Avoparien adoptio-oikeus saa kannatusta

Voihan avopari olla sijaisvanhempinakin. Miksei myös adoptiovanhempina.

No musta on jännää, ettei pari pysty sitoutumaan virallisesti toisiinsa. Miten sitten lapseen. Jos on niin kauhean vaikeaa laittaa mitään mustaa valkoiselle. Ei naimisiinmeno ole prinsessahäitä, vaan ennen kaikkea juridinen sopimus. On se kumma, ettei sitä paprua voi allekirjoittaa, jos yhdessä meinataan olla. En vain ymmärrä, että miksi ei.

Kun ei se kuitenkaan takaa mitään.

Yhteinen asuntolaina ja yhteinen lapsi sitouttaa juridisesti paljon tiukemmin.

Avioliittosopimus on oikeasti lähinnä pelkkää paperia.

ajatuskin tulee häiritsemään ihan hirveästi niitä vouhkaajia, jotka tuolla toisessa ketjussa painottivat, miten tärkeää on se, ettei avopareille anneta MITÄÄN oikeuksia.

Yhteinen asuntolaina ja yhteinen lapsi sitouttaa juridisesti paljon tiukemmin.

Avioliittosopimus on oikeasti lähinnä pelkkää paperia.

Heh, etpä vissiin ole lakinaikkonen :)

Sinäällään kumma, jos moinen käytäntö sallitaan, sillä avioliitto on parien sopimus, jolla kerrotaan nimenomaan yhteiskunnalle, että meillä todella on tarkoitus olla yhdessä. Toki avioeron voi hankkia, mutta avopareilla ei ole edes tätä lähtösopimusta. Keskinäiset, "intiimimmät" sopimukset eivät lain edessä kovinkaan paljoa paina. Ja adoptio jos mikä tapahtuu lain edessä ja yhteiskunnan tukemana, byrokratian valloissa, joten luulisi adotion myös suosivan niitä pareja, jotka ovat päättäneet toimia yhteiskunnan normein, jotta heitä on helpompi "arvioida"

Mutta jos avoparien adoptiomahdollisuus tosiaan tulee mahdolliseksi, niin eipä minua kyllä haittaa, siitä vaan.

kuin yhteisestä lainasta saati yhteisestä lapsesta. On paljon enemmän niitä koskevia lainkohtia.

Ja toisaalta avioliitto on äärettömän helppo solmia vaikka ihan vieraankin henkilön kanssa.

Mutta koetapa ottaa yhteinen iso laina noin vain...

Yhteinen asuntolaina ja yhteinen lapsi sitouttaa juridisesti paljon tiukemmin.

Avioliittosopimus on oikeasti lähinnä pelkkää paperia.

Heh, etpä vissiin ole lakinaikkonen :)

Sinäällään kumma, jos moinen käytäntö sallitaan, sillä avioliitto on parien sopimus, jolla kerrotaan nimenomaan yhteiskunnalle, että meillä todella on tarkoitus olla yhdessä. Toki avioeron voi hankkia, mutta avopareilla ei ole edes tätä lähtösopimusta. Keskinäiset, "intiimimmät" sopimukset eivät lain edessä kovinkaan paljoa paina. Ja adoptio jos mikä tapahtuu lain edessä ja yhteiskunnan tukemana, byrokratian valloissa, joten luulisi adotion myös suosivan niitä pareja, jotka ovat päättäneet toimia yhteiskunnan normein, jotta heitä on helpompi "arvioida"

Mutta jos avoparien adoptiomahdollisuus tosiaan tulee mahdolliseksi, niin eipä minua kyllä haittaa, siitä vaan.

Sinäällään kumma, jos moinen käytäntö sallitaan, sillä avioliitto on parien sopimus, jolla kerrotaan nimenomaan yhteiskunnalle, että meillä todella on tarkoitus olla yhdessä. Toki avioeron voi hankkia, mutta avopareilla ei ole edes tätä lähtösopimusta. Keskinäiset, "intiimimmät" sopimukset eivät lain edessä kovinkaan paljoa paina. Ja adoptio jos mikä tapahtuu lain edessä ja yhteiskunnan tukemana, byrokratian valloissa, joten luulisi adotion myös suosivan niitä pareja, jotka ovat päättäneet toimia yhteiskunnan normein, jotta heitä on helpompi "arvioida"

Mutta jos avoparien adoptiomahdollisuus tosiaan tulee mahdolliseksi, niin eipä minua kyllä haittaa, siitä vaan.

No jos pariskunta hakee adoptiota PERHEENÄ, niin eikö se olisi sitten vastaava selvitys siitä, että tosiaan ollaan perhe, jolla on tarkoitus elää yhdessä.

Elämme kuitenkin jo vuotta 2011, joten olisi aika "hieman" laajentaa sitä yleistä perhekäsitystäkin.

kuin yhteisestä lainasta saati yhteisestä lapsesta. On paljon enemmän niitä koskevia lainkohtia.

Ja toisaalta avioliitto on äärettömän helppo solmia vaikka ihan vieraankin henkilön kanssa.

Mutta koetapa ottaa yhteinen iso laina noin vain...

Yhteinen asuntolaina ja yhteinen lapsi sitouttaa juridisesti paljon tiukemmin.

Avioliittosopimus on oikeasti lähinnä pelkkää paperia.

Heh, etpä vissiin ole lakinaikkonen :)

Sinäällään kumma, jos moinen käytäntö sallitaan, sillä avioliitto on parien sopimus, jolla kerrotaan nimenomaan yhteiskunnalle, että meillä todella on tarkoitus olla yhdessä. Toki avioeron voi hankkia, mutta avopareilla ei ole edes tätä lähtösopimusta. Keskinäiset, "intiimimmät" sopimukset eivät lain edessä kovinkaan paljoa paina. Ja adoptio jos mikä tapahtuu lain edessä ja yhteiskunnan tukemana, byrokratian valloissa, joten luulisi adotion myös suosivan niitä pareja, jotka ovat päättäneet toimia yhteiskunnan normein, jotta heitä on helpompi "arvioida"

Mutta jos avoparien adoptiomahdollisuus tosiaan tulee mahdolliseksi, niin eipä minua kyllä haittaa, siitä vaan.

Kyllä kyllä, viittasinkin tähän "avioliitto on lähinnä pelkkää paperia" -väitteeseen, olisi pitänyt tarkentaa :) Ei kai kukaan nyt luulekaan tai väitäkään, että avioliitto sitoo enemmän kuin yhteinen lapsi...

Sinäällään kumma, jos moinen käytäntö sallitaan, sillä avioliitto on parien sopimus, jolla kerrotaan nimenomaan yhteiskunnalle, että meillä todella on tarkoitus olla yhdessä. Toki avioeron voi hankkia, mutta avopareilla ei ole edes tätä lähtösopimusta. Keskinäiset, "intiimimmät" sopimukset eivät lain edessä kovinkaan paljoa paina. Ja adoptio jos mikä tapahtuu lain edessä ja yhteiskunnan tukemana, byrokratian valloissa, joten luulisi adotion myös suosivan niitä pareja, jotka ovat päättäneet toimia yhteiskunnan normein, jotta heitä on helpompi "arvioida"

Mutta jos avoparien adoptiomahdollisuus tosiaan tulee mahdolliseksi, niin eipä minua kyllä haittaa, siitä vaan.

No jos pariskunta hakee adoptiota PERHEENÄ, niin eikö se olisi sitten vastaava selvitys siitä, että tosiaan ollaan perhe, jolla on tarkoitus elää yhdessä.

Elämme kuitenkin jo vuotta 2011, joten olisi aika "hieman" laajentaa sitä yleistä perhekäsitystäkin.

Perheenä? Tarkoitatko, että heillä olisi jo yhteinen lapsi tai useampi? Entäs sitten ne avoparit, jotka haluaisivat adoptoida juuri siksi, koska eivät saa omia lapsia?

Siis musta oisi hyvä homma, jos avoparien adoptio-oikeus sallittaisiin, ei todellakaan mitään sitä vastaan. Avoliitto on vaan lain edessä vaikea ja jopa hieman epämääräinen käsite, siksi olettaisi, että adoptio suosisi niitä, jotka ovat vieneet suhteensa mahdollisimman viralliseksi. Mutta vain pohdintaa, ja voi olla, että viranomaiset kykenevät luomaan tähän hyvän systeemin?

Joskus mietin, että voisi olla sellainen avoliittorekisteri, johon halukkaat voisivat itsensä ilmoittaa, mutta sitten mietin, että olisi se ehkä vähän kornia ja jos haluaa olla "yhteiskuntavastainen", niin ei varmaan itseään sinnekään haluaisi ilmoittaa?

Niin ja itse en todellakaan ole avioliitossa, enkä haluakaan ikinä olla :)

Tämä vaatimus on lähtöisin lesbosateenkaariperheistä.



Avioliittohan on yhteiskunnalle merkki yhteiselosta ja sisältää oikeuksia ja velvollisuuksia liittyen mm. lapsiin.

Avoliitossa ei ole haluttu tehdä tätä sitoumuksen merkkiä. Ei se vaadi kirkkoa, maistraatti riittää.

Avoliittohan ei sinällään kerro mitään parin sitoutumisesta, siksi on aika outo edellytys adoptio-oikeudelle.

tehdä osoittakseen viranoimaisille, että kyseessä on vakiintunut parisuhde, jotta saisi lapsen, niin ei kyllä lasta edes ansaitse. Lapsen takia joutuu venymään niin paljon enemmän, että tuo on aika pikkujuttu.



Avioliitossahan on vain kyse siitä, että yhteiskunnalle ilmoitetaan, että ollaan samaa perhettä. Jos sitä ei voi tehdä, niin jotain on vialla, eikä tosiaan lasta kannata sellaiseen parisuhteeseen ottaa.

Perheenä? Tarkoitatko, että heillä olisi jo yhteinen lapsi tai useampi? Entäs sitten ne avoparit, jotka haluaisivat adoptoida juuri siksi, koska eivät saa omia lapsia?

tarkoitin perheellä kahden aikuisen muodostamaa perhettä, johon halutaan lapsi.

Siis musta oisi hyvä homma, jos avoparien adoptio-oikeus sallittaisiin, ei todellakaan mitään sitä vastaan. Avoliitto on vaan lain edessä vaikea ja jopa hieman epämääräinen käsite, siksi olettaisi, että adoptio suosisi niitä, jotka ovat vieneet suhteensa mahdollisimman viralliseksi. Mutta vain pohdintaa, ja voi olla, että viranomaiset kykenevät luomaan tähän hyvän systeemin?

Se systeemi lienee jo olemassa. Adoptiohan on aika monimutkainen ja pitkä prosessi, jossa pariskunnan elämä ja olosuhteet käydään hyvin tarkkaan läpi. Eiköhän siinä samalla käy ilmi myös se, onko kyse toisiinsa sitoutuneesta pariskunnasta, joka on "ihan oikeasti perhe".

Ja kun kerran nykyisin myös yksin asuva voi adoptoida, niin eihän se avioliitto mikään ehdoton vaatimus olekaan. Vähän ristiriitaista, jos ajatellaan avoparin perheen olevan vähemmän perhe kuin yhden vanhemman perheen. (Itse en siis vähättele myöskään yh-perheitä - minusta on hyvä, että voi olla erilaisia perheitä, ja hyvä että se tajutaan adoptioon perehtyneiden viranomaistenkin keskuudessa.)

tehdä osoittakseen viranoimaisille, että kyseessä on vakiintunut parisuhde, jotta saisi lapsen, niin ei kyllä lasta edes ansaitse. Lapsen takia joutuu venymään niin paljon enemmän, että tuo on aika pikkujuttu.

Avioliitossahan on vain kyse siitä, että yhteiskunnalle ilmoitetaan, että ollaan samaa perhettä. Jos sitä ei voi tehdä, niin jotain on vialla, eikä tosiaan lasta kannata sellaiseen parisuhteeseen ottaa.

Avioliitto ei vaadi kirkollisia toimituksia tai prinsessahäitä, vaan maistraatissa käynti riittää.

Avoliittohan ei sinällään kerro mitään parin sitoutumisesta, siksi on aika outo edellytys adoptio-oikeudelle.

ei kerrokaan eikä avoliiton kuulukaan olla EDELLYTYS adoptio-oikeudelle. Mutta ei kerro avioliittokaan sitoutumisesta sitä, mikä on vanhemmuudessa tärkeintä, joten ei sitäkään pitäisi minään tärkeimpänä kriteerinä pitää.

tehdä osoittakseen viranoimaisille, että kyseessä on vakiintunut parisuhde, jotta saisi lapsen, niin ei kyllä lasta edes ansaitse. Lapsen takia joutuu venymään niin paljon enemmän, että tuo on aika pikkujuttu.

Avioliitossahan on vain kyse siitä, että yhteiskunnalle ilmoitetaan, että ollaan samaa perhettä. Jos sitä ei voi tehdä, niin jotain on vialla, eikä tosiaan lasta kannata sellaiseen parisuhteeseen ottaa.

Avioliitto ei vaadi kirkollisia toimituksia tai prinsessahäitä, vaan maistraatissa käynti riittää.

Viedään pitemmälle....

Eli tulevaisuudessa kämppäkaverit voivat adoptoida lapsen. Eikö sitten voisi vain ottaa itselleen jonkun kivan vauvan niin ei tuo adoptiokaan olisi niin vaikeaa? Tai sitten pankin lainapaperi on riittävä osoitus parin sitoutumisesta. Mitä suurempi laina, sitä sitoutuneempi pari.

Me itse asiassa ollaan harkittu mun kämppiksen kaa (molemmat ollaan sinkkui, eikä haluta mitään miehii) et hankittais yhessä lapsi, eka aateltiin rekisteröityy parisuhdetta, mut tää ois kyl kätevämpi juttu tietty :) Oltais kaks äitii joilla platoninen ihana ystävyyssuhde!

Viedään pitemmälle....

Eli tulevaisuudessa kämppäkaverit voivat adoptoida lapsen. Eikö sitten voisi vain ottaa itselleen jonkun kivan vauvan niin ei tuo adoptiokaan olisi niin vaikeaa? Tai sitten pankin lainapaperi on riittävä osoitus parin sitoutumisesta. Mitä suurempi laina, sitä sitoutuneempi pari.

Ei sitä lasta nykyisinkään saa vain menemällä naimisiin ja laittamalla hakemuksen vetämään. Aikamoinen syyni on, kun selvitetään perheen asioita, eli eiköhän siinä käy ilmi, jos kyseessä ei ole oikea perhe. Ja huom: ei se adoptio ole itsestäänselvyys avioparillekaan.

Me itse asiassa ollaan harkittu mun kämppiksen kaa (molemmat ollaan sinkkui, eikä haluta mitään miehii) et hankittais yhessä lapsi, eka aateltiin rekisteröityy parisuhdetta, mut tää ois kyl kätevämpi juttu tietty :) Oltais kaks äitii joilla platoninen ihana ystävyyssuhde!

Mutta kyllä platonisessa suhteessa elävä avioparikin voi adoptoida. Seksin määrä suhteessa ei (toivottavasti) ole kriteeri! Eiväthän lapset normaalisti muutenkaan tiedä vanhempiensa seksielämästä tai sen puuttumisesta. Jos tällainen kämppispariskunta haluaisi elää yhdessä perheenä ja kasvattaa lapsen yhdessä, niin miksei se voisi olla ihan hyvä perhe lapselle? Joskin se vaatisi tietynlaista sitoutumista toiseen, jolloin ehkä kyseessä ei olisi enää "vain kämppikset", mikäli kämppiksillä tarkoitetaan vain kaveruksia, jotka asuvat yhdessä tilapäisesti.