Onko miehellä oikeus kesälomalla tehdä miesten kesken

Järki-ihmiset sopivat, että kumoikin tekee oman muutaman päivän reissun ja sitten katsotaan kalenterit mihin kohtaan ne sopivat.

pitäsi oikeuden olla myös sinunllakin. Eli miten miehesi perustelee, että sinä et saa omaa lomaa?

Sekä hänellä, että sinulla. Mutta jos et oikeuttasi osaa käyttää, niin voi kyynel.

Mieheni haluaa joka kesä tehdä poikien kanssa miesten lomareissun, joku vuosi kalastamaan joku vuosi johonkin festareihin jne. Miksi minulla ei ole samaa oikeutta?

Tietämättä muita taustoja tai yksityiskohtia, mutta tuo ei ole tasapuolista. Totta hitossa pitää olla tasa-arvoiset oikeudet molemmilla.

No, miksi et sitten lähde vaikka kavereidesi kanssa johonkin -tai vaikka yksinäsi? Eihän se mies voi sua kahlitakaan lähtösi estämiseksi.

Mies oli alkulomastaan 5vrk poikaporukalla harrastusmatkalla Espanjassa. Minä taas vietän huomisesta lauantai aamuun omaa lomaani.



Minusta on ihan normaalia että kumpikin haluaa ja saa tehdä lomallaan myös omiaan vaikka lapsiperhe olemmekin. Toinen pitää sitten silloin lapsista huolta.

Pitää huolta päänsä hyvinvoinnista.



Minut itse on koulutettu siihen, että pelkkä ajatuskin viettää omaa aikaa itsensä kanssa tai aikaa kavereiden kanssa on vahingollista ja pois "perheeltä" ja haittaa "kaikkivaltiaan arjen" pyörittämstä.



Takki aivan tyhjä nyt kesälomakuukauden jälkeen, mutta onhan taas lomat lusittu perheen parissa.

ja se on siellä 2-3 viikkoa. Matkustan itsekin joskus, mutta en kyllä noin pitkäksi aikaa. Kaipaisin lasta liikaa. Nyt olin itse viettämässä entisten koulukavereiden kanssa nostalgia viikonloppua lapsuutemme maisemissaja mies on kalassa ( ja lapsi oli serkkujensa kanssa).

Pitää huolta päänsä hyvinvoinnista.

Minut itse on koulutettu siihen, että pelkkä ajatuskin viettää omaa aikaa itsensä kanssa tai aikaa kavereiden kanssa on vahingollista ja pois "perheeltä" ja haittaa "kaikkivaltiaan arjen" pyörittämstä.

Takki aivan tyhjä nyt kesälomakuukauden jälkeen, mutta onhan taas lomat lusittu perheen parissa.

Onpa ahdistavaa!

Ja sullakin on, sun vaan pitää itse ottaa se eikä odottaa et joku sitä sulle tyrkyttää. Lapsellista touhua. Sun täytyy vaivautua iettimään mitä sä haluat ja sitten järjestää se. Niin se elämä kuule toimii. Yll'ättävän moni jää mieluummin vinkumaan että on epäreilua se ja tää ja miks toi saa- ihan kuin olis jäänyt lapseksi. Aikuinen ihminen voi miettiä ihan itse mitä tarvitsee ja sitten järjestää sen asian resurrisensa mukaan. Siihen perustuu sekin, miksi toisilla sujuu ja elämä on oman näköistä ja hyvää. Jos jää kateellisena vinkumaan, pilaa taatusti paitsi elämänsä, myös suhteensa. ja ihan itse. Vauva-aikakin on kovin lyhyt- silloin en itse halunnut mihinkään lähteä.

vaan järjestä se itsellesi.

se on ihan selvä.



En kyllä ymmärrä sellaistakaan vanhempaa, jonka mielestä loman vietto perheen kanssa on lusimista.

Kuka sen oikeuden sulta evää? Mieskö? Se on kuule ihan ilmoitusluonteinen asia, kun seuraavan kerran tulee puhetta miehen omasta reissusta, toteat vaan iloisena et mä meen sitten sillon ja sillon sinne ja sinne. Ei mitään kyselyjä ja lupien pyytelyjä.

miesporukalla pikkulomilla, max. viikonlopun pituisilla. Sallii kyllä minullekin oman loman, en vain osaa lähteä tai sit en raaski olla monta päivää poissa. Eikä minulla ole sellaista kaveriporukkaakaan, kenen kanssa lähteä :(

No, mies on tyytyväisempi kun pääsee välillä tuulettumaan, sallin sen hänelle vaikka välillä ärsyttääkin

ja sinun itse pidettävä omasta oikeudestasi puoli, jos sinä harrastat festareita tms. Mutta jos et harrasta niin turha kitistä jos mies tykkää.

on se että itse ei viitsi rakentaa kaverisuhteita, miettiä mistä tykkää yms-nähdä vaivaa oman elämänsä ja hyvinvointinsa ja hauskojen juttujen eteen- ja sitten katkeroituu siitä että muut viitsivät. Ja katsovat oikeudekseen vaatia et koska mua ei kiinnosta niin muitakaan ei saa kiinnostaa. Ja näitä riittää; paheksumassa muiden elämää tajuamatta että itse on nakittanut muut oman elämänsä jatkeeksi, joita voi hallita ja velvoittaa. paljon terveempää kaikille olisi seistä omilla jaloillaan, ihan siinä lapsiperhe-elämässäkin. Mut tää on jotain suomalaista perimää varmaan et jos mulla ei oo kivaa ei saa olla tollakaan ja sit sitä kivaa ei edes halua, kun on paljon kivampaa olla marttyyri ja valittaa. Tosiasiassa kyseessä on usein toisten manipulointi, läheisriippuvuus yms epäterve. Jos sulla on kaikki hyvin, sä et halua hallita toista van sallit hänen toteuttaa toiveitaan ja tarpeitaan. Siitä syntyy myös kunnioitus, luottamus, rakkaus.

molemmilla on sama oikeus. Mutta jos sinä et halua mennä lomalle, ei se tarkoita, että mihesi pitäisi jäädä myös kotiin.

Tuossa aikaisemmin oli nyt vähän liioittelua mutta totta toinen puoli.



Peruspointti on, että pitää rakastaa itseään ja pitää huolta itsestänsä, että voi ja jaksaa rakastaa muita.



Eli ap sinun pitää suoda miehellesi akkujen lataukset, MUTTA tajuta ottaa itsellesikin niitä lataushetkiä, omalla tyylilläsi. Latauksen ei tarvitse olla ulkomaanloma ystävättärien kanssa jos se ei sinun juttusi. Vaikka sitten kansanopiston pitsinnypläyskurssi, mummon kanssa mustikassa, liikuntaloma viurumäellä, siis se sinun juttusi.



Omalla suppealla kokemuksellani totean, että naiselle voi olla äärimmäisen vaikeaa irrottautua arjesta/lapsista/syöpyneistä rutiineista ja antaa aikaa itselleen.



Siinä tilanteessa pitää sitten olla rehellinen ja reilu miestä kohtaan. Jos vaimo/äiti ei halua tai kykene irroutumaan, ei tasapainottavana tekijänä saa olla, että mies syyllistetään ja/tai kielletään vaikka se kaveriloma.

molemmilla on sama oikeus. Mutta jos sinä et halua mennä lomalle, ei se tarkoita, että mihesi pitäisi jäädä myös kotiin.

erittäin yksinkertaista, mut miksi se on niin monella vaikeaa ymmärtää?? Aikuisten suhde ei ole symbioosi jossa tehdään vain sitä mitä vaimo haluaa. On tervettä et miehellä on oma tahto- eikä oma tahto ole loukkaus tai huono käytös vaimoa kohtaan.

Kai nyt jokainen voi tehdä lomallaan mitä lystää.

Meillä miehellä tuntuu vain olevan "suurempi oikeus" omaan aikaan ja akkujen lataamiseen. Jos sanon lähteväni tiettynä aikana johonkin, mieheltä tulee pitkä luettelo selityksiä miksi en voisi lähteä juuri silloin. Jos vastalauseista huolimatta lähden, saan kuulla nalkutusta monta päivää jälkikäteen. Kun sitten kysyn mieheltä miksi hänellä on etuoikeus lomailuun, vastaus on "on sinullakin oikeus mutta kun minulla olisi ollut sitä ja tätä juuri silloin".

Kaiken lisäksi olen kotona lapsen kanssa eikä minulla edes olisi varaa tehdä mitään.