Minulla ei käynyt mielessäkään,

mutta koska isänsä oli kuollut raskauteni aikana, oli paljon järkevämpää, että meillä on yhteinen sukunimi.

exäni nimen.

Siis nyxän kanssa tehty lapsi sai exäni sukunimen.

Sitä on moni ihmetellyt, mutta niin se vain on.

tyttärelleni kanssani saman sukunimen vaikka exä olisi halunnutkin hänelle sukunimensä.

Niin kauan kun me kahdestaan lapsen kanssa asutaan ja sama asunto jaetaan niin meillä on yhteinen sukunimi. Vanhempana lapsi saa sitten itse vaihtaa sukunimensä jos haluaa.

mutta koska isänsä oli kuollut raskauteni aikana, oli paljon järkevämpää, että meillä on yhteinen sukunimi.

exäni nimen. Siis nyxän kanssa tehty lapsi sai exäni sukunimen. Sitä on moni ihmetellyt, mutta niin se vain on.

exäni nimen. Siis nyxän kanssa tehty lapsi sai exäni sukunimen. Sitä on moni ihmetellyt, mutta niin se vain on.

minulla on edelleen exäni sukunimi ja lapselle piti antaa nimi ennenkuin nyxäni oli tunnustanut hänet.

Lapselle tuli siis exäni sukunimi.

En viitsi vehdata noiden nimien kanssa, että olisin ensin vaihtanut oman nimeni takaisin.

Ei häiritse minua. Eikä sitten kai nyxääkään...

Olen ilmoittanut nyxälle, että lapsi voi vaihtaa hänen nimelleen heti kun minäkin ;-)

että oisin antanut lapsilleni oman sukunimeni. Ehdottomasti lapsille heidän isänsä sukunimi, ei lapsen äidin isän sukunimeä. Jokainen taaplaa tyylillään, mutta eihän tuollaisessa ajattelussa ole kyse edes mistään feminismistä raskauden synnyttämisen ja imettämisen nimiin vaan silkasta kiukuttelusta ja minäminulleminustaminuun-ajattelusta.

Meillä kyllä mies sanoi suoraan että lapsille tulee sitten sinun (siis minun) sukunimi, koska sukunimeni on harvinainen (alle sata suomessa).

Eikä muuten ole äitini isän sukunimi vaan äitini äidin, eli mumman sukunimi. =D