Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko kellään etäiset ja/tai viileät välit vanhempiinsa tai jompaan kumpaan vanhempaan?

Vierailija
19.07.2011 |

miksi?



Itsellä toisen vanhemman kanssa, monien syiden summana. Vaikkakaan ei kovin kaukana toisistamme asuta...

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
19.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei välejä ollenkaan. Alkoholisti, joka lähti tai oikeastaan äiti pisti lähtemään mun elämästä, kun olin 2-vuotias. Eipä ole miestä kiinnostanut...

Vierailija
2/4 |
19.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

yhtään, sellainen sielunyhteys puuttuu joskaan ei mitään isoa riitaakaan ole koskaan ollut. Vanhempani ovat jotenkin aika kylmiä ihmisiä. Mut eipä hekään tunnu hirveesti olevan innostunu mun perhe-elämästä eikä se mua vaivaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
19.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on molempiin. Ei vaan jotenkin synkkaa niiden kanssa yhtään, sellainen sielunyhteys puuttuu joskaan ei mitään isoa riitaakaan ole koskaan ollut. Vanhempani ovat jotenkin aika kylmiä ihmisiä. Mut eipä hekään tunnu hirveesti olevan innostunu mun perhe-elämästä eikä se mua vaivaa.

Jotenkin teennäistä kaikki. En tunne heitä kunnolla, koskaan ei puhuttu kotona henkeviä ja tähän johti sitten. Ihan hyvät välit on pinnallisesti, ei muuten.

Vierailija
4/4 |
19.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

En nähnyt isääni ennen kuin olin 20-vuotias. Annoin mahdollisuuden tutustua lapseensa ja itselleni mahdollisuuden tutustua juuriini. En saanut kokemuksesta mitään. Olemme erilaiset ihmiset emmekä tunne toisiamme. Ei kuitenkaan katkeruutta, ja nyt molemmat tiedämme kuka toinen on. Emme siis enää yhteyksissä, yhteydenpito vain jäi.



Äitini on valitettavasti myös itselleni etäinen. Äitini elämä on ollut melkoista hullunmyllyä ja vuoristorataa ja ihme että olen siinä myräkässä kasvanut fiksuksi naiseksi. Valitettavasti emme kuitenkaan ole säätyneet katkeruudelta, välirikoilta ja järkyttäviltä riidoilta. Otin itse etäisyyttä myöskin tuolloin 20-vuotiaana, ajattelin, että pääsen aikuistumaan terveemmin ilman äitiäni. Tuon jälkeen emme siis ole enää lähentyneet kovin paljoa.

Olen läpikäymässä terapiaa suureksi osaksi äitini mutta myös koko lapsuuteni ja elämäni vuoksi. Vahvaksi olen kasvanut "narsistisen" äitini varjossa!

Nyt olen saamassa omaa lasta ja aion tehdä kovasti töitä, että en toista äidiltäni opittuja kasvatusmalleja. Harmittaa myös se, ettei äitini tule ikinä olemaan minulle se ensimäinen ja viimeinen olemassa oleva tuki ja turva, eikä se luotettavin mummo lapselleni :( Koitamme silti olla väleissä, vaikka melkein kaikesta eri mieltä olemmekin. Valitettavasti tiedän myös sen, että kaikkia riitoja emme ole vielä käyneet läpi...

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä yksi viisi