Mä oon aika hämilläni...

Kun nykyään ympärillä on niin paljon eroja, pettämisiä, uusia suhteita jne. Asumme pienellä paikkakunnalla eli paljon näkee ja kuulee. Tuntuu, että parin vuoden sisällä on tapahtunut tosi paljon eroja ja osa pettää vuosia jäämättä kiinni. Jotkut jäävät kiinni ja eroavat, asuvat hetken uuden kanssa ja kohta palaavat takaisin perheensä luo. Lähes viikottain kuulee jonkun erosta. Ja nekin, jotka ovat yhdessä, haikailevat kovasti muuta ja vähintään pettäisivät, jos siihen tulisi hyvä tilaisuus.



Olen noin nelikymppinen ja samassa iässä ovat nuokin, joista noita juttuja kuulee. Ehkä tämä on vain iästä johtuvat tilanne? Lapset ovat jo kouluikäisiä kaikilla eli ehkä ihmiset miettivät enemmän elämäänsä?



En ole itsekään mikään pyhimys, mutta meillä oli vaikeat ajat jo vuosia sitten. Nyt meillä menee taas paremmin :)



Itselle tulee vaan väkisin mieleen, että paraneekohan se aina kuitenkaan vaihtamalla... Uskoisin, että useimmat erot voisi välttää esim. pariterapialla. Lasten puolesta tuntuu kurjalta, vaikka suurin osa hoitaakin eron fiksusti lasten osalta. Mutta voiko tuollaiset säädöt olla jättämättä jälkiä lapsiin?