Kumman luona 3 -vuotiaan olisi hyvä asua
erotilanteessa? Mies vaatii 50-50 -jakoa, mutta minua hiukan epäilyttää kun kyseessä on vielä noin pieni... tyttö siis täyttänyt vasta heinäkuun alussa kolme.
Miten viranomaiset tai muut lasten etua valvovat tahot suosittelevat, tietääkö kukaan?
Kommentit (18)
Viikolla 1 lapsi asuu periaatteessa äidillä, isällä on 1-2 arki-iltaa tapaamista. Viikolla 2 isällä esim. ma-ilta ja to-su. Näin siis kahden viikon aikana molemmilla on periaatteessa yhtä paljon lapsen näkemistä, mutta lasta ei riepotella kodista toiseen koko ajan vaan hänellä on vielä selkeästi se varsinainen koti, ja siihen isän kotiin hiljalleen tutustutaan. Kun lapsi kasvaa ja poissaoleva vanhempi pysyy paremmin mielessä, voidaan tuota viikko-viikko-systeemiä kokeilla.
Mutta täähän ei sulle käy?
mies kun on tähän mennessä hoitanut lasta 20-80 ja nyt erotilanteessa ripustautuu lapseen miettimättä lainkaan sitä, ettei ole yhtä yötäkään hoitanut lasta yksin minun työmatkani tms aikana.
Mutta hyvä että joka ketjuun löytyy aina yksi syyllistäjä, joka on sitä mieltä että äiti haluaa 'etäännyttää' lapsen isästään.
Sosiaali- tai muutkaan viranomaiset EI SUOSITTELE viikko-viikko-systeemiä kenellekään. Jos vanhemmat näin haluaa tehdä ei ole oikeutta kieltää, mutta SUOSITTELEVAT lyhyitä (esim 1-2 vrk/vkl + arki-iltoja) tapaamisia mutta mahdollisimman usein:)
Viikolla 1 lapsi asuu periaatteessa äidillä, isällä on 1-2 arki-iltaa tapaamista. Viikolla 2 isällä esim. ma-ilta ja to-su. Näin siis kahden viikon aikana molemmilla on periaatteessa yhtä paljon lapsen näkemistä, mutta lasta ei riepotella kodista toiseen koko ajan vaan hänellä on vielä selkeästi se varsinainen koti, ja siihen isän kotiin hiljalleen tutustutaan. Kun lapsi kasvaa ja poissaoleva vanhempi pysyy paremmin mielessä, voidaan tuota viikko-viikko-systeemiä kokeilla.
ap
Aikaisintaan koululaisen (tosin henk.koht. en sitäkään).
Joka toinen viikonloppu (vaikka pidennettynä to-su(/ma) ja arki-iltoja olisi parempi.
Mutta täähän ei sulle käy?
mies kun on tähän mennessä hoitanut lasta 20-80 ja nyt erotilanteessa ripustautuu lapseen miettimättä lainkaan sitä, ettei ole yhtä yötäkään hoitanut lasta yksin minun työmatkani tms aikana.
Mutta hyvä että joka ketjuun löytyy aina yksi syyllistäjä, joka on sitä mieltä että äiti haluaa 'etäännyttää' lapsen isästään.
Meiltä muilta pyydät ehdotuksia vaikka olet jo päätynyt ratkaisuun.
Sosiaali- tai muutkaan viranomaiset EI SUOSITTELE viikko-viikko-systeemiä kenellekään. Jos vanhemmat näin haluaa tehdä ei ole oikeutta kieltää, mutta SUOSITTELEVAT lyhyitä (esim 1-2 vrk/vkl + arki-iltoja) tapaamisia mutta mahdollisimman usein:)
jos vanhemmat eivät muuten pääse sopuun lapsen hoidosta. Mieluummin viikkosysteemi kuin riitainen oikeustaistelu.
Eikö eroa voi peruuttaa? Eikö sopuun pääse? Mikä voi olla niin hankalaa ? Antakaa anteeksi ihmiset, antakaa anteeksi!
Ja näin isää joka toinen viikonloppu. Ihan mieletön isänkaipuu siitä vaan tuli.
Jos joskus eroan niin lapset tasantarkkaan tulee näkemään joka viikko myös isäänsä!
Vanhat harput sielä sosiaalipuolella kuvittelee yhä ettei isä ole tärkeä elementti lapselle, se siitä tasa-arvosta!! :(
Minusta ihanteellista olisi jos lapsi näkee vaikka päivittäin vanhempiaan ja yötä tasan. Vaikka toinen hakee ja toinen vie tarhasta?
Osa lapsuudestani meni siihen ettei isää ollut enää. Nyt vasta aikuisena päässyt yli "hylkäämisestä" ja koittanut tutustua häneen.
Ei lapset ole mitään pelinappuloita.
Minun käsitykseni mukaan viranomaiset eivät kovin suosi viikko-viikko systeemiä. Ja onhan se lapselle tosi rankkaa.
-Oletteko jo eronneet ?
-Oletteko molemmat töissä ?
-Millaiset ovat työvuoronne ?
Nuo tilanteet katsotaan aina lapsen edun mukaan, ei se kumpi on omasta mielestään parempi vanhempi. Näissä tilanteissa pitäisi osata heittää oamt tuntemukset nurkkaan, vaikka se usein onkin todella hankalaa. Ja tapaamissopimusta tehtäessä olisi tärkeää,että lapsella olisi selkeästi 1 koti ja oikeus myös tavata toista vanhempaansa. Tuin ikäiselle rytmi on todella tärkeää ja se,että hän erosta huolimatta kykenee elämään normaalia elämää, eikä toimia heittopussina kotien välillä.
Meillä lapsi asuu minulle ( äidillään ) ja tapaa säännöllisesti isäänsä joka toinen vkonloppu pe-ma. Isä hakee lastaan myös " minun vuorollani" esim. uimaan,puistoon jne..
Vanhempien välit ovat loppujen lopuksi todella suuressa osassa siinä, miten nuo asiat saadaan hoidettua.
Tsemppiä sinulle !
Sosiaali- tai muutkaan viranomaiset EI SUOSITTELE viikko-viikko-systeemiä kenellekään. Jos vanhemmat näin haluaa tehdä ei ole oikeutta kieltää, mutta SUOSITTELEVAT lyhyitä (esim 1-2 vrk/vkl + arki-iltoja) tapaamisia mutta mahdollisimman usein:)
jos vanhemmat eivät muuten pääse sopuun lapsen hoidosta. Mieluummin viikkosysteemi kuin riitainen oikeustaistelu.
He eivät SUOSITTELE sitä, nimenomaan niin että vain jos muuten ei saada järjestettyä! Se ei ole suosittelua, vaan kompromissi tilanteessa jossa "hyvää" ratkaisua ei saada aikaan:)
He eivät SUOSITTELE sitä, nimenomaan niin että vain jos muuten ei saada järjestettyä! Se ei ole suosittelua, vaan kompromissi tilanteessa jossa "hyvää" ratkaisua ei saada aikaan:)
Turhaa sanahelinää. Viikkosysteemi on kasvattanut suosiotaan, kun isät ovat heränneet ja vaatineet oikeuksiaan, oikeutetusti. Toki äiditkin voisivat joustaa ja ajatella lapsen parasta, ja yhdessä päätettäisiin, että isä on lapsen lähihuoltaja. Todellisuus taitaa vain olla toista.
lähihuoltajuuden jos äiti lähtee toisen miehen matkaan (ellei taustalla ole esim. väkivaltaa)
Minun käsitykseni mukaan viranomaiset eivät kovin suosi viikko-viikko systeemiä. Ja onhan se lapselle tosi rankkaa.
-Oletteko jo eronneet ?
-Oletteko molemmat töissä ?
-Millaiset ovat työvuoronne ?
Nuo tilanteet katsotaan aina lapsen edun mukaan, ei se kumpi on omasta mielestään parempi vanhempi. Näissä tilanteissa pitäisi osata heittää oamt tuntemukset nurkkaan, vaikka se usein onkin todella hankalaa. Ja tapaamissopimusta tehtäessä olisi tärkeää,että lapsella olisi selkeästi 1 koti ja oikeus myös tavata toista vanhempaansa. Tuin ikäiselle rytmi on todella tärkeää ja se,että hän erosta huolimatta kykenee elämään normaalia elämää, eikä toimia heittopussina kotien välillä.
Meillä lapsi asuu minulle ( äidillään ) ja tapaa säännöllisesti isäänsä joka toinen vkonloppu pe-ma. Isä hakee lastaan myös " minun vuorollani" esim. uimaan,puistoon jne..
Vanhempien välit ovat loppujen lopuksi todella suuressa osassa siinä, miten nuo asiat saadaan hoidettua.
Tsemppiä sinulle !
että miten tästä eteenpäin. Työmme ovat aika samalla viivalla, miehellä enemmän ylitöitä ja työmatkoja kuin minulla. Olen alleviivannut miehellekin, että EN halua viedä lapselta isää ja olen yrittänyt hoitaa eron mahdollisimman hyvässä hengessä ja auttaa miestä kaikin tavoin vaikeassa tilanteessa. En mm. fyysistä ja henkistä väkivaltaa ota missään vaiheessa huoltajuustaistelussa aseeksi, sillä se ei ole kohdistunut lapseen.
Pelkään vain kovasti, että mies riitauttaa asian ja väkisin vaatii vuoroviikot pienelle ja mietin miten perustelen järkevästi hänelle, että luopuu tästä viikko-viikko -vaatimuksestaan. En ihan tosiaan halua vahingoittaa välejämme enempää kuin on pakko, jotta lapseen liittyvissä asioissa voimme toimia yhteistyössä ja lapsi ei joudu kärsimään aikuisten erimielisyyksistä enempää kuin on pakko, eikä menetä myöskään toista vanhempaansa.
Kiitos tsempistä!
He eivät SUOSITTELE sitä, nimenomaan niin että vain jos muuten ei saada järjestettyä! Se ei ole suosittelua, vaan kompromissi tilanteessa jossa "hyvää" ratkaisua ei saada aikaan:)
Turhaa sanahelinää. Viikkosysteemi on kasvattanut suosiotaan, kun isät ovat heränneet ja vaatineet oikeuksiaan, oikeutetusti. Toki äiditkin voisivat joustaa ja ajatella lapsen parasta, ja yhdessä päätettäisiin, että isä on lapsen lähihuoltaja. Todellisuus taitaa vain olla toista.
vaan kaunistelematon totuus, toisin kuin sinun versiosi;) Ja kyllä, mustakin on aivan sama kumman luona lapsi pääsääntöisesti asuu, jos molemmat olleet lapsen kanssa yhtälailla. Harmi kyllä, nykyäänkään näin harvemmin on...
Se, joka rikkoo lapselta mahdollisuuden ydinperheeseen, tulisi saada siitä jotain "rangaistusta". Tunnen, erään isän, joka olisi ollut valmis tekemään mitä vain, jotta suhde heidän osaltaan olisi saatu kuntoon, mutta äiti otti ja lähti toisen miehen matkaan ja tietenkin vei 2 lasta toiselle paikkakunnalle, jolloin toisella lapsella vaihtui päiväkoti ja toisen lapsen koulu vaihtui. Nyt isä näkee lapsiaan 4 yötä kuukaudesta ja tiedän, että se on todella raastavaa. Äiti veloittaa todella kovat elarit isältä, mutta ei laita niistä kuin pienen osan lasten hyvinvointiin.
lähihuoltajuuden jos äiti lähtee toisen miehen matkaan (ellei taustalla ole esim. väkivaltaa)
lapsi on tottunut olemaan kummankin vanhemman hoidossa ja kummallakin on siihen yhtäläiset edellytykset, niin miksi ei. Itse en kyllä noin pienelle vielä laittaisi viikko-viikkosysteemiä, vaan muutaman päivän jaksoissa, jos vain mahdollisista. Yksilöllistä ja tilanteesta riippuvaa.