Kelpaako raiskattu nainen enää kenellekään..
..ja milloin kertoa kumppanille historiasta? Heti vai myöhemmin?
Kommentit (206)
se ole sinun syysi. Mikset muka kelpaisi?
Ehkei kovin yksityiskohtaisesti kannata kertoa.
Ja kyllä kelpaa. Eihän raiskaus ole sinun vikasi ollut.
En kertoisi heti, koska eihän kukaan heti kerro kaikkia traumojaan toiselle osapuolelle, se vain säikäyttää ja saa ajattelemaan, ettet ole päässyt asiasta yli. Minullakin on vaikka mitä "luurankoja" kaapissa mutta kun niistä puhuu oikealla hetkellä niin ei ole kukaan vielä säikähtänyt, varsinkin kun miehet ei välttämättä edes tajua mitä vaikkapa raiskaus merkitsee naiselle. Kertoisin siinä vaiheessa kun tunnetaan jo kunnolla.
Kertoa kannattaa varmaan mahdollisimman nopeasti, niin isosta jutusta on kyse.
Mutta tuota ajatusta että raiskatussa olisi jotain vikaa, en ymmärrä ollenkaan. Nykymaailmassa harva harrastaa seksiä vain yhden kanssa muutenkaan ja raiskaus on vakava rikos.
Ihan samalla lailla voisi kysyä että voiko ryöstön kokenutta laittaa kassalla...
varmaan aika paljon miehestä. Ei kaikki pysty elää sellasen taakan kanssa, koska jotain arpiahan se on varmasti jättänyt.
että susta tuntuu itsestäsi häväistyltä ja "likaiselta" tapahtuneen takia, mutta eihän se sun vikasi ollut ja teknisesti sama asia kuin että joku ollut sukupuoliyhteydessä ennen suhdetta. Aika monella ollut vaikka millasta seksielämää ihan vapaaehtoisesti.
Mitä ees kyselet tollasia, eri asia jos olisit myynyt itseäsi kuten moni av:n mukaan opiskelijana tehnyt, ethän sä ole tehnyt edes mitään jos olet tullut raiskatuksi.
varmaan aika paljon miehestä. Ei kaikki pysty elää sellasen taakan kanssa, koska jotain arpiahan se on varmasti jättänyt.
arvista pääsee kyllä yli, onhan se nyt älytöntä ettäkö uhrin pitäisi loppuikä siitä kärsiä. Mistä tahansa voi päästä yli esim. terapian avulla. Ihminen on muutakin kuin huonot kokemuksensa. Mutta ei minusta kannata heti päräyttää ensitreffeillä, että "joo opiskelen kauppiksessa, haaveilen perheestä ja niin, mut on raiskattu". Liikaa informaatiota siihen vaiheeseen, kun pitäisi olla vielä hauskaa, kevyttä ja mukavaa. Kertoisin sitten kun itsestä tuntuu oikeasti siltä, miksi turhaan pelästyttää potentiaalista miesehdokasta latomalla kaikki traumat heti ensi kättelyssä. Ei se mieskään heti kerro, jos sillä on vaikka ongelmia ennenaikaisen siemensyöksyn kanssa ja kaikki naiset on nauraneet sille.
mutta ei tosijuttu siitä kiinni jää. Itse kertoisin heti.
Tottahan se on. Seksi on edelleen vaikeaa, varsinkin sellainen jossa tunteet mukana. Ehkä se onkin hyvä koetinkivi suhteen etenemiselle.
niin jotkut asiat vain ovat sellaisia, että monet ihmiset niitä hätkähtää, jos niistä ensitapaamisella puhutaan. Ja en itse usko, että miehille naisen raiskaus välttämättä on niin iso juttu, koska oman kokemuksen perusteella miehet ei aina tajua noita juttuja.
että tuollaisen tiedon mielellään jakaa ihmisen kanssa johon jo luottaa. Siis ei seksuaalinen väkivalta ole asia, joka täytyy heti tilittää kumppanille. itse kerroin tapahtumista, kun tuntui, että tämä ihminen on luotettava, ja että olen jakanut jo monia muitakin kokemuksiani ja ajatuksiani hänen kanssaan.
Kertokaa miksi pitäisi kertoa heti?
Ei minuun kohdistunut rikos ollut minun vikani mitenkään.
Exäni ei rakastanut, halusi vaan paneskella. Lapsena sain kommentteja vartalostani kummisedältä, joka hoisi minua vaimonsa kanssa vauvana. Mitä jos minulle on tehty jotain pahaa, kun en ole koskaan kiinnittynyt pelkkään seksiin?
En muista mitään, mutta inhottava aavistus. Isäni ei varmasti ole tehnyt mitään, kummisetää epäilen.
ettei halua seksiä heti eikä viikkoihin/kuukausiin? Kyllä se tänä päivänä on aika noppeta tuo sillä saralla eteneminen
se voi olla iso juttu ja kynnyskysymys. Kyllähän se jollain lailla tekee naisesta"likaisen" ja käytetyn, vaikka niin ei tietenkään saisi olla. On sitten varmasti miehiä, jotka eivät ollenkaan tajua sen eroa tavalliseen yhdyntään verrattuna.
Minä olin suhteessa puoli vuotta naisen kanssa joka oli raiskattu. Seksiä oli alusta asti ja se oli hyvää. Hänellä ei siinä suhteen ollut ongelmia, enemmän omaan ruumiinkuvaan liittyviä ja suhde ei toiminut sitten muuten.
Minusta on hyvä olla rehellisesti alusta alkaen, ei raiskaus minusta naista tehnyt huonommaksi. Minä rakastin häntä semmoisena kuin hän oli. T: mies 32
Törkeää, että vielä raiskatun täytyy suojella, ettei vain tämä mies PELÄSTY ja luiki pakoon häntä koipien välissä. Käsittämätöntä.
Kunnon mies vain järkyttyy puolestasi ja tuntee raivoa tekijää kohtaan. Ymmärtää edetä asioissa siihen tahtiin, kun sinusta tuntuu oikealle ja on sinulle hyvä ja rakastava. Kerro ehdottomasti HETI, kun vain koet itse olevasi siihen valmis.
EHDOTTOMASTI ENNEN ENSIMMÄISEN SEKSIKERRAN LÄHENEMISTÄ, KOKEMUKSELLA! Voi olla hänellekin vaikeaa, jos tulee jälkikäteen olo, että eikö osannutkaan ottaa sinua oikein huomioon jne.
[quote author="Vierailija" time="22.07.2011 klo 22:42"]
En kertoisi heti, koska eihän kukaan heti kerro kaikkia traumojaan toiselle osapuolelle, se vain säikäyttää ja saa ajattelemaan, ettet ole päässyt asiasta yli. Minullakin on vaikka mitä "luurankoja" kaapissa mutta kun niistä puhuu oikealla hetkellä niin ei ole kukaan vielä säikähtänyt, varsinkin kun miehet ei välttämättä edes tajua mitä vaikkapa raiskaus merkitsee naiselle. Kertoisin siinä vaiheessa kun tunnetaan jo kunnolla.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="23.07.2011 klo 01:46"]
enkä usko tosiaan, että kaikkien kannattaakaan kertoa. Valitettavan moni mies ei kestä sitä tieota.
[/quote]
Silloin vika on MIEHESSÄ, ei uhrin kokemuksissa. Mies vaihtoon.
Ei ekoilla treffeillä toki. Mutta "heti", kun alkaa kokea, että tämä on ihminen, kenen kanssa voisi haluta enemmänkin.
Itseni exä raiskasi useaan otteeseen ja itse kuvittelin todella pitkään, etten enää kelpaa kenellekään, koska olen "pilalla". Tämä oli vain tämän kusipään päähäni asettama ajatusvääristymä, eikä siis mitään tekemistä todellisuuden kanssa!
Sinussa ei ole mitään vikaa!! Kusipääraiskaajassa on.
sitten kun suhde on vakiintunut.