Mitä ihmettä tehdä? Uusperheestä asiaa...
Meillä on siis minun lapseni ja miehen 2 lasta jokatoinen vkl ja nyt kesällä enemmänkin eikä todellakaan minulla ole mitään miehen lapsia vastaan.
Mukavia lapsia, koululaisia jo. Omani 5v.
Ongelmaksi muodostuu tämä hulabaloo mikä vallitsee aina kun lapset ovat kaikki meillä. Tietenkin kun on useampi lapsi talossa niin meno on hieman erilaista kuin yhden kanssa.
Miehen kanssa vain tuntuu olevan eri näkemys säännöistä ja olen yrittäny puhua, tuloksetta. Ymmärrän, että mies ei halua kieltää lapsia kun niin harvoin ovat yhdessä mutta onhan tämä minunkin koti myös.
Asiaan:
Ruokailu, olen pyytänyt jos voisimme suunnitella kauppalistan ja vkl ruoat jo ennen kuin lapset tulevat niin ei tarvitse koko porukalla mennä kauppaan säätämään, koska aina kun olemme menneet on sirkus ollut taattu.
Lapset jokainen haluavat eriasioita kaupasta ja siitä neuvotellaan KAUAN.
Kuulema emme voi mennä ilman heitä kauppaan, koska täytyy kysyä mitä he haluavat syödä.
Ok, ymmärrän jotenkin tämänkin MUTTA nyt on kaikki vkl mennyt niin, että jokainen lapsista valitsee itselleen mikroruokaa vain koska eivät osaa sanoa mitä muuta haluaisivat.
Mielestäni voisi aivan hyvin kysyä mistä ruoasta he EIVÄT pidä ja sitä en sitten tee. On se raivostuttavaa kun jokaiselle pitäisi olla mitä itse haluavat. Oma lapseni sitten on aivan sekaisin kun arkena tuollainen ei tosiaan ole sallittua.
Mitä mieltä, olenko liian nipo jos en tähän suostu, että kaikki saavat mitä haluavat?
Toinen mikä RAIVOSTUTTAA on se järjetön meteli mikä meillä on. Asumme kerrostalossa ja oma lapseni ei saa juosta ja riehua sisällä. Majoja yms toki saa rakentaa, mutta tänäänkin kaikki kolme juoksivat, huusivat, kiljuivat ja hypivät meidän vanhempien sängyissä ja kun miehelle sanoin asiasta niin tämä totesi miksi kieltää kun niillä on niin hauskaa..
Mielestäni riehuminen ei kuulu sisälle vaan ulos taikka johonkin hoploppiin tms, sisällä sitten hieman rauhallisempaa menoa.
Itselläni ei vain pää kestä tuollaista järjetöntä menoa :(
Olenko siis aivan kohtuuton jos vaadin, että syödään kaikki samaa ruokaa ja sisällä ei järjettömästi riehuta?
Vaikeaa alkaa komentaa kun miehelle tämä on ihan ok.
Tuntuu kuin olisin jossain sirkuksessa.
Kuitenkin aina kaikki käymme jossakin puistossa, uimassa tivolissa jne kun kaikki lapset ovat mukana. Eli teemme yhdessä asioita.
Anteeksi sekavankuuloinen teksti, olen vain niin stressaantunut tällä hetkellä.
Miten kannattaisi miehen kanssa alkaa puimaan asiaa? Itsekkin olen valmis joustamaan monissa asioissa kun kaikki ovat paikalla, tietenkin.
Tuon ruokailun ja riehumisen haluan vain saada loppumaan jotenkin.
Olenko mielestänne nipottaja ja ilkeä äitipuoli vai olenko oikeassa?
Kaikki mielipiteet otan kiitollisena vastaan.
Kommentit (47)
Ei kannata suostua. Yhtä suht mieleistä ruokaa pöytään, ja jos ei maistu, niin sitten ollaan ilman. Ette kai te tosissanne anna lasten määrätä, mitä syövät? Ei ihme, että suomalaislapset ovat läskejä.
Meillä otettiin käyttöön perhekokoukset, joissa tehtiin koko uusperheelle yhdessä samat säännöt, joita kaikki noudattivat. Lapsiltakin tulee ihan järkeviä ehdotuksia säännöiksi, kun he huomaavat, että heitä kuunnellaan. Aikuisten asia on lyödä säännöt lukkoon ja valvoa, että niitä noudatetaan. Kun kaikki tietävät jo ennalta, miten esimerkiksi ruoat valitaan, ei neuvoteltavaa jää niin paljon.
Meillä ei kyllä tulisi kuuloon, että joka ruoasta erikseen neuvoteltaisiin. Meillä se, joka laittaa ruuan, päättää. Lasten suosikit otetaan huomioon, muttei heiltä (eikä mieheltä) koskaan kysytä, mitä he juuri tänään haluaisivat. Korkeintaan että jauhelihakastiketta vai kanaa. Kaupassa käydään ennen kuin etälapset saapuvat.
Meillä neuvotellaan lasten kanssa ruoasta mutta siten että kysytään, mitä heidän tekisi joku päivä mieli ja mistä eivät tykkää. Sitten me aikuiset päätämme, mitä syödään minäkin päivänä.
Samoin riehuminen kuuluu ulos.
kirjoittaisin itse nimettömän valituslapun "naapurilta toisesta kerroksesta". Ehkä se saisi miehen heräämään.
että jos ruokailu on tuollaista niin anna ruokapuolesta huolehtiminen kokonaan miehen vastuulle.
lasten syödä vain mikroruokaa kerta sitä haluavat.
Meillä minä hoidan kokkauksen 100% sillä mies ei ole koskaan opetellut kokkailemaan.
Tämä minulle ihan ok arkena sillä rakastan ruoan laittoa ja olen enemmän kotona kuin mies.
Minä meillä hoidan viikollakin kaupassakäynnit ja ruokasuunnittelut.
Nyt en vain enää jaksa näinä lapsiviikonloppuina kokata kun mikään ei kelpaa ja vain mikrosapuskaa haluaisivat ja tämäkin menee niin, että samana päivänä ennen lounasta täytyy mennä kauppaan hakemaan vaikka saarioisen maksalaatikkoa tms..
Uskomattoman rankka päivä takana, nyt linnottauduin työhuoneeseen kun oma lapsi meni jo nukkumaan. Mies saa paimentaa omiaan ja ruokkia miten haluaa.
ap
Joka toinen vkl mikroruokaa ja "riehumista" on harvoin.
Ajattele, jos olisi joka päivä...
Laitat itsellesi ja lapsellesi jotain ruokaa, te syötte sitä ja isä ja lapset juoksevat kauppaan ostamaan niitä mikroruokiaan. Älä enää kysele, mitä haluavat syödä tai mitä laitetaan vaan laitat tosiaan vain omalle lapsellesi ja itsellesi ja annat miehesi hoitaa loput.
Riehumisessa poistu paikalta. Mene työhuoneeseen ja istu siellä. Hanki korvatulpat äläkä reagoi meteliin millään tavalla. Älä komenna edes omaasi. Jos mies jossain vaiheessa havahtuu, että meteliä pitäisi saada pienemmäksi ja esim. käskee sinua komentamaan omaasi, niin totea siihen vain, että viikolla sinä pidät huolen, että omasi ei metelöi mutta viikonloppuna on miehesi ja lastensa säännöt ja silloin saa metelöidä.
Minusta tuntuu, että miestä riepoo eniten se, kun vaadit niitä sääntöjä. Kun et vaadi etkä millään tavalla ota sitä vastuullisen aikuisen roolia, niin mies joutuu sen ottamaan.
lasten syödä vain mikroruokaa kerta sitä haluavat. Meillä minä hoidan kokkauksen 100% sillä mies ei ole koskaan opetellut kokkailemaan. Tämä minulle ihan ok arkena sillä rakastan ruoan laittoa ja olen enemmän kotona kuin mies. Minä meillä hoidan viikollakin kaupassakäynnit ja ruokasuunnittelut. Nyt en vain enää jaksa näinä lapsiviikonloppuina kokata kun mikään ei kelpaa ja vain mikrosapuskaa haluaisivat ja tämäkin menee niin, että samana päivänä ennen lounasta täytyy mennä kauppaan hakemaan vaikka saarioisen maksalaatikkoa tms.. Uskomattoman rankka päivä takana, nyt linnottauduin työhuoneeseen kun oma lapsi meni jo nukkumaan. Mies saa paimentaa omiaan ja ruokkia miten haluaa. ap
olohuone, makuuhuone, työhuone, 2 lastenhuonetta? Vai nukkuvatko miehen lapset olohuoneen lattialla, koska et voi luopua työhuoneesta?
myötä olen oppinut arvostamaan äitipuolia. Se on rankkaa ja epäkiitollista hommaa. Tsemppiä AP:lle!
Ens kerralla pitsa ja fetasalaatti. Tehkää yhdessä ruoka. Jokainen saa täyttää pitsansa millä haluaa. Salaattiin pilkotte yhdessä kasvikset. Ei väliä onko symmetrisiä kurkkuja. Jälkkäriksi jäätelöä. Ostat paria makua pakkaseen valmiiksi.
Kyllä vanhempien tehtävä on tarjota monipuolista ja terveellistä ruokaa. Kauppareissut ei onnistu siksi kun LAPSILLE annetaan lupa päättää, ja mahdollisuuksia on liikaa kun nälkäisenä joutuu päättään kaupassa.
Sopikaa miehen kanssa seuraavan kerran ruokailu etukäteen. Jos lasten mielipide on kuultava, mielipiteen on tultava ennen kauppareissua. Tai kysyt asiasta lapsilta teillä kotona ja menet oman lapsesi kanssa kauppaan. Mieskin saa olla hetken yksin omien lastensa kanssa. Kauppareissu sujuu kun tiedät mitä ostat.
Laitat itsellesi ja lapsellesi jotain ruokaa, te syötte sitä ja isä ja lapset juoksevat kauppaan ostamaan niitä mikroruokiaan. Älä enää kysele, mitä haluavat syödä tai mitä laitetaan vaan laitat tosiaan vain omalle lapsellesi ja itsellesi ja annat miehesi hoitaa loput.
Riehumisessa poistu paikalta. Mene työhuoneeseen ja istu siellä. Hanki korvatulpat äläkä reagoi meteliin millään tavalla. Älä komenna edes omaasi. Jos mies jossain vaiheessa havahtuu, että meteliä pitäisi saada pienemmäksi ja esim. käskee sinua komentamaan omaasi, niin totea siihen vain, että viikolla sinä pidät huolen, että omasi ei metelöi mutta viikonloppuna on miehesi ja lastensa säännöt ja silloin saa metelöidä.
Minusta tuntuu, että miestä riepoo eniten se, kun vaadit niitä sääntöjä. Kun et vaadi etkä millään tavalla ota sitä vastuullisen aikuisen roolia, niin mies joutuu sen ottamaan.
Mies ei taida edes tietää niitä sääntöjä mitä ap:n lapsella on viikolla, koska mies ei ole kotona.
Kysypä ap mieheltäs, mitä sääntöjä laittaisi lapsilleen jos lapset asusivat teillä viikot. Mitä jos joskus lapset ovatkin teillä 2vk putkeen? Ei kai mikroruokaa silloin ole joka päivä?
mun mielestä sä, ap, vaikutat tosi tervejärkiseltä! Tuokin on jo hyvin, että kysyt mistä EIVÄT tykkää etkä tee niitä. Ei tietenkään voi mennä niin, että jokainen toivoo eri ruokaa. Tästä lähtien tee niin, että jokainen saa vuorotellen toivoa ruokaa ja jos ei osaa toivoa, ei ole lupa valittaa tai jättää syömättä muidenkaan toivomusten kohdalla.
Myöskään sisällä kohtuuton riehuminen ei ole ok, jo naapureiden kotirauhan vuoksi.
Pidä pääsi!
pitäisitte palaverin koko porukalla ja kerrot, että tästä lähtien laitat ruoan joka viikonloppu. Jos haluaa esittää toiveita, ne on tehtävä jo viimeistään edellisenä viikonloppuna ja mikäli toiveita ei esitä eikä ruokalaji miellytä, isä vie kauppaan ja hoitaa lämmitykset ym. Tällöin teet oikeastaan vain osuuden, jonka tekisit joka tapauksessa. Itse pyrkisin tekemään aina myös oman lapseni toiveiden mukaista, jotta hänkin saa osansa erityisvapaudesta eikä jää täysin erilleen porukasta. Muistan itse lapsena kuinka vaikeaa oli keksiä mitään silloin, kun äiti yritti kysellä. Voihan olla, että ruokasi alkaa ajan kanssa maistua? Ja jos ei, sinun ei tarvitse siitä stressata.
Tuohon riehumiseen on sitten vaikeampi sanoa mitään.. Meillä saa kyllä vähän möykätäkkin, kun kavereita tai vieraita on kunhan loppuu illalla ajoissa ja pysyvät pääosin "leikkihuoneessa". Joskus rallia on ajettava vähän muuallakin ja huomautan asiasta siinä tapauksessa, etten kuule keskustella vieraiden kanssa tai telkkaria ym. Jos meinaa mennä yli, yritän keksiä jotain rauhallisempaa väliin kuten askartelu, muovailu tai palapelit. Nuo tosin olisi niitä "kivanisän" tehtäviä lasten kanssa. Laatuaikaa ja lapsiin keskittymistä :)
4h+k+s meillä kyllä on ja juu yksi pieni makuuhuone on työhuoneena miehelle, pakko olla jos meinaa rauhassa iltaisin hoidella firman asioita.
En kyllä ymmärrä miksi joku luulee ettei miehen lapsilla olisi täällä ns omaa paikkaa vaan nukkuvat lattialla.
Lapsilla on yhteinen huone, miehen lapsilla kerrossänky ja omallani tavallinen.
Jokaisella on omia leluja ja sitten niitä yhteisiä.
Lapsilla on kaikista isoin makuuhuone käytössä.
Kyllä minä siedän lasten elämisen ääniä tiettyyn rajaan asti, ympäri asuntoa juokseminen, kiljuminen ja huutaminen menee jo yli ymmärrykseni ja ihan naapureitakin ajattelen.
Jos mies katsoo televisota olohuoneessa ja lapset leikkivät kovaäänisesti mies ei käske lasten olla hiljempaa saatika poistuvan huoneeseensa jatkamaan vaan televisio menee kovemmalle ja samalla tietenkin lasten äänet kovenevat.
Olen yrittänyt nyt sopivissa väleissä puhua miehelle, turhaan.
Olen tehnyt nyt tänään selväksi, että meidän on keskusteltava ajan kanssa riitelemättä YHTEISISTÄ pelisäännöistä jatkoa varten. Tämän rallin on loputtava.
Toivottavasti löydämme jonkinlaisen kompromissin ja saamme nämä viikonloput mukaviksi kaikkia ajatellen.
Olen nyt itsekkin miettinyt missä asioissa voin löysätä pipoa kun kaikki lapset ovat paikalla.
En vain tuohon riehumiseen ja ruokailuongelmaan pysty olemaan välittämättä.
Ja kyllä, mies valitteli äsken miksi olen ollut pitkin päivää työhuoneessa, välillä kuulosuojaimet päässäkin.
Totesin vain, etten kestänyt sitä meteliä. Kuulema olisin silti voinut olla olohuoneessa samassa tilassa missä muutkin olivat.
Ehkä tämä vielä tästä.
ap
Mutta tietenkään mies ei halua olla kauhea tiukkapipo lapsilleen, kun näkee heitä niin harvoin.
PIdemmän päälle ette voi jatkaa noin. Uusperhe tarvitsee sääntöjä, ja lapset tarvitsevat isää, joka kasvattaa eikä mielistele.
Et voi yksin kasvattaa. Sinun on kerrottava mielipiteesi miehellesi ja esitettävä esimerkkejä siitä, minkälaisiin ongelmiin joudutte, jos nyt ette kykene vanhemmuuteen. Murrosikäiset riehujat ovat oikeasti tosi vakava ongelma.
Suosittelen kyllä näin alkuun vain pientä asennemuutosta. Teette ruoan valinnasta hauskan leikin. Jokainen kirjoittaa lempiruokansa paperille ja sitten arvotaan, mikä ruoka voittaa ja sitä syötte sitten. Tämän voisi tehdä esim. silloin kun lapset lähtevät, joten tiedätte kaikki etukäteen, mitä syödään seuraavan kerran, kun nähdään.
Tuohon riehuntaan voisitte aluksi laittaa ratkaisuksi sen, että viette koko lössin esim. Hoplopiin tai ulos purkamaan energiaa, ja toteatte vain alkuun syyksi sen, kun sisällä ei voi pitää kovaa meteliä. Vähitellen lapset tajuavat sen itsekin, kun asiaa on ohimennen toisteltu. Esim. jokin kiva lastenleffa, kun homma meinaa karata käsistä ja toteatte vain, kun kerrostalossa ei saa huutaa. Isän siis ei tarvitse alkuun varsinaisesti komentaa lastensa iloista leikkiä poikki vaan hän tarjoaa ratkaisuksi jotain muuta. Kun säännöt kodissanne alkavat olla kaikille selviä, voidaan siirtyä vähitellen komentamisenkin puolelle.
Mutta siis homma alkaa sillä, että puhut miehellesi ja tarjoat hänelle vaihtoehtoisia tapoja toimia. Ihan kaikkea ääntä ei mielestäni pidä rajoittaa ja esim. pieni riehuminen teidän sängyssänne on hetken sallittua, mutta ennen kuin se menee järjettömäksi, vihellätte pelin poikki toteamalla, että kerrostalossa ei saa pitää noin kovaa meteliä, joten mitä jos lähdetään ulos/ katsotaan elokuvaa/mennään uimahalliin tai hoplopiin.
Jos lapset eivät ihan yhtenään teillä ramppaa, niin mielestäni ei ole väärin tehdä niinä viikonloppuina pientä extraa esim. elokuvareissua, hoplopia tms. joka purkaa vähän sitä energiaa pois.
Minä olen sinun linjoillasi; sisällä ei riehuta, sängyissä ei hypitä, kaupassa ei känistä ja aikuiset tekevät päätökset, vaikka lasten mielipidettä toki kuullaankin KOTONA etukäteen.
Miehesi taas ei kasvata lapsiaan. Todennäköisin syy on kilpailu ex-puolison kanssa siitä, kumpi on lapsille se kiva vanhempi. Sinun täytyy nyt vain vetää äijä tilille, ja sanoa, että et jaksa mitään vaahterämäen menoa.
Onko hänellä ongelmia noiden ruokailujen kanssa, vai onko tämä vain temppuilua isän kanssa