Te, joiden lasten ikäero n.1,5 v. Miten kaikki meni/menee?
Joillakin tutuillani näin on, eivätkä ainakaan he ihan hirveän rasittuneilta näytä. Eivät ole koskaan ääneen sanoneet että kamalaa! Tosin, jotkut miettivät jo kolmatta, ei tosin ihan yhtä pienellä ikäerolla enää.
Mitä jos ikäeroa on esim. 1,5 v tai 1,7v. Ei taida paljon eroa olla? Juuri yksi äiti sanoi mulle, että nyt on tavallaan vielä helppoa kun esikoinen ei ole vielä uhmassakaan eikä ole juuri ollut mustasukkainen vauvasta.
Kommentit (11)
Suosittelisitko? Mikä asia muuttuu jos ikäeroa onkin esim. 2v? Verrattuna siis 1,5 v ikäeroon.
Esikoinen oli tosi tyytyväinen lapsi jo vauvana, nukkui 4h ja söi ja taas nukkui. Toisen muksun synnyttyä oli vielä niin pieni, ettei mitään uhmaikää ollut, koin, että on kaksi vauvaa. Mitenkään rankkana en kokenut tuota aikaa, veljekset hitsautuivat hyvin yhteen. Kolmas poikakin tuli kolmisen vuotta myöhemmin ja häneen sain taas keskittyä eri tavalla, kun isommilla lapsilla oli niin paljon seuraa toisistaan.
Tiivistä kotielämää vietin tietysti lasten ollessa vauvoja ja isovanhempia ei ollut apuna, ei oikein miestäkään, kun työskenteli 10-15-tuntisia päiviä arjet pyhät.
Joskus pakkasin katraan ja lähdin vaikka viikonlopuksi mummolaan parinsadan kilsan päähän.
Ei osannut vielä olla mustis eikä sitä mustasukkaisuutta sitten missään vaiheessa ilmennytkään, olivat kuin paita ja peppu :)
Unirytmit meni yksiin pitkän aikaa.
Oli kahdet vaunut päikkäreitä varten parvekkeella.
Mutta vielä en juuri mitään osaa sanoa kun vauva on vasta 1kk.
Ysävälläni samalla ikäerolla lapset ja hän valitteli sitä kun ei ehtinyt kuopuksen vauva-ajasta nauttia. Meno oli niin vauhdikasta, että se oli lähinnä vain vauvan tarpeiden tyydyttämistä (vaipan vaihdot, imetykset) se vauva-aika. Ja nyt lasten ollessa isompia on elämä yhtä tappelua.
Toivottavasti meillä ei tule olemaan samalaista :)
Tähän mennessä on ollut helppoa ja ihanaa kun mies on ollut kotona kesälomalla ja isyyslomalla.
toinen, esikoinen nyt 1v7kk. La:n muutamia viikkoja. Jos olisin tiennyt millainen uhma on päällä niin olisin odottanut muutaman kuukauden.
Äitiä ei totella yhtään, tavaroita heitellään kun joku ei mene niin kuin haluaa. Suuttuessaan puree repii tukistaa. No toivotaan ettei mene ainaaan pahemmaksi.
ja sitten vielä neljä 1,5-1,9v väleillä.
väsyneitä kausia on ollut, mutta myös paljon on seuraa toisilleen. Kyllä mielestäni ainakin kaksi lasta kannattaa olla tiuhemmalla välillä, sitten voi välillä pitää pidempää taukoa, ja sitten taas. On sitten jo isommista apua, jos kasvattaa vastuuta ottamaan. Toisaalta, jos kaikki lyhyillä väleillä, se "rankin" vaihe vaippoineen uhmiksineen menee nopeammin ohi. Tosin sitten voi murrosiässä taas olla aika rytinää. :-)
Enkä muista että se mitenkään erityisen rankkaa olisi ollut. Tosin se oli rankkaa koska tykkäsin valvoa illalla myöhään (oma vika kun en mennyt nukkumaan) ja tein kaikkia omia juttujani öisin, ja aamulla piti kuitenkin herätä. Olin väsynyt, mutta ei esikoisesta ja vauvasta mitään sen kummempaa vaikeutta ollut. Meillä on vaan se ongelma kun esikoinen on kehitysvammainen, ja vaatii paljon enemmän kuin normaali lapsi. Ei ole omatoiminen, paitsi silloin kun tekee jotain kiellettyä. Pitää katsoa enemmän perään. Jos aloittaisin lasten teon alusta, tekisin taas kaksi yhteen kyytiin, ja samoin vielä kolmannenkin.
Ensimmäinen vuosi oli tosi rankka,mutta toki siihenkin aikaan liittyy valtavasti ihania muistoja!Hoidin lapset yksin+koiran,mies oli pitkiä päiviä töissä eikä ollut lastenhoitoapua.
Mutta nyt kun isompi on 3,5kk ja pienempi 2,3kk,tuntuu että tänä kesänä olen kuin lomalla! :DD Ajoin hoitaa tyttöjä kotona kunnes nuorempikin täyttää kolme,ja tämä viimeinen vuosi on ollut kuin lomalla olisi :) Suosittelen,mutta kannattaa unohtaa kaikki ylimääräiset menot ja harrastukset ainakin ekaksi vuodeksi,jos ei lastenhoitoapua ole saatavilla.
Ensimmäinen vuosi oli tosi rankka,mutta toki siihenkin aikaan liittyy valtavasti ihania muistoja!Hoidin lapset yksin+koiran,mies oli pitkiä päiviä töissä eikä ollut lastenhoitoapua.
Mutta nyt kun isompi on 3,5kk ja pienempi 2,3kk,tuntuu että tänä kesänä olen kuin lomalla! :DD Ajoin hoitaa tyttöjä kotona kunnes nuorempikin täyttää kolme,ja tämä viimeinen vuosi on ollut kuin lomalla olisi :) Suosittelen,mutta kannattaa unohtaa kaikki ylimääräiset menot ja harrastukset ainakin ekaksi vuodeksi,jos ei lastenhoitoapua ole saatavilla.
siis kolme ja puoli vuotta ja kaksi vuotta ja 3kk :DD
Meillä esikoisen uhma alkoi 1v:nä jo, joten hankalaksi meni.
kyllä se ekat kaksi vuotta oli jotakuinkin helvettiä suoraan sanoen. kuopus ei nukkunut kuin 1-2 h pätkissä ekan puoli vuotta ja senkin jälkeen 2-vuotiaaksi max 4 h pätkissä. ja isoveli vaatii huomiota. ei lastenhoitoapua muilta kuin mieheltä.
lisäksi lapsia piti nuo kuopuksen pari ekaa vuotta vahtia silmä kovana joka hetki, koska isoveli oli tökkimässä pikkuveljeään.
mutta sen jälkeen alkoi vähitellen helpottua. nyt ovat 5,5 v ja 7 v ja hyvät kaverit, vaikkakin kiusantekoa päivittäin on vieläkin. tässä vaiheessa voin sanoa jo, että pieni ikäero on hyvä asia, kun vaan jaksaa noi ekat 2-3 vuotta.