Lue keskustelun säännöt.
Isä (jota minulla ei ole ollut) tekee kuolemaa. Mitäs minä teen?!
13.07.2011 |
Koitan kertoa lyhyesti. Isä ja äiti erosivat noin 15 vuotta sitten isän alkoholiongelman takia. Isä hakkasi ja kuristi äitiäni. Minä itkin ja oksensin peloissani, vanhin veli meni väliin saaden itsekin iskuja ja muut veljet vetäytyivät perimpään nurkkaan. Onneksi äiti sai isän pihalle.
Isä jatkoi kaljan kittaamista ja me lapset olimme hänen luonaan joka toinen viikonloppu. Erään kaljaillan päätteeksi isä halusi minut viereensä nukkumaan. Menin ja hetken päästä tunsin jotain outoa takamuksellani. Isähän se koitti jotakin sinne työntää. Vasta pari kuukautta tapahtuneen jälkeen sain kerrottua äidille asiasta ja siihen loppui säännölliset tapaamiset sekä minulta että veljiltäni isämme kanssa. Näimme ehkä 5 kertaa vuodessa.
Luulen, että isäni teko on aiheuttanut kaiken helvetin elämässäni. Hyväksikäyttöjä, sairaalajaksoja, nuorisokotia yms.
Olen ollut tähän päivään asti aivan helvetin vihainen tuolle miehelle. Hän valitsi alkoholin ennemminkin kuin perheensä ja lapsensa. Vielä senkin jälkeen on meitä piinannut ja satuttanut, ei ehkä fyysisesti mutta kaikilla muilla tasoilla kyllä.
En ole neljään vuoteen ollut tekemisissä tuon ihmisen kanssa. Kysynyt olen kuulumisia veljiltä tai muilta sukulaisilta. Ei ole paremmaksi mies muuttunut. Kaljaa menee ja on hakannut muutamia naisiaan sekä vanhimman veljenikin kännispäiten.
Tänään vanhin veljeni soitti ja kertoi ettei isä voi hyvin. Lähtö voi tulla pian. Veli antoi isäni numeron ja pyysi soittamaan. Sanoi ymmärtävänsä jos en pysty tai halua, mutta toisaalta ei halua, että minullekaan jäisi mitään omalle tunnolleni, jos isä lähtee nyt.
Ajatukset on aivan sekaisin. Monta pitkää vuotta olen toivonut, että isä alkaisi olemaan isä ja voisimme unohtaa menneet. Monta hemmetin kertaa olen pettynyt, kun yksikään lupaus ei pidä ja kaljaa kiskoo minkä ehtii. Viha on kasvanut monta vuotta. Ja nyt on ehkä se hetki, kun voin viimeisen kerran lähestyä isääni. Teenkö sen vai jätänkö hetken käyttämättä, en tiedä.
Huh. Ahdistaa aivan saamaristi!
Kommentit (27)
Kiitos. Apua tarvitsenkin. Elämä on niin koetellut ja ehkä nyt olisi aika käydä asiat läpi. Olen käynyt psykologilla, ollut psykiatrisella osastolla parikin kertaa, mutta ehkä tämä tilanne on alku uudelle elämällä. Minä käyn asiat läpi, tavalla tai toisella ja hankin apua. Isälle soittamisesta tai hänen tapaamisesta en osaa sanoa, juuri nyt tuntuu siltä etten todellakaan voi tai halua. Tai ettei tarvitse. ap
ei heti vastata, on suosittu tämäkin puhelin)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se paskaläjä ei tarvitse mitään synnin päästöä ennen kuolemaansa.
Omien lasteni isä on valinnut viinan. Jos äijä vetelee henkitoreissaan joskus viimehetkiään, klukaan ei sinne mene. On ,myöhäistä katua tai pyytää anteeksi.
Jos mies hylkäsi lapsensa viinan takia, kuolkoon yksinään.
Älä mene, vaan mene sitten haudalle, juo pullo skumppaa ja tanssi sen paskan haudalla. Iloitse että sun elämäsi petturi ja pilaaja on poissa.
Jos mies hylkäsi lapsensa viinan takia, kuolkoon yksinään.
Älä mene, vaan mene sitten haudalle, juo pullo skumppaa ja tanssi sen paskan haudalla. Iloitse että sun elämäsi petturi ja pilaaja on poissa.
hän on joskus ollut hyvä isä, ja senkin jälkeen edes joskus yrittänyt! En voi vaan antaa olla ja unohtaa, vaikka nyt se tuntuu ainoalta ratkaisulta. ap
Jos mies hylkäsi lapsensa viinan takia, kuolkoon yksinään. Älä mene, vaan mene sitten haudalle, juo pullo skumppaa ja tanssi sen paskan haudalla. Iloitse että sun elämäsi petturi ja pilaaja on poissa.
hän on joskus ollut hyvä isä, ja senkin jälkeen edes joskus yrittänyt! En voi vaan antaa olla ja unohtaa, vaikka nyt se tuntuu ainoalta ratkaisulta. ap
vaan toimi oman sydämesi mukaisesti. Ei sinun tarvitse anteeksi antaa, mutta voisi olla hyvä sinulle itsellesikin tavata isäsi vielä kerran. Hänkään ei varmasti ole ollut onnellinen alkoholisminsa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea ymmärtää tuollaisia isää itse olen hyvissä väleissäni omaan isääni ollut aina. Myös veljeni on hyvissä väleissä isään jos isä kuolisi olisin kyllä surullinen.
Ihan oikeasti, älä anna toisen ihmisen olemassaolon estää sinun elämääsi! Sinun on kerta kaikkiaan PAKKO päästä vihasta, kaunasta ja katkeruudesta yli. Ehkä äitisikin yritti sanoa samaa, eli sinun itsesi vuoksi sinun pitäisi päästä vihaamisen yli.