Arg, äitini on kutsunut lisää vieraita meidän häihin.

hääpäivän miehen kanssa kahdestaan ja jättänyt koko juhlat väliin.

Ainakin itse olin 30 vuotiaana asunut jo toistakymmentä vuotta pois kotoa ja ei todellakaan äidilläni olisi ollut mitään oikeutta tulla sekoittamaan hääjuhlaa.

Aika uskomatonta, että joku aikuisena on vielä noin vanhempiensa talustusnuorassa.

Toisaalta tiedänhän kyllä aikuisia lapsia, joille vanhemmat antaa taskurahaa ja isiltä kysytään kättä ja isi LUOVUTTAA aikuisen tytön miehelleen jne..että ehkä te olette niitä tapauksia, että napanuora on todella tiukasti kiinni isissä ja äidissä, joten alistutte kaikkeen.

perumaan läheisten ihmisten kutsut, jotka äitinne on antanut? Minä en kyllä kehtaisi, en todellakaan.

Ja jos ihminen haluaa järjestää juhlat hääpäivänä, niin silloin hän HALUAA JUHLAT, eikä karata salaa naimisiin. Ja kun juhlat nyt on järjestelty niin en usko että hyvä mieli tulisi niiden perumisesta.

Moni menee salaa naimisiin, ja se on heille ihan ok. Mutta ap ei nyt ilmeisestikään halua salaa naimisiin, vaan haluaa päivästä jotain muutakin kuin paperin.

Kotoa muuttanut pois 18-vuotiaana lukion jälkeen. Sen jälkeen en ole koskaan pyytänyt vanhemmilta rahaa lainaa, muutenkin olen itse asiani hoitanut. Siitä huolimatta on pitänyt aina laittaa kova kovaa vastaan että minä päätän itse elämästäni. Ja usko pois kun sanon, että tasaisin väliajoin asiasta on täytynyt jopa huutaa ja pitää mykkäkoulua kun ei vähemmällä ole mennyt perille. He vaan ei suostu uskomaan että heidän pikkutyttö on kasvanut aikuiseksi pian 20vuotta sitten.

4 vuotta sitten mennessäni naimisiin äitini meinasi tehdä samat kuin AP:n tapauksessa. Luetteli listan ketä hänen ja isäni ystävistä kutsutaan. Mieheni ystävistä totesi että miksi ne tulee häihin kun eihän hän (eli äitini) kyseisiä ihmisiä tunne... Aika uskomatonta. Me, hääpari ei oltais äitin mielestä saatu kutsua omia parhaita kavereita, mutta äitini ja isäni ystävät (osaa ei olla tavattu ikinä) olisi pitänyt kutsua. No sanoin äidille että teepä päätös nyt, saat kutsua ystäväsi ja isäni ystävät, ihan ketä ikinä haluat. MUTTA silloin kutsutaan myös miehen vanhempien tutut sekä minun ja miehenikin tuttavat ketä vaan keksitään. Häät on viimeisen päälle, maksat myös hääpukuni, jonka saan itse vapaasti hinnasta välittämättä valita, maksat häämatkat jne. Tämä on minun ehtoni... Äiti oli ensin että ok. Sitten kun lyötiin hinta-arvion (17 000e), muuttui ääni kellossa. Oli rassukka kuvitellut että koko lysti maksaa ehkä 3000e.

hääpäivän miehen kanssa kahdestaan ja jättänyt koko juhlat väliin.

Ainakin itse olin 30 vuotiaana asunut jo toistakymmentä vuotta pois kotoa ja ei todellakaan äidilläni olisi ollut mitään oikeutta tulla sekoittamaan hääjuhlaa.

Aika uskomatonta, että joku aikuisena on vielä noin vanhempiensa talustusnuorassa.

Toisaalta tiedänhän kyllä aikuisia lapsia, joille vanhemmat antaa taskurahaa ja isiltä kysytään kättä ja isi LUOVUTTAA aikuisen tytön miehelleen jne..että ehkä te olette niitä tapauksia, että napanuora on todella tiukasti kiinni isissä ja äidissä, joten alistutte kaikkeen.

perumaan läheisten ihmisten kutsut, jotka äitinne on antanut? Minä en kyllä kehtaisi, en todellakaan.

Ja jos ihminen haluaa järjestää juhlat hääpäivänä, niin silloin hän HALUAA JUHLAT, eikä karata salaa naimisiin. Ja kun juhlat nyt on järjestelty niin en usko että hyvä mieli tulisi niiden perumisesta.

Moni menee salaa naimisiin, ja se on heille ihan ok. Mutta ap ei nyt ilmeisestikään halua salaa naimisiin, vaan haluaa päivästä jotain muutakin kuin paperin.

Saatiinpa minä ja mies just semmoset häät kun haluttiin ja itse maksettiin. Oli äiti niin järkyttynyt hinta-arviosta, ettei pökerrykseltään saanut sanaa sanottua kun päätettiin kaikki itse.



Olen huomannut että äitini pysyy parhaiten aisoissa kun ei päästä "liian" syvälle elämäämme. Eli tottakai käydään kylässä ja soitellaan kuulumisia. Mutta omista huolista ja murheista ja toiveista ei kauheasti kannata avautua. Siitä se taas repsahtaa täysin ja pian ollaan mykkäkoulua. Mun äitini nimittäin puuttuisi joka asiaan jos hänelle vain antaa mahdollisuuden. Hän ei ymmärrä että minä ja sisarukset ollaan jo aikuisia ja eletään itse elämämme.

Miehelläni oli syntymäpäiväjuhlat ja hänen anoppinsa eli äitini kutsui juhliin omat sisaruksensa perheineen! Juhlat oli erittäin pienet ja vapaamuotoiset. Ja muutenkin, mitä ne äidin sisarusten perhete sinne kuuluvat. Äitini joutui perumaan kutsunsa. En tiedä olisivatko vieraat niin tökeröjä että edes tulisivat jos hääpari itse ei ole kutsunut.



Mutta ap:llä mielestäni kaksi vaihtoehtoa. Anna äitisi perua kutsut ja hoitaa pahoittelut. Tai siirrä häät toiseen ajankohtaan, ehklä ei sitten äitiä niihin häihin? Jos annata tässä asiassa periksi, teet sitä lopun ikääsi.

Meillä kävi nyt niin onnellisesti (jos sellaista sanaa voi tässä tapauksessa enää käyttää), että isäni perui lisäkutsutut. Pyytämättä teki asian ja ilmoitti vain lyhytsanaiseen tyyliinsä asiasta aamulla. Kuulemma asiasta ei tarvitse enää huolehtia ja kukaan ei loukkaantunut (en kyllä tiedä, voiko tätä uskoa). Mun isä on aika samanhenkinen kuin mieheni, ja on koko ajan hiljaisesti sympannut pieniä häitä.

Äitisi on nyt toiminut hääparin selän takana ja on nyt velvollinen perumaan kutsunsa. Hän voi viettää omaa vastaanottoa muualla, mutta kun TE menette naimisiin, niin pitää olla sellaiset häät joissa ette ajattele että "Arg" kun nuo kutsumattomat vieraat ovat täällä (otsikko).



Ja jos äitisi ei suostu perumaan kutsujaan, kerro että hänellä on kaksi vaihtoehtoa: loukata omaa tytärtään sotkemalla hänen ja sulhasensa suuren päivän - josta seuraa että kadutte että menitte paljastamaan äidille missä ja milloin häät pidetään.



Toinen vaihtoehto on antaa muiden sukulaisten ajatella kummia morsiusparista - ei siis morsiamen äidistä vaan nimenomaan morsiusparista - joka haluaa pitää pienet häät.



Olisi kiva kuulla ap:lta tilanteen kehittymisestä. :)

Meillä kävi nyt niin onnellisesti (jos sellaista sanaa voi tässä tapauksessa enää käyttää), että isäni perui lisäkutsutut. Pyytämättä teki asian ja ilmoitti vain lyhytsanaiseen tyyliinsä asiasta aamulla. Kuulemma asiasta ei tarvitse enää huolehtia ja kukaan ei loukkaantunut (en kyllä tiedä, voiko tätä uskoa). Mun isä on aika samanhenkinen kuin mieheni, ja on koko ajan hiljaisesti sympannut pieniä häitä.

Miehen täti (isän puolelta) rupesi kutsumaan lisää porukkaa, joten ei niistä ihan pieniä sitten tullutkaan...

Sinne saa siis tulla kuka tahansa, halusivatpa vainajan omaiset sitä tai ei. Muistotilaisuus on asia erikseen.

Minusta olisi kamalaa, jos lapseni kieltäisivät esim. parasta kaveriani tulemasta haudalleni.

Miehen täti (isän puolelta) rupesi kutsumaan lisää porukkaa, joten ei niistä ihan pieniä sitten tullutkaan...

Sinne saa siis tulla kuka tahansa, halusivatpa vainajan omaiset sitä tai ei. Muistotilaisuus on asia erikseen.

Minusta olisi kamalaa, jos lapseni kieltäisivät esim. parasta kaveriani tulemasta haudalleni.

Jos hautajaiset ovat ns. hiljaiset eli siunataan hiljaisuudessa jne. niin ei sinne silloin kyllä yhtään ylimääräistä pääse.

Ylipäätään tuntuu hullulta, että äitisi kutsuu vieraita ilman teidän suostumusta. Varsinkin silloin jos siitä tulee lisäkustannuksia.

pikku hiljaa äidillesi selväksi että olet aikuinen ihminen ja menossa naimisiin, eli sinulle on oma parisuhde, elämä, perhe jne. Ja te teette omat päätöksenne.

Olemme 30+ pitkään yhdessä ollut pari. Lapsiakin on. Pieniä häitä on ilmeissesti vaikea ymmärtää. Äitini mielestä häämme ovat pienet silkkaa ilkeyttämme. Ja "eihän nyt hirveästi ole vaivaa ruokkia muutamaa suuta enemmän".

Miehen täti (isän puolelta) rupesi kutsumaan lisää porukkaa, joten ei niistä ihan pieniä sitten tullutkaan...

Juhlat nimenomaan ovat teidän ja itse päätätte ketä sinne tulee. Oletko jo sanonut äidillesi tuosta?

Se suuttuu sulle joka tapauksessa. Silti kokeile:



"Äiti, sulla on nyt tosi nolo tehtävä edessä. Sun pitää perua ne hääkutsut. Nää on meidän häät ja me päätämme, ketä kutsutaan. Tämä tilanne ei ole mun vika, joten sun ei kannata mulle tästä kiukutella. Olet huolissasi, loukkaantuko jotkut sukulaiset, mutta tulit loukaanneeksi omaa tytärtäsi."



Mun äitini suuttuisi ja huutaisi ja laittaisi välit poikki ja uhkaisi (lupaisi? ;;-)) ettei tule sitten häihin. Silti tekisin noin, koska mun mielestä noin ei vaan kävellä toisten yli.



Tsemppiä, tiedän aika hyvin miltä susta tuntuu.

Se suuttuu sulle joka tapauksessa. Silti kokeile:



"Äiti, sulla on nyt tosi nolo tehtävä edessä. Sun pitää perua ne hääkutsut. Nää on meidän häät ja me päätämme, ketä kutsutaan. Tämä tilanne ei ole mun vika, joten sun ei kannata mulle tästä kiukutella. Olet huolissasi, loukkaantuko jotkut sukulaiset, mutta tulit loukaanneeksi omaa tytärtäsi."



Mun äitini suuttuisi ja huutaisi ja laittaisi välit poikki ja uhkaisi (lupaisi? ;;-)) ettei tule sitten häihin. Silti tekisin noin, koska mun mielestä noin ei vaan kävellä toisten yli.



Tsemppiä, tiedän aika hyvin miltä susta tuntuu.

käsket äitiäsi perumaan kutsumansa vieraat eikä hän tee niin? lähetätkö jotain viestiä näille äitisi vieraille että pidämme pienet intiimit häät ydinperheen kesken? vai annatko näiden äitisi kutsuttujen tulla häihin ja ajatella jälkeenpäin kuinka sinun toiveesi omista häistäsi runnottiin alas? ketä ja kuinka paljon äitisi on kutsunut porukkaa? kai nämä "vieraat" ymmärtävät että ilman kirjallista kutsua TEILTÄ he eivät voi tulla häihin? uskotko että he tulevat?

Ongelma myös se, miten miehen sisar reagoi, jos meidän puolelta on enemmän väkeä kuin heidän. Hänkin on aika haastava ihminen välillä. Äidilleni löin luurin korvaan äsken, kun kuulin asiasta äsken. Voi veeeee, mikä sotku! Mies äsken mutisi, että perutaan koko häät.

Ja menkää kahdestaan naimisiin

Pitäkää vielä pienemmät häät. Vain te ja lapsenne.