Voi kunpa olisin silloin parikymppisenä valinnut mieheni HIEMAN eri kriteerein...
Suorastaan kadehdin joidenkin lähipiirini naisten aviopuolisovalintaa, näitä joiden miehet ovat seurassa ystävällisiä, huomaavaisia, kohteliaita, pitävät vaimoaan hyvänä, puhuvat tälle seurassakin kohteliaasti, auttavat kotitöissä, osaavat puhua asiallisesti ja fiksusti ja omaavat ystävällisen, rennon huumorin.
(Ulkonäöllä ei ole enää mitään merkitystä)
Itselläni on hiton komea mies, mutta sellainen joka puhuu mulle miten sattuu, seurassakin kohtelee joskus suorastaan ala-arvoisesti, kiroilee, ja jos on alkoholitarjontaa niin juo itsensä rähinäkänniin ja sammumiseen asti, saattaa sanoa (selvinpäinkin) kenelle tahansa mitä tahansa, ei huomioi ketään, hyvä jos moikkaa kavereitani, ei tajua joitakin juttuja mitenkään, tunneäly puuttuu täysin ja röhöttää sitten äänekästä nauruaan omille jutuilleen sopimattomissakin kohdissa. Ja minä häpeän vieressä.
Pitäisi laittaa ihminen johonkin kypsyystestiin ja kun sen on läpäissyt, saa sitten vasta luvan mennä naimisiin ja tehdä lapsia...
Kommentit (34)
Pointtini meni sulta täysin ohi; mä harmittelin tässä juuri sitä, kuinka "tilausta tehdessäni" en tajunnut/harkinnut mitä tilasin vaan tilasin summassa.
ap
Suorastaan kadehdin joidenkin lähipiirini naisten aviopuolisovalintaa, näitä joiden miehet ovat seurassa ystävällisiä, huomaavaisia, kohteliaita, pitävät vaimoaan hyvänä, puhuvat tälle seurassakin kohteliaasti, auttavat kotitöissä, osaavat puhua asiallisesti ja fiksusti ja omaavat ystävällisen, rennon huumorin. (Ulkonäöllä ei ole enää mitään merkitystä) Itselläni on hiton komea mies, mutta sellainen joka puhuu mulle miten sattuu, seurassakin kohtelee joskus suorastaan ala-arvoisesti, kiroilee, ja jos on alkoholitarjontaa niin juo itsensä rähinäkänniin ja sammumiseen asti, saattaa sanoa (selvinpäinkin) kenelle tahansa mitä tahansa, ei huomioi ketään, hyvä jos moikkaa kavereitani, ei tajua joitakin juttuja mitenkään, tunneäly puuttuu täysin ja röhöttää sitten äänekästä nauruaan omille jutuilleen sopimattomissakin kohdissa. Ja minä häpeän vieressä. Pitäisi laittaa ihminen johonkin kypsyystestiin ja kun sen on läpäissyt, saa sitten vasta luvan mennä naimisiin ja tehdä lapsia...
ikalopun nelikymppisen neuvoja?
Pointtini meni sulta täysin ohi; mä harmittelin tässä juuri sitä, kuinka "tilausta tehdessäni" en tajunnut/harkinnut mitä tilasin vaan tilasin summassa.
ap
miten niin olet tilannut "summassa"? Tarkoitatko, ettet ole tuolloin vielä arvostanut avauksen kaltaisia piirteitä miehessä, vai mitä?
Minä valitsin kymmenistä tarjokkaista sen, joka oli sivistynyt, fiksu, hauska, seksikäs, menestynyt ja tietysti kaikkein rakkain - niinpä minun ei nyt tarvitse 21 vuoden jälkeenkään harmitella äkkiväärää tai moukkaa miestäni :P
Pointtini meni sulta täysin ohi; mä harmittelin tässä juuri sitä, kuinka "tilausta tehdessäni" en tajunnut/harkinnut mitä tilasin vaan tilasin summassa.
ap
miten niin olet tilannut "summassa"? Tarkoitatko, ettet ole tuolloin vielä arvostanut avauksen kaltaisia piirteitä miehessä, vai mitä?
Minä valitsin kymmenistä tarjokkaista sen, joka oli sivistynyt, fiksu, hauska, seksikäs, menestynyt ja tietysti kaikkein rakkain - niinpä minun ei nyt tarvitse 21 vuoden jälkeenkään harmitella äkkiväärää tai moukkaa miestäni :P
kun mieheni valitsin, oli "tosi hauskaa" kun toinen oli ns. cool, joi itsensä känniin ja oli sellainen "kova jätkä" (kiroilut yms.)
Fiksut miehet oli mun mielestä silloin vaan nössöjä, jotka ei kiinnostanut yhtään.
Eli olin aivan kakara vielä tuolloin. Ja tein sillä "tiedollani/kypsyydelläni" niinkin ison päätöksen kuin puolison valitsemisen ja naimisiinmenon. Hyvä minä.
ap
olisi kuitenkaan ottanut varoituksista onkeeni.
ap
ekan vai monennenko lapsen jälkeen? Olisihan ne lapset voinut jättää siihen yhteenkin tuon miehen kanssa ja vaikka erota samantien.
Jolletvoi erota niin aloita siitä, että koetat tietoisesti arvostaa miestäsi. Nosta häntä, tue hänen itsetuntoaan. Jaitse päätät kuinka sinua saa kohdella, eli älä liity humalaiseen seuraan, poistu heti jos loukkauksia tulee ja keskustele niistä selvinpäin heti perästä.
Mutta jollei teillä ole vielä lapsia, niin odota niiden kanssa kunnes olette kypsyneet kunnioittamaan toisianne.
ja huomasit, että pinnan alla ei olekaan sitä mitä haluat?
T: Fiksun, hauskan, toisia huomioonottavan, ystävällisen JA komean miehen vaimo, joka "teki tilauksen" ollessaan 15-vuotias.
koska ei tuosta miehestä oikein auttajaksi ole ollut lapsiperhearjessa.
ap
ja huomasit, että pinnan alla ei olekaan sitä mitä haluat?
T: Fiksun, hauskan, toisia huomioonottavan, ystävällisen JA komean miehen vaimo, joka "teki tilauksen" ollessaan 15-vuotias.
Paitsi että kupla on poksahtanut kyllä jo vuosia sitten.
ap
ekan vai monennenko lapsen jälkeen? Olisihan ne lapset voinut jättää siihen yhteenkin tuon miehen kanssa ja vaikka erota samantien.
Niin ja täälläkin monesti vauhkotaan että älä eroa kun lapset pieniä ja kyllä se siitä ja paras on aina ydinperhe. Huoh.
Otin miehen ilman mitään kriteereitä. Nyt ärsyttänyt vuosia. Ei
osaa käyttäytyä ja on moukkamainen useasti. Niin ja rumakin. Vituttaa. Mutta minkäs teet.
En tiedä voiko sitä valinnaksi sanoa kun aloimme seurustella enkä ole muita miehiä kokeillut. Voi olla, että nyt en valitsisi häntä jos olisin valintatilanteessa. Mun mies myös kiroilee, viljelee rasistisia kommentteja ja on perusluonteeltaan kiukkuinen. Osallistuu kyllä kotitöihin, laittaa ruokaa ja hoitaa lapsia (myös meillä on kaksoset). Ehkä kaikkea ei voi saada. Hyviä puolia on kuitenkin aika paljon... Mutta kyllä nyt aikuisena olisin kriittisempi miehen valinnassa.
Mutta myös minä valitsin mieheni alta kaksikymppisenä. Ei niin komea eikä miehekäs (mutta minusta suloinen) ja todella herkkä, kiltti ja huomaavainen.
Mies komistui huomattavasti aikuistuessaan mutta herkkyys, kiltteys ja huomaavaisuus katosi yhteisessä arjessa. Alta paljastui alkoholismi ja väkivaltaisuus humalassa.
Eli vaikka "tajusin" rakastua kiltteyteen enkä komeuteen niin silti erosin jo alle kolmekymppisenä komeasta paskiaisesta :)
Voittehan te erota ja sitten valitset paremmin.
Valitsin valtavan komean miehen parikymppisenä. Mies on kyllä sivistynyt ja hyväkäytöksinen, mutta minulle usein kiukkunen, puhuu rumasti jne. Muille on kyllä erittäin kohtelias ja huomioonottava. Alkuun en pöllö rakkauden huumassa edes tajunnut että suhteessa mentiin täysin miehen ehdoilla. Edelleen mies koettaa samaa taktiikkaa, mutta minä pyristelen vastaan.
sun ole pakko loppuikää olla tuon miehen kanssa. Kypsyystesti olisi tosiaan kyllä paikallaan.