Suhtaudun lapsiini VIHAMIELISESTI :( Olen aina kiukussa ja huudan...
Mull on ihan hirveen huono omatunto, mutta silti en pysty muuttamaan käytöstäni :(
Kommentit (15)
että hankit itsellesi muutakin elämää kuin lastenhoito. Ite olin kotona hoitamassa lapsia muutaman vuoden, kun tuli ihan totaalinen seinä vastaan ja huusin ja äkkäilin koko ajan. Menin töihin ja kaikki muuttui! Paras ratkaisu ainakin mulle.
teen samaa, pienetkin asiat ottaa kaaleen. Sit kun mies tulee kotiin niin, hänen käytös ärsyttää minua, vaikka hän käyttäytyykin normaalisti!! Tuntuu vain et elämä pyörii lasten ympärillä, tupa on kuin kaaos, jaa täällä mä vaan istun koneella. taidan itsekkin mennä lääkäriin juttelee...ilmakin on kaunis, mut en pääse vain ulos.
miten kurjalta lapsistanne tuntuu tuo käytöksenne.
joka päivä niinku pitääkin, mut hermot on vain kireällä. t.4
miten kurjalta lapsistanne tuntuu tuo käytöksenne.
Ja haet ne vasta kun sun on ikävä ja olet rauhallisella tuulella. :)
Eli mene töihin. Hae lapset vasta kun olet käynyt kaupassa tms. stressaavat asiat. Syökää valmisruokaa. Nauti elämästä!
Pyydä miestä hoitamaan heitä enemmän.
mieheen korostuneen vihamielisesti voidakseni olla lapsille taas korostetun(kin) kiva. On muuten vaikeaa muuttaa sitäkin, vaikka se ei ole hyvä lapsille EIKÄ parisuhteelle, saati miehen ja lasten väleille.
Siis juuri tästä syystä käytökseni harmittaakin. Mutta kun minäkään en pysty lopettamaan lapsille karjumista ja jatkuvaa huonotuulisuutta. Olen vain aivan loppuun ajettu ja kireä ja kärsimätön koko ajan.
miten kurjalta lapsistanne tuntuu tuo käytöksenne.
Todella olen tullut ajatelleenksi päivittäin miltä lapsista tuntuu ja miten tämä kaikki tulee vaikuttamaan heidän elämäänsä. Joka päivä joudun pyytämään lapsilta anteeksi.
Käytökseni ahdistaa myös itseäni todella paljon.
on suhtauduttu lapsena? Tällaiset omasta lapsuudesta opitut käyttäytymismallit ovat monella ihmisellä selkärangassa.
joka päivä tunti itsellesi omaa aikaa, mies voi katsoa lapsia sen aikaa.
kunhan saat hetken olla vaan rauhassa tai tehdä omia juttuja, joku uusi harrastus jota olet aina halunnut tehdä? vaikka vain tv:n katsominen rauhassa on jo paljon, lapset passitat miehen kanssa pihalle tai johonkin kylään.
ota itsellesi aikaa! sekä myöskin yhteistä aikaa miehen kanssa! lapset tuttavalle/ystävälle/sukulaisille hetkeksi hoitoon.
kummasti piristää!
Meinasin seota yksin kotona vauvan kanssa ja lopulta mies jäi tilalleni kotiin. Hän viihtyy ja minä saan "levittää siipeni", jaksan lasta paremmin ja annan hänelle paljon positiivista huomiota.
Siis juuri tästä syystä käytökseni harmittaakin. Mutta kun minäkään en pysty lopettamaan lapsille karjumista ja jatkuvaa huonotuulisuutta. Olen vain aivan loppuun ajettu ja kireä ja kärsimätön koko ajan.
miten kurjalta lapsistanne tuntuu tuo käytöksenne.
Mä oikeastaan sanoisin, että melkein mahdoton sitä on muuttaa. En ole itse päässyt tuollaisesta tilanteesta pois kuin elämänmuutoksella. Silloin stressaantuneisuus oli työhön - ei kotiin - liittyvää.
Totta kai jotain toimenpiteitä itselleen pitää tehdä. Se miten isoja tai pieniä muutosten pitää olla, riippuu ihan tilanteesta. Ap:n osalta ei voi sanoa juuri mitään, kun ei ole tietoa.
Joskus riittää ihan sekin, että äiti saa vaikka yhden illan viikossa omalle jutulleen, mikä se sitten onkaan. Tai se, että mies ottaa enemmän vastuuta jostain perheen asiasta, mistä äiti on tähän mennessä vastannut. Tärkeintä on, että jotain muutetaan ja yritetään.
jos olet kotiäiti, mene töihin.
Jos olet töissä, mene käymään lääkärissä