Mistä voi tietää onko ero järkevää vai ei?

Tai sinä ainakin juttelemaan jonkun asiantuntijan kanssa, jos ei yhdessä onnistu.

Sitten vasta jatka tuota miettimistäsi.

tai ainakaan olla ihan varma.

Me erottiin miehen kanssa ja kolme vuotta sen jälkeen palattiin yhteen.

Elämässä ei mikään ole varmaa.

kämppä myynnissä ja molemmat etsii omia koteja. Paska fiilis, ja toivoisin, että mies sanoisi, ettei tahtoisi mun lähtevän pois. Toivoisin, että mies katsoisi peiliin ja myöntäisi omat ongelmansa ja hakisi apua.



En vain pysty jatkamaan tässä suhteessa, kun koko ajan on paska fiilis. Haluaisin olla onnellisempi. Haluaisin olla haluttu pitkästä aikaa.



Mistä tiedän, että ero on oikea ratkaisu? Sen varmaan näkee sitten ajan kanssa, kun on muuttanut erilleen.

45 minuuttia ja ILMAISEKSI! Ylihuomenna pääsen jo ruotimaan asioitani!



ap

kämppä myynnissä ja molemmat etsii omia koteja. Paska fiilis, ja toivoisin, että mies sanoisi, ettei tahtoisi mun lähtevän pois. Toivoisin, että mies katsoisi peiliin ja myöntäisi omat ongelmansa ja hakisi apua.

En vain pysty jatkamaan tässä suhteessa, kun koko ajan on paska fiilis. Haluaisin olla onnellisempi. Haluaisin olla haluttu pitkästä aikaa.

Mistä tiedän, että ero on oikea ratkaisu? Sen varmaan näkee sitten ajan kanssa, kun on muuttanut erilleen.

mä luulen että ongelman ratkaisu ei löydy ainakaan sillä että odottaa että toinen muuttuisi, siinä mielessä ero on oikea ratkaisu että tuon odottaminen olisi turhaa, siinä mielessä ero on väärä ratkaisu että asiat ovat yleensä korjattavissa jos (poislukien vakavat päihdeongelmat ja väkivalta ja krooninen uskottomuus) oivalletaan että asioiden ratkaisun tulisi lähteä oman käyttäytymisen muuttamisesta. Aivan, siis sinusta vaikka olet sitä mieltä että toinen ei myönnä asioita. Et voi päättää toisen puolesta mitä hän tekee, mutta voit päättää itse miten asioihin reagoit.

Sen sijaan että odottaisit mieheltäsi että hän sanoisi jotain, mitä jos ottaisit oman elämäsi omiin käsiisi ja sanoisit itse että haluaisin jäädä. Ehkä kannattaisi vielä koittaa jutella ellei kyseessä ole jokin vakavampi riippuvuus.

että haluaako erota!

Pari vuotta sitten samassa tilanteessa ja lopullinen päätös tuli pariterapiassa! Eli että erotaan varmasti. MEntiin vielä toisen kerran mutta siihen jäi.

SIellä viimeistään käy ilmi mitä toinen ajattelee tilanteesta

kämppä myynnissä ja molemmat etsii omia koteja. Paska fiilis, ja toivoisin, että mies sanoisi, ettei tahtoisi mun lähtevän pois. Toivoisin, että mies katsoisi peiliin ja myöntäisi omat ongelmansa ja hakisi apua. En vain pysty jatkamaan tässä suhteessa, kun koko ajan on paska fiilis. Haluaisin olla onnellisempi. Haluaisin olla haluttu pitkästä aikaa. Mistä tiedän, että ero on oikea ratkaisu? Sen varmaan näkee sitten ajan kanssa, kun on muuttanut erilleen.

järki on yksi juttu, mutta tunteet ratkaisevat. Järkeväähän ero ei ole, mut mä en halua elää elämääni järjellä vaan sydämellä. Järkeä tarvitaan jotta tulee toimeen, ei muuta. Muu on tunnetta. Siksi eroan.

kämppä myynnissä ja molemmat etsii omia koteja. Paska fiilis, ja toivoisin, että mies sanoisi, ettei tahtoisi mun lähtevän pois. Toivoisin, että mies katsoisi peiliin ja myöntäisi omat ongelmansa ja hakisi apua. En vain pysty jatkamaan tässä suhteessa, kun koko ajan on paska fiilis. Haluaisin olla onnellisempi. Haluaisin olla haluttu pitkästä aikaa. Mistä tiedän, että ero on oikea ratkaisu? Sen varmaan näkee sitten ajan kanssa, kun on muuttanut erilleen.

mä luulen että ongelman ratkaisu ei löydy ainakaan sillä että odottaa että toinen muuttuisi, siinä mielessä ero on oikea ratkaisu että tuon odottaminen olisi turhaa, siinä mielessä ero on väärä ratkaisu että asiat ovat yleensä korjattavissa jos (poislukien vakavat päihdeongelmat ja väkivalta ja krooninen uskottomuus) oivalletaan että asioiden ratkaisun tulisi lähteä oman käyttäytymisen muuttamisesta. Aivan, siis sinusta vaikka olet sitä mieltä että toinen ei myönnä asioita. Et voi päättää toisen puolesta mitä hän tekee, mutta voit päättää itse miten asioihin reagoit. Sen sijaan että odottaisit mieheltäsi että hän sanoisi jotain, mitä jos ottaisit oman elämäsi omiin käsiisi ja sanoisit itse että haluaisin jäädä. Ehkä kannattaisi vielä koittaa jutella ellei kyseessä ole jokin vakavampi riippuvuus.

kämppä myynnissä ja molemmat etsii omia koteja. Paska fiilis, ja toivoisin, että mies sanoisi, ettei tahtoisi mun lähtevän pois. Toivoisin, että mies katsoisi peiliin ja myöntäisi omat ongelmansa ja hakisi apua. En vain pysty jatkamaan tässä suhteessa, kun koko ajan on paska fiilis. Haluaisin olla onnellisempi. Haluaisin olla haluttu pitkästä aikaa. Mistä tiedän, että ero on oikea ratkaisu? Sen varmaan näkee sitten ajan kanssa, kun on muuttanut erilleen.

mä luulen että ongelman ratkaisu ei löydy ainakaan sillä että odottaa että toinen muuttuisi, siinä mielessä ero on oikea ratkaisu että tuon odottaminen olisi turhaa, siinä mielessä ero on väärä ratkaisu että asiat ovat yleensä korjattavissa jos (poislukien vakavat päihdeongelmat ja väkivalta ja krooninen uskottomuus) oivalletaan että asioiden ratkaisun tulisi lähteä oman käyttäytymisen muuttamisesta. Aivan, siis sinusta vaikka olet sitä mieltä että toinen ei myönnä asioita. Et voi päättää toisen puolesta mitä hän tekee, mutta voit päättää itse miten asioihin reagoit. Sen sijaan että odottaisit mieheltäsi että hän sanoisi jotain, mitä jos ottaisit oman elämäsi omiin käsiisi ja sanoisit itse että haluaisin jäädä. Ehkä kannattaisi vielä koittaa jutella ellei kyseessä ole jokin vakavampi riippuvuus.

kämppä myynnissä ja molemmat etsii omia koteja. Paska fiilis, ja toivoisin, että mies sanoisi, ettei tahtoisi mun lähtevän pois. Toivoisin, että mies katsoisi peiliin ja myöntäisi omat ongelmansa ja hakisi apua. En vain pysty jatkamaan tässä suhteessa, kun koko ajan on paska fiilis. Haluaisin olla onnellisempi. Haluaisin olla haluttu pitkästä aikaa. Mistä tiedän, että ero on oikea ratkaisu? Sen varmaan näkee sitten ajan kanssa, kun on muuttanut erilleen.

mä luulen että ongelman ratkaisu ei löydy ainakaan sillä että odottaa että toinen muuttuisi, siinä mielessä ero on oikea ratkaisu että tuon odottaminen olisi turhaa, siinä mielessä ero on väärä ratkaisu että asiat ovat yleensä korjattavissa jos (poislukien vakavat päihdeongelmat ja väkivalta ja krooninen uskottomuus) oivalletaan että asioiden ratkaisun tulisi lähteä oman käyttäytymisen muuttamisesta. Aivan, siis sinusta vaikka olet sitä mieltä että toinen ei myönnä asioita. Et voi päättää toisen puolesta mitä hän tekee, mutta voit päättää itse miten asioihin reagoit. Sen sijaan että odottaisit mieheltäsi että hän sanoisi jotain, mitä jos ottaisit oman elämäsi omiin käsiisi ja sanoisit itse että haluaisin jäädä. Ehkä kannattaisi vielä koittaa jutella ellei kyseessä ole jokin vakavampi riippuvuus.

ole ratkaistavissa. Mun lasteni isä on mun mielestäni tunnevammainen, 10v olen yrittänyt eri tavoin suhtautua, suhde on pysynyt ihan tasan yhtä huonona., Mua ei auta yhtään vaikka hän omasta tai jonkun muun mielestä ei olisi tunnevammainen. Meillä on alusta loppuun paska suhde eikä se siitä muutu vaikka itseäni muuttaisin.Ja olen muuttanutkin sen minkä voin, jotta en itseäni menettäisi. Ihan turhaa lässytystä että kaikki voisi ratkaista, liian erilaiset ihmiset ei saa suhdetta toimimaan kun molemmilla on ihan eri käsitys hyvästä elämästä. Ja mulla on ihan omakin elämä, suhteen taso on surkea enkä sellaista enää jaksa. On käyty monet terapiatkin. Kuten sanoit, toista ei voi muuttaa. Ja jos sitä toista ei pysty rakastamaan vaikka miten ajattelis ni ei auta. Minä tunnen paljonkin muuttuneeni ja kasvaneeni vuosien varrella, mies on viimeiset 10v jatkanut samaa jäkätystä ja toisten syyttelyä.

pitäisikö erota vai ei. Meillä myös arki sujuu ihan hyvin, mutta mutta... Miehessä ei sinänsä ole mitään vikaa, hän sanoo usein rakastavansa mua, antaa hellyyttä jne. Mulla vaan ei ole ollut seksihaluja pariin vuoteen. Tai on kyllä, mutta ei omaa miestäni kohtaan. En oikein tykkää edes pussailla ja halailla enää. En haluaisi suin päin erotakaan mutta en yhtään tiedä mitä mun nyt pitäisi tehdä. Miten saan itseni taas haluamaan, kun välillä miehen huomion osoitukset tuntuu jopa vastenmielisiltä. Onko kellään antaa neuvoja?

Kärsin itse synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja käyn terveyskeskuksen kautta psykiatrisen sairaanhoitajan luona säännöllisesti. Hakeuduin sinne juuri siksi että koko ilo ja onni olivat kateissa ja seksihaluja nolla, vaikka mies on mielestäni erittäin komea ja hyväkroppainen, kiltti ja hellä sekä huomaavainen ja varmasti paras mies mitä löytää saattaa. Lapsi on myös ihana sekä koko perhe on (oli) oikein onnellinen, minua lukuunottamatta.



Ollaan selkeästi oikealla tiellä nyt! Tsemppiä sinne kaikille. Joskus toki se erokin on varmasti aivan oikea ratkaisu..