Ai että elämä muuttuu vauvan myötä???
No ekan kanssa kaikki on vielä helppoa...pääsee mihin vain pienen kans ilman kovia ponnisteluja, voi reissata, käydä kahviloissa yms
Sitten syntyy toinen, osittain vielä elämä on helppoa, mutta...
Kun saatte sen kolmannen ja neljännen, niin sitten lähteminen ei enää onnistukaan tuosta vaan!
Toki reissaataan lasten kans (iät 9, 7, 5, 1), mutta ei se enää itsekseen onnistu niinku esikoisen kanssa..
Kämppä vielä ok kunnossa kun jaksaa ahkeraan siivoilla, ekan kanssa se oli putipuhdas, AINA ja POIKKEUKSETTA!
Mutta en valita, kyllä nuo lapset vaan on niin hauskoja ja niiden kanssa reissatessa tulee tehtyä paljon asioita joita ei ilman lapsia koskaan tekisi :)
Kommentit (7)
kyllä mulla se eka meni "siinä sivussa", muiden kanssa on ollut enemmän säätöä, kun on ennestään ollut jo lapsi/lapsia!
Muiden syntymä ei ole ollut niin iso muutos.
Mutta eikö yhden kanssa liikkuminen ollut teidän mielestä helpompaa kuin sen 3-4 lapsen kanssa?
Mun mielestä oli.
Ja sit vaikka vauva valvotti yöllä, niin seuraavana aamuna pysty vähä pitempään nukkua jos vaan vauva anto.
Mutta sitten kun olikin jo ennestään lapsia, niin pakko oli aamulla nousta ennen kukon laulua vaikka olisit valvonut koko yön.
Nää on vaan mun mietteitä :)
eka lapsi mullisti koko elämän. Riippuu varmaan paljon lapsesta miten ton muutoksen kokee. Eka oli huono nukkumaan, ja kuitenkin joka aamu koira oli vietävä lenkille kello 7, oli sitten nukkunut koko yön tai vain pari tuntia, joten olin aika väsynyt. Lapsi ei myöskään ikinä nukkunut rattaissa ja huusi kaikki bussimatkat tms. pitemmät matkat, joten en päässyt juuri minnekään. Hoidin siis lasta yksin ekat puoli vuotta, mies oli muualla töissä.
Toinen lapsi on helppo kuin enkeli, nukkuu kaikki yöt, on muutenkin vaivattomampi ja menee tässä sivussa, ei hänen kanssaan ole aikaa höösätä. En ole ollenkaan väsynyt. Ehkä lähteminen ja meneminen tosiaan on vähän hankalampaa, mutta yleensä mä vaan nappaan muksut rattaisiin ja lähden, ja he sitten syövät bussissa/puistossa ruokansa ja nukkuvat rattaissa jne.
Mulla eka nukkui yöt todella huonosti ja päivällä vain liikkuvissa vaunuissa, en siis saanut päivälläkään levätä. Oli muutenkin tyytymätön, ei voinut jättää hetkeksikään makaamaan mihinkään tai edes sitteriin, koska karjui täyttä kurkkua melkein aina, kun ei ollut sylissä. Toka taas on rauhallinen tapaus, nukkuu yöllä hyvin, vain muutaman kerran herää ja päivällä nukahtaa pikkuisella nukuttelulla vaunuihin, vaikken työnnä niitä ja vaikka olisi vähän meteliäkin. Minulla meni ekan hoitamiseen kaikki aika ja kaikki voimat, eikä oikein riittänytkään. Tämä toka sen sijaan todellakin menee "siinä sivussa".
sitä olin siinä nuori äiti, leski, vauvan kanssa, ihmeissäni, ilman mitään hengähdystaukoa, kun vauva vain huusi.
Onneksi se on kaukaista aikaa:)
Mulla ainakin ekan kanssa oli isoin muutos, 2 ja kolmas meni siinä samalla.