HELMISIMPUKAT 2012, Vkot 28&29

Runsaasta vuodosta huolimatta siis syke löytyi ja vastasi yhdeksää viikkoa. Kohdunkaulan kanava on vähän auki, joten voi vielä tarkoittaa uhkaavaa keskenmenoa. Sain määräyksesksi levätä. :) JOs vuoto ei lopu niin 3-4 päivän kuluttua kontrolli.



Onnellinen NöpönÄiti 8+3

NöpönÄiti: onnea onnea! Ihanaa, että selvisit vain säikähdyksellä. Nyt vaan sitten lepäillen :)



Thunder: pahoittelut teillekin vauvan menetyksestä! Sitä ei toivoisi kenellekään :( Haluatko kertoa mitä tapahtui?



Ostin tänään vauvalle pienet punaiset sukat, ihan heräteostoksena prismasta. Ehkä minä vähitellen alan uskomaan, että pikkuinen on oikeasti tulossa :)



Aotearoa 10+0

Tänään oli siis eka ultra :)) Kaikki oli täydellisesti muuten, mutta navassa pientä turvotussa, kätilö sanoi että kuuluu näihin vkoihin mutta varmuuden vuoksi kontroloidaan 2vkon päästä :)

Oli se niin mahtava kokemus, autoon päästyäni itkin onnesta

en jaksa kirjottaa uudestaan loppuun. meillä vkot vastas päivälleen, siis sikiön koko yms ja kuukautisten mukaan laskettu laskettuaika :)

Pahoittelut kaikille keskemenoja kokeneille ja hätään joutuneille!

Ja ihanaa, että jotkut ovat silti selvinneet vielä säikähdyksellä.

Tulee niin mieleen oma maaliskuinen synnytys viikolla 16+5...nyyh, la olisi ollut 21.8.



Itsellä hirmuinen tarve päästä katsomaan onko kaikki hyvin. Tuntuu ettei ole, mutta järki sanoo, et älä maalaa piruja seinille. Mä jatkankin sitten myöhemmin...mies tuli kotiin ja hirmuinen nälkä!



Onnenhelmi 7+5

No niin.

Nyt on vatsa täynnä ja voi taas kirjoittaa.



Olo on ollut varsin oireeton pientä väsymystä lukuunottamatta. ONKO MUITA? Onko joku, jolla alkanut varsinaiset kunnon oireet vasta myöhemmillä viikoilla?



Entäs maha. Mimmoisia mahoja teillä on ollut kasiviikolla?

Musta tuntuu, että olen ihan paisunut melkein aamusta iltaan. No, ainakin iltapäivästä iltaan. Normifarkut ei todellakaan enää iltasella istu jalkaan. Mietinpä vaan miten tämän salaa töissäkin sinne np-ultraan saakka???



Huoh. Varhaisultra ensi keskiviikkona. Sen jälkeen uskallan vasta ajatella missä synnyttäisin. Ehkä Kättärillä, ehkä Naikkarilla...tai ehkä Jorvissa. Miksei Hyvinkäälläkin. =D Vaihtoehtoja piisaa siis.



Iloa viikonloppuun ja erityisesti voimia ja tsemppiä lepoon määrätyille!



Onnenhelmi taas

Todella pahoillani olen kaikkien puolesta!



Oma tilanne on ollut tosi tuskainen. Eilen alkoi sitten oikein kunnon oksentaminen. Enää ei riittänyt nopea syöminen vaan pönttöä piti juosta halaamaan. Mies taisi ymmärtää siinä hetkessä, että vaimo on nyt oikeasti heikossa hapessa ja tuli halaamaan ja tsemppaamaan.



Tätä oloa jatkuu aamusta iltaan eikä mikään tunnu auttavan. Kaikkein pahimmalta tuntuu se, etten jaksa tehdä lasten kanssa mitään. Ihan pakolliset hoituu. Esikoinen on aloittamassa koulun ja haluaisin hänen kanssaan oikein keskittyä näihin viimeisiin hetkiin ennen suuren asekeleen ottamista. Tosiasiahan se on, että lapsi muuttuu koulun alkaessa. On niin haikea olo, että tätä kirjoittaessakin meinaa kyyneleet pyrkiä silmiin. Luopumisen tuskaa .... Haluaisin pitää nuo mussukat kainalossa ikuisesti vaikka toisaalta ilolla seuraan kasvua ja kehitystä.



Soitin keskiviikkona neuvolaan ja sain ajan 1.8. Varhaisultran peruimme, kun miehelle tuli työeste, katsotaan nyt käymmekö siinä sitten lainkaan. Neuvolan täti muuten puhelimessa sanoi lasketun ajan olevan 26.2, eli päivällä heitti omat laskut.



Yhdelle ystävälle olen kertonut ja eilen kerroimme molemmille isovanhemmille yhtäaikaa ja tuntuivat olevan aika iloisia :) Muut ystävät ja sukulaiset saavat tiedon sitten vasta elo-syyskuun vaihteessa aika yllättävällä tavalla :) jos siis kaikki menee hyvin ja sinne asti päästään.



Nyt lasten kanssa iltatoimiin ja sitten unten maille. Tämä väsymys on jotain käsittämätöntä! Ihanaa viikonloppua kaikille!



T@ika 7+6.

Ensin alkuun voimia ja jaksamista kaikille, ketä on odottamattomat käänteet kohdanneet. Täällä palstalla käydään kyllä tunteet läpi ilosta suruun, kun asia on täyttä elämää.



Itse en ole jaksanut aikoihin kirjoitella, lapset ja työ vieneet veronsa ja siihen päälle se, että mies ei oikein ole ottanut asiaa positiivisesti ja ollaan siitäkin jouduttu "hieman" keskustelemaan. Meillähän oli tilanne se, että tätä kolmosta ei olisi ollut suunnitelmissa mutta luonto päätti toisin. Itse olen potenut vauvakuumetta salaa jo jonkin aikaa, mutta en todellakaan ollut suunnittellut tätä itsekään, niin tässä sai sitten kuunnella mieheltä melkoista sontaa aika lailla, ja ihan hirveitä kommentteja mitä pitäisi tehdä...... no, tilanne on rauhoittunut ja mieskin ymmärtänee, että on sitä ihmisille pahempiakin kohtaloita käynyt kuin että perheeseen tulee yksi lapsi lisää :P



Ihan pihalla viikoista... ensi viikolla 20.päivä eka neuvola. En oikein sisäistä tilannetta itsekään vielä... Oltiin miehen kanssa ulkomaan reissulla neljä päivää, ja sen jälkeen lähdettiin heti lasten kanssa kotimaan huvipuistoreissulle ja taisi menot olla vähän liikaa mun kropalle. Nimittäin eilen aamulla ihmettelin että miten tuntuu pikkareissa niin märältä ja menin käymään veskissä, niin oikein lorahti verta pönttöön ja pikkaritkin sai heittää samantien roskiin. Vähän säikäytti, mutta ajattelin että kun ei kipuja tullut niin odotan siihen ensi viikon neuvolaan. Sen "ison lorahduksen" jälkeen vuoto oli vain sellaista ruskeaa pientä tuhrua, mutta taas tänäaamuna tuli ihan verta hetken. En oikein tiedä, mitä ajatella, mielessä pyörii vain miehen kommentit tästä raskaudesta ja siitä, "miten sen saisi lopetettua" >:( Noita sanojaan hän kyllä pyysi tuolloin aiemmin anteeksikin, mutta kyllä täällä taitaa jokainen tietää, miten sellaiset sattuu ja jää mieleen.



Ei oikein mitään oireita... jos on pitkän aikaa syömättä, niin heikotus iskee kovemmin kuin ennen raskautta. Nyt vähän pää pyörällä että missä mennään... ja hirveä väsy vielä päällä tehdyistä reissuista.



Pitääköhän tarkastaa ne viikot... 8+0 näyttää nyt raskauskiekko :) niin se vain aika rientää. Ajattelin, että töissä kerron raskaudesta heti neuvolan jälkeen, kunhan pomo palaa lomilta - mikäli siis on jotain kerrottavaa. Ja tähän mennessä asiasta tietää mieheni lisäksi molemmat siskoni. Toinen siskoistani sai juuri pari päivää sitten esikoisensa, sektiolla. Oli ollut "viisto-poikkitarjonnassa" eikä kääntäminen onnistunut. Kuulemma äiti paranee kovaa vauhtia ja vauva voi hyvin, olisi ihana päästä heitäkin katsomaan.



Noniin, yksi romaani kirjoitettu, annan palstatilaa muillekin ;)



Voikaa hyvin ja tarrasukkia kaikille!



Tolleroinen rv 8+0

Kyllä tässä saa murehtia oikein kunnolla. Minulla on tullut viikosta 7 lähtien jonkun asteita vuotoa. Ei mitään suurta, mutta kyllä se silti huolestuttaa. tänä aamuna taas jäi paperi ruskeaksi, onneksi sydänäänet löytyivät doblerilla.. Edellisen lapsen menettäneenä, en osaa iloita raskaudesta ollenkaan. Olen jopa huomannut ramppaavani vessassa ihan vain tarkistamassa minkälaistä vuoto on nyt vai onko sitä tällä kertaa ollenkaan. Edelliset raskaudet ovat sujuneet oppikirjojen mukaan ilman minkäännäköisiä vuotoja. Tahtoo näiden vuotojen loppuvan.

Anteeksi tämä omanapaisuus, monella on varmasti vielä tukalampi tilanne.

Toivotaan että kaikkien pikkusintit sinnittelevät ja psysyvät sinne helmikuulle asti siellä masuissa.

Thunder

En ole kerennyt täällä paljon käymään. Aika sekava tämä jokaviikko oma ketjunsa :( Helpompaa olisi vaikka kk tekstit samassa ketjussa, jotta voi etsiä vain sen päivän mukaan milloin edellisen kerran täällä oli. En edes jaksa katsoa millä viikolla olen viimeksi kirjoitellut. Paljon jää kavereiden juttuja väliin siinä.



Meillä kaikki ok. Pahoinvointi helpottanut, turvotus ei. Turvotus on ihan kamalaa. Luulinkin lihonneeni vähintään 5kg, mutta ihan samoissa lukemissa olen edelleen, onneksi.



Mä sain ultran vasta 3.8. Sillon on menossa 14+ viikko :( josta tulikin mieleeni, että varaajatäti sanoi, että 13+ viikko ja mietinkin siinä, että mitenköhän oli. Eipä sillä suuremmin väliä.

Sydänääniä en siis ole kuullut enkä vauvaa nähnyt. Kohtu kuitenkin tuntuu oikein hyvin, eli on nyt greipin kokoinen :) Sitä iltaisin paijaan telkun ääressä.



Tsemppiä kaikille ja lohtuhalit kärsiville.



Miro77 12+0

Pahoitteluni niille joilla on ollut epäonnea matkassa ja tervetuloa uusille odottajille!



Täällä ei edelleenkään mitään raskausoireita,pientä itkuisuutta nyt on ollut ja väsyttää.En ole vieläkään oksentanut kertaakaan ja 12 viikkoa alkaa oleen täynnä.Mullahan ultrattiin silloin alkuraskaudesta ja epäiltiin että sikiö olisi 10pv nuorempi,eli niskapoimu-ultra on ensiviikolla.Sittempä näen onko sielä masussa vielä joku.Ei osaa yhtään sanoa ja hitsi miten jännittää.

Tänään alkoi sitten oikein runsaat vuodot. päivystykseen päästyäni oli side pettänyt jo aikoja sitten. Kiirreellisenä makaamaan ja paineita mittaamaan. Gyne paikalle ja lopputulos hyvä ennusteinen raskaus. Vuoto tulee kohdun suulta minne istukka on tällä hetkellä asettuneena. Viikon lepokuuri ja toivotaan vuotojen lakkaavan.

Raastavaa tälläinen. 10 viikkoa odotusta takana ja juuri eilen ilalla mietiskelin mielessäni, että josko uskaltaisi rueta iloitsemaan. Melko puotos maan pinnalle. Toivotaan että sintti sinnittelee ja vuodot loppuisivat, eli istukka siirtyisi kohdun kasvaessa parempaan paikkaan mahdollisimman pian..

Thunder 10+0

Siis, hei porukka! eikö kukaan voi pahoin jos aamupahoinvointia ei lasketa??

Minä oon yrjönny joka saakelin päivä tai lähinnä ilta..toisinaan usemman kerran päivässä ja toisinaan kerran. Aloin tässä miettiä että kun kuvotus ja oksetus on pahimmillaan eletään iltaa tai iltapäivää, ja mullahan on tuo refluksitauti niin olisko se siihen liittyvää? Närästää sitten oksentamisen jälkeen. Minä saan olla syömässä koko ajan jotaki muuten tulee paha olo ja oksettaa. Tosin ei aina auta sekään.



Maitohappokapselit ja gefilusmehut on käytössä.. ei vaikutusta. PItääköhän lääkärin puoleen kääntyä ja kysyä pahoinvointiin lääkettä? Vai vieläkö pari viikkoa pitäisi odotella, nythän menossa vk 11+2.



t.aurinkonainen jonka pienokaisen tekonimi on helposti Yrjö =)

Äsken jo melkein ukolle pillitin et en meinaa jaksaa tätä koko ajan. Oksentaa ei ole tarvinnut kuin sinä yhtenä hirveänä aamuna. Nyt aamut on parasta aikaa! Mutta kun klo menee yli 12 niin tämä karmea etominen alkaa. Ruokakaupasta olen joutunut lähtemään pois 2 kertaa, lapset ei saa ruokaa kun en pysty laittamaan mitään. Mies on onneksi pyörinyt keittiössä nyt viikonloppuna, että edes joskus saavat lämmintä ruokaa. Syön likimain pelkästään pähkinöitä ja mansikoita ja juon piimää. Oletko aurinkonainen kokeillut b-vitamiinia? Hain niitä itselleni, sellaista missä oli foolihappo samassa. En tiedä onko se auttanut, voipi olla kun oksentaa ei tarvitse. Kaikki pitäisi olla hyvin kun voi itse huonosti :D Harmittaa vain lasten kesäloman puolesta kun oli suunnitelmia vaikka minne ja nyt vaikuttaa siltä etten yksinkertaisesti jaksa/pysty lähtemään minnekkään merta edemmän :/



Sylvi-Iita 8+2

Nyt olo siis jo helpottunut. Välillä öisin herään ja nousen äkkiä istumaan, kun luulen, että yrjö tulee. Mutta siis aikasemmin se pahoinvointi paheni iltaa kohden. Elin pari viikkoa tuoremehulla http://www.eckes-granini.fi/tuotteet/marli/vital/10vitamiinia/

Tää on sen makusta, ettei alkanut polttelee ja auttoi pahoinvoinnin loitontamiseen.



Voimia, ei se loputtomiin kestä :)

Aurinkonainen: olen niin pahoillani huonosta olostasi, et varmasti ole yksin asian kanssa. En toki tiedä millaista se voi pahimmillaan olla... Itsellä maistuu pahimmissa oloissa mm. karjalanpiirakat pienissä paloissa, viinirypäleet, kirpeä Granny Smith -omena, viilit, appelsiinituoremehu. Jokainen toki löytänee omat sopivimmat syömiset ajan kanssa. On tullut syötyä aamupäivällä aina ensiksi puolikas viili/jogurtti, sitten tunnin päästä pieni pala leipää ja kun olo paranee, pystyy myös syömään paremmin. Kelju oravanpyörä!! Tänään ensimmäistä kertaa on tuntunut todella voimakasta väsymystä. Pahoinvointia aina kun syönnistä on kulunut pari tuntia, mutta oksentaa ei onneksi ole vielä tarvinnut. Tilasin netistä sellaisen pahoinvointirannekkeen, joka painaa akupistettä ja pitäisi täten poistaa pahoinvointia. En itsekään usko, että toimii, mutta kymmenellä eurolla olen valmis kokeilemaan mitä vaan!



Kerrottiin eilen tuleville isovanhemmille ja parhaille ystäville, koska olisi tullut syömisten (ja juomisten) yhteydessä ilmi. Kaikki olivat kyllä innoissaan, mutta lupasivat pysyä hiljaa siihen asti, että tiedetään kaiken olevan kunnossa.



Kohta kesälomareissuun, parempaa olotilaa toivoen

Mintunlehti 8+1

Onhan tämä odottaminen vaan jännää aikaa! Tsemppiä kaikille pahoivoiville, eiköhän sekin joskus hellitä. Itse en tiedä ottaisinko kunnon pahoinvoinnin vai tämän mun tämänhetkisen tilanteen mieluiten..



Eli aamulla käväsin perusneuvolakäynnillä, sain vihdoin ja viimein äitiyskortin ja lähetteen verikokeisiin jne. Painoa oli tullut 3kiloa, paineet oli melko korkealla verrattuna siihen mitä ne mulla yleensä on ja hb 137. Tästä on ihan hyvä jatkaa! Mutta, mutta ultrattiin jälleen ja katsottiin mitä masuasukille kuuluu ja hyvää näytti kuuluvan! Siellä se piti pientä aamujumppaa, potki jaloillaan ja teki voltteja. Kovin vahvalta näytti! Kyselin siinä sitten terkkarilta, että tuoko nyt on sitten se hematooma mikä sikiöpussin vieressä näkyy, johon terkkari tuumasi ettei pitäisi tuossa näkyä kun hematooma pitäisi olla siellä kohdunsuulla. Aikansa ultraa pyörittäessä tuumasi, että siinä taitaa olla toinen sikiö tai ainakin sikiöpussi! Yhtäkkiä sillä vanhalla ultralla ei nähty ainakaan siellä toista elävää sikiöö, eli arvailujen varassa oletetaan nyt että toinen on menehtynyt ja aiheuttaa sen vuodon. Perjantaina on sairaalalla kontrolli ja siellä selviää tarkemmin tuo tilanne. Huh, huh! Mutta onneksi ainakin toinen vaikutti kovin eloisalta. Jipii!!



Tulihan taas omaa napaa, mutta pakko tätä oloa on purkaa ees täällä.. Nyt vaan taas odotellaan.. :)



Terkuin: Helmikuunhelmi 10+4

Helmikuun helmellä :) mutta hyvälle vaikuttaa



Mulla myös jännityskertomusta-odotan puheluu sairaalasta kunhan ne lukee mun lähetteen.Mulla todettu tukostaipumus joka aiheuttaesssan pikku verihyytymii tappaa vauvan :(

Joten haluisin päästä pian sinne että saa kunnon lääkityksen siihen,ellei oo jo myöhästä.



Kyllä ottaa niin pattiin nää kaikki vastoinkäymiset,jos nyt vielä meneän vauvan kun miehen jo menetin,niin voi vitsi.

Joten kaikkea hyvää tähän nyt tarvitaan.



Täällä vaivaa paha olo kanssa jatkuvasti.Viime yönäkään en pystynyt nukkumaan kun oli yrjö kurkussa koko ajan.

Viel viime viikolla makasin suurimman osan ajasta raatona sohvalla...

pitkästä aikaa, ei ole oikein kerinnyt palstailemaan.



Pahoinvointi jatkuu minullakin, se on ihan ympärivuorokautista ja jokapäiväistä. Olen oksennellut mm. junanraiteille, pusikoihin, suoraan autosta ulos kun en ole ulos kerinnyt jne, että tuttua on.. :P Kaipa tämä joskus helpottaa, viimeistään helmikuussa ;)



Neuvolassa kävin tuossa taannoin, ja laskettu aika on nyt tällä hetkellä 21.2. Nt-ultraa odotellessa, siellä kaiketi selviää tarkemmin vielä toi la.



Ultralla olen vaavin nähnyt monta kertaa, kun itse voin töissä katsella ja yksityiselläkin kävin, sydän sykkii ja pieni kasvaa ihan normaalisti.



Olo on kaikinpuolin aika huono, väsymys vaivaa enkä jaksa siivota, saati sitten viihdyttää isompia lapsia. Päivät menee siinä, että suorittaa pakolliset asiat ja loput ajat makaa sohvalla. Onneksi mies on aivan ihana ja ymmärtäväinen, hoitaa lapset ja ruuanlaiton, kun minä en vaan kykene. Työpäivistä selviytyminen on välillä työn ja tuskan takana, pahoinvointi vie voimat. Mutta kyllä tämän kestää, kun tietää mikä on lopputulos :)



Oletteko miettineet näitä kemikaaliasioita, itse on tullut näistä keskusteltua muiden raskaana olevien kanssa jonkin verran..



http://www.mtv3.fi/helmi/hyvinvointi/artikkeli.shtml/2010/02/1065094/



Christabel 8+6

Pahoittelut munkin puolesta kaikille niille, jotka ovat kokeneet menetyksen. Tiedän kokemuksesta, että se on tosi rankkaa.



Itselleni kuuluu huonovointisten viikkojen jälkeen jo paljon parempaa. Olo on jo aika normaali ja nyt se np-ultrakin onnistuneesti takana, joten voi hengähtää ainakin hetkeksi. Työmotivaatio lopahti kyllä melkein heti plussan jälkeen, mutta onneksi kesäloma vielä edesssäpäin ;)



Christabel otti esiin nuo kemikaalit ja olen itsekin miettinyt niitä juttuja. Olen hajusteallergikko, joten osa tuotteista on jo nyt kiellettyjen listalla, mutta muutoinkin olen pyrkinyt jonkin verran säännöstelemään kemikaalien käyttöä nyt raskausaikana.



Hyviä vointeja!



Cecilia 11+6