Olenko mielestänne tunteeton, kun Norjan tapahtumat ei mietitytä ja itketä koko ajan?
Joo, totta kai olin järkyttynkun tapahtumista ekan kerran kuulin ja mietin, että miten näin voi tapahtua. En kuitenkaan itkenyt. Nyt tuntuu, että esim. koko Facebook jauhaa vaan Norjaa ja kaikki ovat niin poissa tolaltaan. Itse en jaksa enää asiaa päässäni vatvoa, en voi auttaa norjalaisten tilannetta. Moni varmaan ajattelee, että olen tunteeton, etenkin kun olen vielä psykologi...
Kommentit (28)
aika kaukaisia asioita ovat mulle tällä hetkellä. Maailmassa tapahtuu niin paljon kamalaa, että johan tässä saisi olla koko ajan itkemässä, jos kaikkea kauheaa alkaisi pohtimaan koko ajan.
Kamalaahan se on, mutta sellainen maailma vaan on.
Olettaen ettet tuntenut ketään uhreista.
Minua ei ole itkettänyt asia ollenkaan.Harmittaa miten lähellä suomea tapahtui tollanen teko mut muuten ei järkytä sen enempää kuin afrikan sisällissodat yms.
Ihmiset suomessa on niin tekopyhiä kun itkee ja liputtaa sadan norjalaisen vuoksi mut ei eväänsä liikauta vaik aasiassa,arabiassa ja afrikassa kuolee päivittäin suurempi määrä ihmisiä toisen käden kautta ja luonnonmullistuksiin.
Kaipa psykologi osaa suhtautua asioihin. Minusta on selvää, että tapahtuma, joka ei kosketa itseä oikeastaan mitenkään, ei itketä. Se ei tarkoita, etteikö se järkyttäisi tai aiheuttaisi yleistä huolta ja empatiaa. Maailamssa tapahtuu kaikena ikaa pahaa ja julmia asioita, joista emme tule edes tietämään. Ihmisiä kuolee nälkään, sairauksiin, kidutukseen, sodissa. TOTTA kai tämä silti järkyttää, mutta ei itketä.
vähän. Järkyttynyt olen, mutta tuo teko oli jotain niin kauheaa, että sitä en meinaa käsittää.
Voi, kun sen murhaajan oikeudenkäynti olisi salainen ja koko ihminen nimineen päivineen jäisi piiloon. Julkisuuttahan hän haluaa, paras olisi, jos se häneltä evättäisiin.
lehdestä jotakin luin ku etusivulla juttu .
sattuuhan noita. .
oikeasti ei kiinnosta. eikä sureta
on omassa elämässä niin paljon murehdittavaa ettei vain jaksa surra sen päälle tuntemattomiakin ihmisiä. Jos surisin, varmaan toteaisin että maailma on läpeensä paska paikka eikä täällä kannata elää. En usko, että tuota Norjaa nyt surevat jaksavat seuraavaa tragediaa enää niin paljon miettiä, kaikkeen ei vain voi pää revetä.
ja lööppejä olen lukenut, mutta en ole minäkään jaksanut asiaan sen kummemmin perehtyä.
Tapahtumaa pidän kamalana ja sympatiat uhrien omaisten puolella, mutta en minäkään ole itkenyt tai vatvonut tätä asiaa päässäni.
Jotenkin tapahtuma on kuitenkin vielä niin kaukana, enemmän järkytti nämä Suomen kouluammuskelut, vaikken mä silloinkaan kyllä itkenyt, vaikka muuten olenkin melko itkuherkkä/tunteellinen.
Mitä se mun itku asiaan auttaa, ei mitään.
Tällaiset tapahtumat tulee todennäköisesti jatkossa vaan lisääntymään. Itkeä saisi vaikka joka päivä, ja surussa velloa, kun miettisi näitä maailmassa tapahtuvia pahuuksia. Niitä kun valitettavasti kyllä riittää.