Kun puet vaatteet yllesi, ajatteletko automaattisesti että "tää oli yllä kun tiskasin lauantaina"
Tuli vaan mieleen kun joku mietti voiko mennä naimisiin maistraatissa mustassa kotelomekossaan jonka oli hankkinut isänsä hautajaisiin.
"En voi laittaa tätä paitaa tänään kun ostin sen keskiviikkona ja tänään on tiistai, tämä on vain keskiviikkopaita"
"en voi lähteä tässä kolme vuotta vanhassa hameessa illalla baariin kun ostin tän kaverin 25v juhliin, tää on vain 25v-juhlamekko".
Mulle ne on vain vaatteita.
Kommentit (4)
normivaatteista ei niinkään.
Mulla on esim. sinänsä kiva asu jota en halua enää nähdä silmissäni, koska olen mokannut kännissä niissä vaatteissa niin pahasti että tungin vaatteet jonnekin yläkomeroon ryttyyn jotta pääsisin ajattelemasta asiaa.
Myöskään hääpukuani en ole haluunut nähdä häiden jälkeen, ei siksi että avioliitossani olisi mitään vialla, vaan siksi että hääjärjestelyt olivat niin karmean stressaavat.
jää erilaiset muistot hautajaisista ja tiskauksesta.
Yleensä tiskatessa kotona minulla on myös jo lähtökohtaisesti erilaiset vaatteet kuin mitä olisi hautajaisissa..
joka päivä hautaa elämänsä rakkaimpia ihmisiä? Hautajaisvaatteet tuovat mieleeen voimakkaita, surullisia muistoja, samalla tavalla kuin lapsen ensikengät/kotiintulovaatteet tuovat mieleen hyviä muistoja tai kuivattu morsiuskimppu omat häät. Ap:n logiikalla millään tavaralla ei saa olla muistoarvoa, ja tämä tuskin pätee hänen omassakaan elämässään.
kuten esim sisarusten häihin ostamat, tuo aina mieleen kyseisen tapahtuman.
Olen myöskin anopin hautajaisiin ostaman ihanan villatakin jättänyt käyttämättä hautajaisten jälkeen koska siitä tulee huonoja muistoja.
Arkivaatteet ovat vain arkivaatteita.