttu menee muille urille, hän itse valitsee, ettei tavata näitä ihmisiä enää. He eivät ole kiinnostavia.

Meillä sama juttu. Mies myös ottaa muiden vitsit ja viattomat kommentit henkilökohtaisina loukkauksina vaikka vastapuhuja ei edes tiedä mitä mies ajattelee jutunaiheesta. Tyyliin "se sanoi että meidän automerkin uusin malli on aika pieni perheautoksi" jne yleismaailmallista. Tai että ei tykkää syödä perunoita, ei tykää kuunnella jotain tiettyä musiikkia. Tällaiset riittää ettei jotain pariskuntaa tavata enää uudelleen ja sitten jurnutetaan että meillä ei ole kavereita.

Mä jurnutan puolestani että meillä ei ole "aikuista seuraa". Ollaan 25-30-ikäisiä ja kaverit on suurimmaksi osaksi sinkkuja ja lapsettomia, ja ne harvat pariskunnat on sitten pelkästään mun tuttuja ja parempia kavereita, miehelle vain mun tuttuja joille hän vain sanoo päivää kun kassajonossa näkee.

Ärsyttää että maailmaan ei mahdu muita kuin hän ja hänen juttunsa ovat kiinnostavia. Ja jos joku on eri mieltä, ei niitä tarvi kuunnella.

En nyt tiedä, mitä hyvää siitä seuraisi, jos mies saisi kuulla tuon sinun mielipiteesi asiasta? Mies on kuitenkin jo sen ikäinen ettei todnäk sen kummemmin tule muuttumaan tuosta.

Jos kertoisit hänelle tuon mitä sanoit aloituksessa, lopputulos olisi, että miehen itsetunto saisi kolauksen eikä teillä edelleenkään olisi sen enempää ystäviä.

Uskoisin, että mies on kuitenkin nyt onnellisempi, kun ei tiedä syitä sille miksei teillä hirveästi ole ystäväperheitä.



Tämä on sellaisia tarinoita, joista aina mielellään kuulisi myös toisen puolison version asiasta.

että asia siitä muuttuisi, jos saisit miehesi tajuamaan, että kaverittomuus johtuu miehestäsi ja se on hänen syytään... Mietihän oikeasti. Luulisitko tosiaan, että miehesi opettelisi toimimaan toisin?

Olen kysynyt mieheltä, mikä hänen mielestään on syy siihen, ettei meillä ole perheystäviä. Hän sanoi, ettei tiedä. Hän on hämillään siitä.

Koska mies kyllä kutsuu ihmisiä kylään.



Hänen serkkunsa kävi meillä tammikuussa ja meillä oli oikein mukava ilta. Mutta vastakutsua ei vain kuulu. Hänen serkkunsa (serkku on siis perheen nainen) minä olen puolestani ollut yhteydessä kahden kesken, mutta perheinä tapaaminen ei ole niin luontevaa.



ap

minun vanhempien ystävieni ja ystäväpariskuntien kanssa, koska hänen mielestään nämä ihmiset ovat liian tavallisia/konservatiivisia/tylsiä. Mies ei koe voivansa olla oma itsensä. Hänen kavereidensa kanssa minä tulen hyvin juttuun ja tapaammekin yhdessä lähinnä noita miehen puolen ystäviä. Minä tapaan ystäviäni sitten yleensä ilman miestäni. Hieman kiusallista, kun ystäväni kutsuvat meitä pariskuntana johonkin ja menen lähes aina yksin. Mutta niin on parempi, sillä en jaksa katsoa, kuinka mieheni pitkästyy tai kokee olevansa kuin toiselta planeetalta jos vietämme aikaa ystävieni kanssa. Itse tulen toimeen monenlaisten ihmisten kanssa, mutta miehelleni kaikki sovinnaisuus ja ns. perusjutut ovat sietämätöntä ja hän ei jaksa tällaisia ihmisiä. Olen opppinut hyväksymään asian.

Jos hän nyt vähän tiedostaisi olevansa joustamaton, niin ehkä hän voisi ainakin yrittää olla joustava. Siinä tapauksessa voi tietenkin käydä niin, että se on feikkiä, jonka toiset ihmiset vaistoavat.

Minä itse en kaipaa niitä perheystäviä. Minulle riittää oma kaveripiirini.

ap

että asia siitä muuttuisi, jos saisit miehesi tajuamaan, että kaverittomuus johtuu miehestäsi ja se on hänen syytään... Mietihän oikeasti. Luulisitko tosiaan, että miehesi opettelisi toimimaan toisin?

Minun miehelläni ei ole edes niitä omia ystäviä...Hänellä on niitä vain kaksi kappaletta, ja heilläkin on niin paljon muita menoja, että näkevät harvoin.

Olen kuullut, että muut miehet kokevat minun mieheni epämiellyttäväksi, mutta kaikki naiset kokevat hänet kivaksi. Mistäköhän tämä johtuu? Minä en näe hänen käytöksessään mitään eroa miesten ja naisten kesken.

ap

minun vanhempien ystävieni ja ystäväpariskuntien kanssa, koska hänen mielestään nämä ihmiset ovat liian tavallisia/konservatiivisia/tylsiä. Mies ei koe voivansa olla oma itsensä. Hänen kavereidensa kanssa minä tulen hyvin juttuun ja tapaammekin yhdessä lähinnä noita miehen puolen ystäviä. Minä tapaan ystäviäni sitten yleensä ilman miestäni. Hieman kiusallista, kun ystäväni kutsuvat meitä pariskuntana johonkin ja menen lähes aina yksin. Mutta niin on parempi, sillä en jaksa katsoa, kuinka mieheni pitkästyy tai kokee olevansa kuin toiselta planeetalta jos vietämme aikaa ystävieni kanssa. Itse tulen toimeen monenlaisten ihmisten kanssa, mutta miehelleni kaikki sovinnaisuus ja ns. perusjutut ovat sietämätöntä ja hän ei jaksa tällaisia ihmisiä. Olen opppinut hyväksymään asian.

Meillä sama juttu. Mies myös ottaa muiden vitsit ja viattomat kommentit henkilökohtaisina loukkauksina vaikka vastapuhuja ei edes tiedä mitä mies ajattelee jutunaiheesta. Tyyliin "se sanoi että meidän automerkin uusin malli on aika pieni perheautoksi" jne yleismaailmallista. Tai että ei tykkää syödä perunoita, ei tykää kuunnella jotain tiettyä musiikkia. Tällaiset riittää ettei jotain pariskuntaa tavata enää uudelleen ja sitten jurnutetaan että meillä ei ole kavereita. Mä jurnutan puolestani että meillä ei ole "aikuista seuraa".

Mies ottaa kaikki esim. saman automerkin, työpaikan tmv. arvostelut henk.koht. ja jos joku toimii jossain tapauksessa 'tökerösti', niin alkaa sitten mulle haukkumaan ko hlöä eikä halua enää tavata.

Kerran sanoikin, että hyvähän minun on kun on kavereita kenelle puhua asioista, mutta hänellä ei ole ketään. Johon sanoin, että siitä vaan tutustumaan ihmisiin pikkuhiljaa. Vastaukseksi sain, että hänellä ei koskaan ole ollut kavereita, ja niin se tulee aina olemaan.

Että silleen, mitäs siihen sitten sanomaan, kun haluaa elää menneisyydessä eikä ole valmis tekemään asian muuttamiseksi mitään...

Muuten on kyllä tosi sosiaalinen ja keksii yleistä jutunjuurta tuttujen ja vieraidenkin kanssa, toisin kuin minä.

Mies on kova höpöttämään vieraiden kanssa ja puhelee aidan yli naapureille kaikkea. Ja ihan sama juttu, että ottaa muiden kommentit loukkauksina. Ajattelee, että joku sanoo jotain vain ja ainoastaan loukatakseen. MInusta ne samat sanomiset ovat ainoastaan ajattelemattomia heittoja tai neutraaleja mielipiteitä.

ap

Meillä sama juttu. Mies myös ottaa muiden vitsit ja viattomat kommentit henkilökohtaisina loukkauksina vaikka vastapuhuja ei edes tiedä mitä mies ajattelee jutunaiheesta. Tyyliin "se sanoi että meidän automerkin uusin malli on aika pieni perheautoksi" jne yleismaailmallista. Tai että ei tykkää syödä perunoita, ei tykää kuunnella jotain tiettyä musiikkia. Tällaiset riittää ettei jotain pariskuntaa tavata enää uudelleen ja sitten jurnutetaan että meillä ei ole kavereita. Mä jurnutan puolestani että meillä ei ole "aikuista seuraa".

Mies ottaa kaikki esim. saman automerkin, työpaikan tmv. arvostelut henk.koht. ja jos joku toimii jossain tapauksessa 'tökerösti', niin alkaa sitten mulle haukkumaan ko hlöä eikä halua enää tavata. Kerran sanoikin, että hyvähän minun on kun on kavereita kenelle puhua asioista, mutta hänellä ei ole ketään. Johon sanoin, että siitä vaan tutustumaan ihmisiin pikkuhiljaa. Vastaukseksi sain, että hänellä ei koskaan ole ollut kavereita, ja niin se tulee aina olemaan. Että silleen, mitäs siihen sitten sanomaan, kun haluaa elää menneisyydessä eikä ole valmis tekemään asian muuttamiseksi mitään... Muuten on kyllä tosi sosiaalinen ja keksii yleistä jutunjuurta tuttujen ja vieraidenkin kanssa, toisin kuin minä.

Hyvä ystäväni on löytänyt uuden miehen ja hän vaikuttaa vahvasti ap:n miehen kaltaiselta. Toisaalta ihan mukava kaveri mutta sitten toisaalta todella vahvasti sitä tyyppiä, että hän tietää kaikesta kaiken ja on myöskin todella tiukasti sitä mieltä. Vähän sellainen tosikko omissa mielipiteissään.



Tässä muutama viikko sitten istuimme iltaa ja miehen kanssa juteltiin sen jälkeen asiasta. Molemmat olivat sitä mieltä, että vaikka oli ihan kivaa niin oli myös aika raskasta juurikin tämän ystävän miehen käytöksen vuoksi. Ehkä miehet katsovat vielä enemmän pahalla silmällä sellaista itseironian puutetta kuin naiset.

ap ja koko ketju lähtee siitä, että heillä ei ole perheystäviä, koska ap:n mies on joustamaton päällepäsmäri ja besserwisseri ja että miehen pitäisi muuttua, jotta muut viihtyisivät heillä omana itsenään tarvitsematta pingottaa ja teeskennellä.



Entä jos miehellä onkin ihan yhtä suuri oikeus olla oma itsensä pingottamatta ja teeskentelemättä ja teidän pitäisi vain yrittää tutustua sellaisiin ihmisiin, jotka ovat tarpeeksi vahvoja hyväksyäkseen sen? Miksi ap yrittää tehdä perhetuttuja omaista kavereistaan, jotka selvästi ovat vääränluonteisia miehelle?

ap ja koko ketju lähtee siitä, että heillä ei ole perheystäviä, koska ap:n mies on joustamaton päällepäsmäri ja besserwisseri ja että miehen pitäisi muuttua, jotta muut viihtyisivät heillä omana itsenään tarvitsematta pingottaa ja teeskennellä. Entä jos miehellä onkin ihan yhtä suuri oikeus olla oma itsensä pingottamatta ja teeskentelemättä ja teidän pitäisi vain yrittää tutustua sellaisiin ihmisiin, jotka ovat tarpeeksi vahvoja hyväksyäkseen sen? Miksi ap yrittää tehdä perhetuttuja omaista kavereistaan, jotka selvästi ovat vääränluonteisia miehelle?

Ap, onko miehessäsi paljon narsistisia piirteitä? Silloin etenkin naiset tykkää ja miehet ei, koska ns kilpailevat samalla asialla.

Minulle riittää omat kaverini, en minä kaipaa perhetuttuja. Mies tässä valittaa, ettei meillä ole perhetuttuja.

Olet oikeassa, että miehen pitäisi pystyä olemaan pingottamatta toisten seurassa. Mutta on se kumma, kun liki nelikymppinen mies ei samanhenkisiä miehiä tunnu missään tapaavan. Mies harrastaa futista, mutta sieltäkään ei ole tarttunut ketään kaveria mukaan.

Ei se mies mikään päällepäsmäri ole. Hän oikein kohtelias ja korrekti ihminen vieraiden edessä.

ap

ap ja koko ketju lähtee siitä, että heillä ei ole perheystäviä, koska ap:n mies on joustamaton päällepäsmäri ja besserwisseri ja että miehen pitäisi muuttua, jotta muut viihtyisivät heillä omana itsenään tarvitsematta pingottaa ja teeskennellä. Entä jos miehellä onkin ihan yhtä suuri oikeus olla oma itsensä pingottamatta ja teeskentelemättä ja teidän pitäisi vain yrittää tutustua sellaisiin ihmisiin, jotka ovat tarpeeksi vahvoja hyväksyäkseen sen? Miksi ap yrittää tehdä perhetuttuja omaista kavereistaan, jotka selvästi ovat vääränluonteisia miehelle?

Ei hän mikään alistaja ole eikä hän hallitse henkisellä tai fyysisellä väkivallalla. Enkä minä ole sidottu kotiin.

Mutta onhan hän aina oikeassa....

ap

ap ja koko ketju lähtee siitä, että heillä ei ole perheystäviä, koska ap:n mies on joustamaton päällepäsmäri ja besserwisseri ja että miehen pitäisi muuttua, jotta muut viihtyisivät heillä omana itsenään tarvitsematta pingottaa ja teeskennellä. Entä jos miehellä onkin ihan yhtä suuri oikeus olla oma itsensä pingottamatta ja teeskentelemättä ja teidän pitäisi vain yrittää tutustua sellaisiin ihmisiin, jotka ovat tarpeeksi vahvoja hyväksyäkseen sen? Miksi ap yrittää tehdä perhetuttuja omaista kavereistaan, jotka selvästi ovat vääränluonteisia miehelle?

Ap, onko miehessäsi paljon narsistisia piirteitä? Silloin etenkin naiset tykkää ja miehet ei, koska ns kilpailevat samalla asialla.

Tai löytyykö häneltä itseironiaa? Siitä joku muukin edellä kirjoitti. Vaikka ihminen olisikin kuinka korrekti tai kohtelias tahansa, niin ei se välttämättä oikein riitä jos ystävyyssuhteita rakennetaan. Monet ihmiset arvostavat sitä, että on kykyä nauraa itselle, ja ystävyyteen vaaditaan myös sitä, että itsestä annetaan enemmän kuin päivän säätilanteen päivittely. Se että on näennäisesti sosiaalinen ja pystyy juttelemaan tuntemattomien ihmisten kanssa vaikka aidan sepäästä hetken aikaa ei vielä tarkoita, että on oikeasti sosiaalinen.

itseironia on vähäistä. Sittenhän se täydellisyys rapistuisi. Hän on aika pinnallinen ihminen, mutta eikö kaikki miehet ole? Minun kokemukseni mukaan kaikki miehet vain puhuvat niitä näitä, jos eivät harrastuksista tai autoista puhu.

ap

Tai löytyykö häneltä itseironiaa? Siitä joku muukin edellä kirjoitti. Vaikka ihminen olisikin kuinka korrekti tai kohtelias tahansa, niin ei se välttämättä oikein riitä jos ystävyyssuhteita rakennetaan. Monet ihmiset arvostavat sitä, että on kykyä nauraa itselle, ja ystävyyteen vaaditaan myös sitä, että itsestä annetaan enemmän kuin päivän säätilanteen päivittely. Se että on näennäisesti sosiaalinen ja pystyy juttelemaan tuntemattomien ihmisten kanssa vaikka aidan sepäästä hetken aikaa ei vielä tarkoita, että on oikeasti sosiaalinen.

"Minulle riittää omat kaverini, en minä kaipaa perhetuttuja. Mies tässä valittaa, ettei meillä ole perhetuttuja."



No mikä sun ongelma sitten on? Siis jos et kerran edes kaipaa niitä perhetuttuja? Jos miehellä on sen asian kanssa ongelma, niin kai se aikuisena ihmisenä sen itse selvittää.

Voithan tietysti sanoa, että mies on mielestäsi joustamaton, mutten usko että se mitään konkreettista muutosta saa aikaan.

Se että miehet puhuvat vain autoista tai harrastuksista nyt on klisee. Kyllä ne puhuu muustakin :) Mutta sellainen ihminen, joka ei osaa nauraa itselleen, on aika raskasta seuraa. Varsinkin jos siihen lisätään besserwisseryys. Siinä on aika tanakka kombinaatio, joka estää kyllä tehokkaasti ystävystymästä.

Kunhan vain kirjoitan täällä aikani kulukseni, kun odottelen iltavuoroon lähtöä.

Googlasin narsistiset piirteet tässä välissä. Mies kyllä istuu kaikkiin esimerkkeihin, joita löysin, vaikka onkin korrekti ihminen eikä mikään raivohullu. HUI! Vaikka jossain sanottiinkin, että meissä kaikissa on narististisia piirteitä.

ap

"Minulle riittää omat kaverini, en minä kaipaa perhetuttuja. Mies tässä valittaa, ettei meillä ole perhetuttuja." No mikä sun ongelma sitten on? Siis jos et kerran edes kaipaa niitä perhetuttuja? Jos miehellä on sen asian kanssa ongelma, niin kai se aikuisena ihmisenä sen itse selvittää. Voithan tietysti sanoa, että mies on mielestäsi joustamaton, mutten usko että se mitään konkreettista muutosta saa aikaan.

harrastuksistaan (joista autot ovat osa), jonkin verran politiikasta sekä siitä, mitä on tehnyt viime aikoina. Eipä muusta.

Minun kanssani hän puhuu myös ihmisistä ja tietysti lapsestamme.

ap

Se että miehet puhuvat vain autoista tai harrastuksista nyt on klisee. Kyllä ne puhuu muustakin :) Mutta sellainen ihminen, joka ei osaa nauraa itselleen, on aika raskasta seuraa. Varsinkin jos siihen lisätään besserwisseryys. Siinä on aika tanakka kombinaatio, joka estää kyllä tehokkaasti ystävystymästä.