Älkää kylväkö lupiinia tienvarsiin!

ja luonnonkukkia on silti enemmän kuin lupiineja. ne ovat luonnon omia mamuja, niitä pitää kohdella tasavertaisesti.

koska kaupunki ei hoida tienvarsia pientaloalueellamme ja vaihtoehtona on allergisoiva heinikko niin lupiini on parempi vaihtoehto.

Totta maar ne leviää itsestään, mutta on niitä alkuhuumassa kylvetykkin omien talojen tienpientareisiin ja pihoihin. Nähty on.



Meiltäpäin on jo kissankellot ja horsmat hävinneet tyystin, lupiinit tilalla. Kotopuolessa 500km matkan päässä ei vielä onneksi lainkaan lupiineja mummolan tien varressa, pelkkää horsmaa ja kissankelloa. Ah, miten henkeäsalpaavan kaunis näky.

Puskee itsestään!

kun mun mielestäni lupiinit ovat kauniita. Niitä kasvaa yhdessä kohdassa jopa meidän pihalla, enkä ole mitenkään yrittänyt päästä niistä eroon (en tosin ole kyllä istuttanutkaan).

Ulkonäkö on toissijainen. Leviävät niin vauhdilla että joillain alueilla luonnonkasvit jo kokonaan hävinneet.

Oli mielipide. Seuraavan päivän lehdessä oli luomun puolustajan kirjoitus. Linkittäkää sekin tänne tasapuolisuuden vuoksi

ilmastonmuutosta käsittelevän linkin jälkeen tulisi liittää ilmastonmuutokseen kriittisesti suhtautuva linkki?



Vai olisiko oikeampi suhde niin, että julkaistaan 98 ilmastonmuutosta käsittelevää linkkiä ja sitten kaksi kriittistä linkkiä, sillä noinhan ne näkökulmat jakautuvat asiantuntijoiden keskuudessa?



Kumpi jako olisi mielestäsi tasapuolisempi?

Omalla pihallaan ainakin tietää minne ja milloin sitä myrkkyä on laitettu ja osaa välttää.



Sen sijaan muualla ette voi tietää missä kaikessa sitä myrkkyä on. Kaikkea ette mitenkään voi luomuna syödä ja lapsillenne syöttää ja väkisin joudutte ja lapsenne joutuvat normaaleja tuotteita kavereiden luona, juhlissa, päiväkodissa ja viimeistään koulussa syömään.



Kaikki viljely luomuviljelyä lukuunottamatta perustuu nykyisin myrkkyihin. Kaikki pellot myrkytetään, yleensä glyfosaatilla, ennen kylvämistä. Mitään maassa kasvanutta ette siis voi syödä ilman myrkkyjä. Samaten kaikki tuotantoeläimet syövät myrkytetyssä pellossa kasvanutta heinää ja viljoja.



Ja mitä tulee myrkytetyllä pihalla leikkimiseen, niin käytännössä myrkkyjä käytetään myös lähes kaikissa kuntien ylläpitämissä puistoissa, tienvarsilla jne. rikkakasveja torjumassa. Jos pelkäätte lapsenne leikkivän myrkytetyllä nurmikolla, niin ette voi päästää häntä leikkimään muualle kuin omalle pihallenne tai luonnonvaraiseen metsään. Puistoon ei voi mennä, ei myöskään kaverin pihalle.



On siis ihan silkkaa kaksinaismoralismia vaatia, etteivät yksittäiset ihmiset saisi käyttää myrkkyä omassa puutarhassaan. Itse ainakin syön mieluummin omassa pihassa kasvatettuja vihanneksia, hedelmiä ja marjoja kun tiedän, millä olen niitä lannoittanut ja kuinka myrkyttänyt, kuin ostan kaupasta tai torilta, jolloin en tiedä milloin ja millä on myrkytetty ja mitä kaikkea maahan on tungettu. Meillä ei laiteta esim. tuholaismyrkkyjä kasveihin siinä vaiheessa kun niistä odotetaan satoa - kaupan tuotteissa niitä on taatusti käytetty. Samaten rikkaruohomyrkkyjä käytetään selkeästi vain satokauden ulkopuolella.

Luulin, että kitkeminen on se ykkösvaihtoehto. Kirvoija olen joskus suihkuttanut mäntysuopaliuoksella. Mutta muuten ihmettelen

http://puutarha.net/index.asp?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=3372&vnro…



Ja tuolta katsotte sen punasen, ei mitään villejä yksilöitä vaan jalostettuja! :)



Toki ne tarttee leikata kukkimisen jälkeen, ettei siemennä.

Onneksi lupiini ei täällä pohjoisessa kasva kunnolla kylvettynäkään. Odotan kovasti että noista muutamasta hullusta lupiinista leviäisi jokunen siemen naapurin ojasta meidänkin puolelle. Ei ole levinnyt vielä tähän päivään mennessä.



Horsmaa pukkaa joka paikka!



Ai että ihailen ojanvarsia eteläisemmässä Suomessa ajellessani.

myös hoitaa se niin, ettei pääse siementämään, eli kerätä kukkavarret ennen siementen kypsymistä maljakkoon tms. Yleensä näiden kylvijöiden ongelma on, että eivät ollenkaan ymmärrä, kuinka tuhotonta vauhtia lupiini leviää ja peittää kaikki muut kasvit alleen jos ei sitä laita kuriin. Tottakai kukka on kaunis, mutta ei joka paikkaan levinneenä ja alkuperäiskasvillisuuden tuhoavana. Sitäpaitsi juurakko on sellainen, että se ei sido maata kunnolla, joten vaikutus on sama kuin palsamilla.



Tiedän, koska vanhempani päästivät lupiinin leviämään kesämökkitontillemme. Hehtaarin verran kasvoi pelkkää lupiinia joka paikassa, aiemmin oli kasvanut nättiä suomalaista niittyä. Nyt n. 5 vuoden vaivannäön ja jokavuotisen myrkytyksen, kukkavarsien keräämisen ja kitkemisen jälkeen lupiinia kasvaa enää siellä täällä yksittäisiä yksilöitä ja vanha niitty on pääosin palannut paikalleen, mutta todennäköisesti vielä ainakin 10 vuotta saamme sitä kitkeä ja myrkyttää joka kesä, koska maa on siemeniä täysi. Ihan järkyttävä tuholainen!

http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2011/06/kiistanalaisen_kasvimyrkyn_s…



Ihmiselle suhteellisen harmittomana pidettyä glyfosaattia epäillään luultua vaarallisemmaksi. Aine on siitä huolimatta yhä suositumpi kotipihojen ja puutarhojen rikkakasvien kitkemisessä.



Glyfosaatti on esimerkiksi suositun Roundup-kasvitorjunta-aineen vaikuttava ainesosa.



Yhdysvalloissa muutama viikko sitten julkaistun, kansainvälisen tutkijaryhmän raportin mukaan glyfosaatti on aiheuttanut laboratorioeläimille sikiövaurioita ja keskenmenoja.

Sitä käytetään yksityispuutarhoissa suurempia määriä neliömetriä kohden. Ammattiviljelijät osaa yleenäs paremmin oikean käytön.



Jos on ongelmallinen suurempi rikkaruohoalue esim juolavehnää, voi kokeilla peittoa eli paksu kerros sanomalehtiä ja niiden päälle esim kuoriketta paksulti. Ja sitten odotetaan pari vuotta

joka myös säilyttää alkuperäisen heinäkasvillisuuden paremmin.



Mutta kyllä me myrkytetään glyfosaatillakin tarvittaessa. Haittaahan on todettu lähinnä raskauteen liittyen ja kuka pölvästi raskaana lähtee myrkyttämään rikkaruohoja? Sitäpaitsi myrkyttäessä pitää tietenkin käyttää kumisaappaita, hanskoja ja hengityssuojainta sekä myrkyttää vain tyynellä säällä ettei saa myrkkyä päällensä. Ja myrkytys tietenkin pitkävartisella reppuruiskulla eikä millään suihkepullolla, joka sylkee käsille.



Hukassa ollaan jos glufosaatti kielletään, koska sen jälkeen kaunista puutarhaa ei ylläpidä kukaan!



t. 12

Kyllä on ihmise taas niin hukassa kauneuskäsitystensä kanssa.

Myrkytetty piha = kaunis piha?

Katteethan sopivat hyvin esim. puiden ja pensaiden juurille. Me käytämme sanomalehtikatetta, jonka päälle ruohosilppua ruohonleikkurista. Kesämökillä voi käyttää vaikka niitettyä ruovikkoa.



Mutta ei kateviljely ratkaise mitenkään esim. tuota lupiiniongelmaa. Kate estää kaiken kasvun niin kauan kuin se peittää riittävästi ja sitten jossain vaiheessa rikkaruohot kasvavat katteesta läpi. Katteella voi ympäröidä suurempia hyötykasveja, koska samalla se lannoittaa maata. Rikkaruoho-ongelmaa kate ei pitkällä tähtäimellä poista, koska siemenet ja juurenkappaleet säilyvät siellä katteen alla ja kasvavat kyllä ennemmin tai myöhemmin läpi entistä rehevämpinä lannoitusvaikutuksen vuoksi. Isojen alojen kattaminen ei myöskään ole mitenkään kauniin näköistä, koska siinä on sitten pelkkä kate näkösällä.



t. 12

Sikiöriskien lisäksi on myös syöpävaarallinen.