Lue keskustelun säännöt.
Miksi lasten yökyläilyistä tehdään nykyään niin iso numero?
15.07.2011 |
Eivätkö yökyläilyt ole normaali osa lapsen elämää?
Kommentit (14)
Minun lapsuudenperheessäni sitä ei juuri harrastettu. Olin yökylässä mummolassa ehkä pari kertaa, serkkujen luona saman verran. Meille ei tullut koskaan yökyläläisiä kuin sukulaisia tai tuttavaperheitä. Vain yksi kaverini ala-asteikäisenä tuli luoksemme viikoksi. Kävin vain yhden kaverini luona yökylässä ja silloinkin 13-vuotiaasta alkaen.
Toisaalta muistan ystävieni viettäneen paljonkin öitä toistensa luona. Monet viettivät myös paljon aikaa mummoloissa - jopa kokonaisia kesiä.
Yökyläilyistä pidetään nykyään meteliä, koska sitä pidetään huonon vanhemmuuden mittana. Aikuisten pitää tietää lasten ihmissuhteista enemmänkin kuin vain ulkonäön. Mielestäni kyseessä on myös tietynlainen kontrollintarve: yhä sekasortoisemmassa maailmassa halutaan ainakin lapset pitää tiukasti valvonnan alla. Näin ainakin oli vanhemmillani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aiemmin lapset lähetettiin usein esim. sisäoppilaitoksiin varakkaissa perheissä, köyhissä sitten rengeiksi/piioiksi/kisälleiksi, usein kauaskin kotoa. Myöhemmin lapset saattoivat olla vaikka koko kesän mummolassa kun vanhemmat olivat töissä eikä ollut ketään muuta hoitamassa.
Yökyläilyt eivät varmastikaan ole ollut normaali osa lapsen elämää kuin muutaman kymmenen vuoden ajan. Nimenomaan niin, että sitä harrastetaan paljon enemmän nykyään kuin aiemmin.
Toisaalta en ymmärrä mitä tarkoitat "suurella numerolla". Jos itse kerron, että en juuri pidä siitä että pienet lapseni menevät kaverin luo kylään, teenkö asiasta suuren numeron?
Tai jos en halua vieraiden lapsia meille yöksi kuin todella harvoin?
sisäoppilaitosmeininkiä. Toki esim kaupunkiaislapsia on lähetetty maalle kesäksi, kun vanhemmat ovat töissä, ja maaseutua on pidetty lapsille hyvänä ympäristönä.
Tosin Lapissa nykyisinkin osa lapsista joutuu muuttamaan koulun viereen asumaan, pois kotoa kun välimatkat ovat liian pitkät päivittäiseen kulkemiseen.
Omatkin vanhemmat on viettäneet jo ala-asteiässä koko koulun kesälomat mummoloissa maalla. Siihen verrattuna yökyläilyt eivät ole mitään.
aiemmin lapset lähetettiin usein esim. sisäoppilaitoksiin varakkaissa perheissä, köyhissä sitten rengeiksi/piioiksi/kisälleiksi, usein kauaskin kotoa. Myöhemmin lapset saattoivat olla vaikka koko kesän mummolassa kun vanhemmat olivat töissä eikä ollut ketään muuta hoitamassa.
Yökyläilyt eivät varmastikaan ole ollut normaali osa lapsen elämää kuin muutaman kymmenen vuoden ajan. Nimenomaan niin, että sitä harrastetaan paljon enemmän nykyään kuin aiemmin.
Toisaalta en ymmärrä mitä tarkoitat "suurella numerolla". Jos itse kerron, että en juuri pidä siitä että pienet lapseni menevät kaverin luo kylään, teenkö asiasta suuren numeron?
Tai jos en halua vieraiden lapsia meille yöksi kuin todella harvoin?sisäoppilaitosmeininkiä. Toki esim kaupunkiaislapsia on lähetetty maalle kesäksi, kun vanhemmat ovat töissä, ja maaseutua on pidetty lapsille hyvänä ympäristönä.
Ruotsinkielisiä lapsia lähetettiin eri puolilta Kauniaisiin kouluun, Itä- ja Pohjois-Suomessa koululaiset asuivat koulun asuntoloissa. Miehenikin muutti sellaiseen 6-vuotiaana.
Ruotsinkielisiä lapsia lähetettiin eri puolilta Kauniaisiin kouluun, Itä- ja Pohjois-Suomessa koululaiset asuivat koulun asuntoloissa. Miehenikin muutti sellaiseen 6-vuotiaana.
ihan eri asia kuin sisäoppilaitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja Kauniaisten koulu nyt ainakin täyttää sinunkin vaatimuksesi.
AV-palstan supermammat on päättänyt että yö kyläilyjä voi verrata helvettiin.
Yökyläilystä tekee numeron ne, joiden muksut eivät pienenä ole kyläilleet (esim. isovanhemmat tai muut "luonnolliset" yökyläilypaikat puuttuvat). Ei meilläkään muksut juuri yökyläilisi jos molemmat mummut olisi emännän äidin kaltaisia. Mun äiti puolestaan haluaa muksut säännööllisesti yökylään, joten muksut ja vanhemmat ovat moiseen tottuneet. Kokemuksen myötä muksut sitten uskaltaa päästää muuallekkin kyläilemään...
Mutta jos se Nico-Petteri ei ole koskaan missään yökyläillyt niin tottakai se ensimmäinen kerta jännittää tapahtui se sitten vaikka vasta teini iässä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vasta sitten kun alkoivat yökyläillä kaverien luona. Ja itse halusivat.
Ei siinä silti mitään kummaa ongelmaa ollut...
Ja Kauniaisten koulu nyt ainakin täyttää sinunkin vaatimuksesi.
asuvat koululla, ja asuntola-asuminen kuuluu osaksi koulunkäyntiä, se ei ole olosuhteiden aiheuttamaa, vaan haluttu asia. Suomessa, kuten muissakaan pohjoismaissa, ei ole ollut sellaista ajatusta, että lapselle tekisi hyvää asua erillään vanhemmistaan, ja että sisäoppilaitos olisi tärkeä osa lapsen tutustuttamisessa omaan yhteiskuntaluokkaansa. Kyseessä on vain pitkien etäisyyksien aiheuttama pakko, ja lähellä asuvat käyvät kotoa koulua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sisäoppilaitoksen näin: oppilaitos, jonka oppilaat asuvat sen yhteydessä olevassa asuntolassa.
Piste.
Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa on käyty yleisesti sisäoppilaitosta.
Ruotsinkielisille vastaava on ollut tarjolla Kauniaisissa.
Yökyläilyt eivät varmastikaan ole ollut normaali osa lapsen elämää kuin muutaman kymmenen vuoden ajan. Nimenomaan niin, että sitä harrastetaan paljon enemmän nykyään kuin aiemmin.
Toisaalta en ymmärrä mitä tarkoitat "suurella numerolla". Jos itse kerron, että en juuri pidä siitä että pienet lapseni menevät kaverin luo kylään, teenkö asiasta suuren numeron?
Tai jos en halua vieraiden lapsia meille yöksi kuin todella harvoin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko epänormaalia vaikkapa haluta kontrolloida lastensa ympäristöä ja valvoa heitä yöllä? Olla päästämättä kovin innolla lapsia nukkumaan kotiin jossa on pyörähtänyt ovella tänä pedofilian luvattuna aikana? Noin esimerkiksi.
Me yökyläilimme toistemme luona viikollakin. Ja perheemme olivat ihan normiperheitä, ehkä hiukan tavallista varakkaampia.
Oma 13-vuotiaani on yökylässä ehkä viisi kertaa vuodessa. Meillä on useammin yövieraita, sillä tykkäävät olla täällä.
aiemmin lapset lähetettiin usein esim. sisäoppilaitoksiin varakkaissa perheissä, köyhissä sitten rengeiksi/piioiksi/kisälleiksi, usein kauaskin kotoa. Myöhemmin lapset saattoivat olla vaikka koko kesän mummolassa kun vanhemmat olivat töissä eikä ollut ketään muuta hoitamassa.