Onko kasvatustiede oikeasti ihan pseudotiedettä?
Olen itse luonnontieteen alalta valmistunut ja yritin joskus opiskella kasvatustieteen kursseja. Ne vaikuttaa olevan ihan mutu/pseudotiedettä.
Onko jollain kokemusta/kommnentteja?
Kommentit (36)
no, ei.
t. Psykologian tohtori, myös sosiologiaa ja (pakosta) kasvatustiedettä lukenut.
jossain fililogiassa riittää, että oppii ulkoa, aivoja ei tarvitse muuten vaivata.
Viestintä, psykologia, sosiologia jne. ovat kuin kasvatustiede, samat taustafilosofit.
kuten psykologiaa, sosiologiaa ja valtio-oppia. Jos haukutte kasvatustiedettä "pseudotieteeksi", niin haukutte samalla muita yhteiskuntatieteitä.
Minulla on kasvatustieteen tohtorin tutkinto (suuntauksena koulutuspolitiikka), sosiaalipolitiikan laudatur ja filosofian ja psykologian approbatur. Kasvatustieteiden osana luin paljon valtio-oppia. Kyllä tohtorintutkinto alalla on ihan vertailukelpoinen minkä tahansa muun tieteenalan kanssa. Kasvatustieteet kun eivät suppeasti käsittele jotain matematiikan laskukaavoja tai pehmeitä opetusmenetelmiä vaan yhdistelevät monen tieteenalan teorioita, jotka opiskelijan on siis lopulta hallittava. Kasvatustiedettä lukevat valitsevat usein erikoistumisalanaan opettajan opinnot tai tieteenalan teoreettisen suuntauksen (itse valitsin jälkimmäisen).
Kai sinne nyt on tunkua, kun kaikki tietää, että on kevyt tutkinto, eikä tarvitse paljon päätään rasittaa.
t. FM ja KM
että kasvatustieteen saralle on aina eniten tunkua, hakijoita ja halukkaita, jos se ei ole edes oikeaa tiedettä tai arvostettua, niin hauska miten moni sitä haluaa opiskella.
Kuin esim teknillisen korkeakoulun opintoihin (joihin pääsee korkeakoulusta riippuen 45-55% hakijoista). Siihen en ota kantaa, että mistä tuo kertoo.
kuten psykologiaa, sosiologiaa ja valtio-oppia. Jos haukutte kasvatustiedettä "pseudotieteeksi", niin haukutte samalla muita yhteiskuntatieteitä.
Minulla on kasvatustieteen tohtorin tutkinto (suuntauksena koulutuspolitiikka), sosiaalipolitiikan laudatur ja filosofian ja psykologian approbatur. Kasvatustieteiden osana luin paljon valtio-oppia. Kyllä tohtorintutkinto alalla on ihan vertailukelpoinen minkä tahansa muun tieteenalan kanssa. Kasvatustieteet kun eivät suppeasti käsittele jotain matematiikan laskukaavoja tai pehmeitä opetusmenetelmiä vaan yhdistelevät monen tieteenalan teorioita, jotka opiskelijan on siis lopulta hallittava. Kasvatustiedettä lukevat valitsevat usein erikoistumisalanaan opettajan opinnot tai tieteenalan teoreettisen suuntauksen (itse valitsin jälkimmäisen).
Ihan samalla tavalla on teoriat kuin matematiikassa, ne eri suuntausten gurut eli teoreetikot, joihin vedotaan jne. Matematiikka on sopimus ja siksi minusta kaikkea muuta kuin tiede.
Mitäs tiedettä sä olet opiskellut? :D
Mielestäni voitaisiin radikaalisti vähentää näiden pseudotieteilijöiden ja vastaavien koulusmääriä. Pitäisi olla joku selkeä linja sen tutkinnon ja tulevan työelämän välillä, eikä joku epämääräinen "KM-assistentti-kouluttaja-osa-aikainenkaupankassa".
Kyllähän noitakin naistutkijoita, historioitsijoita, kulttuuriantropologeja ja taiteenmaistereita tarvitaan, mutta rajansa kaikella. Yhteiskunnan pitäisi paremmin miettiä, mihih ne rahat pistetään.
Kyllä kai keuhkosairaudet ja lääketiede yleensäkin kuuluu ihan muualla kuin kasvatustieteeseen.
Ei mitään tekemistä keuhkojen kanssa...
Joo, ei taida olla kirjoittajilla mitään käsitystä teologiasta tieteenä. Saati että olisi opiskellut.
Missä opiskellaan tuollaista teologiaa että pidetään uskomuksia totena??? taitaa olla ihan muuta laitokset kuin suomalaiset.
Kasvatustieteen maisterina ja opettajana löydän vielä epätieteellisemmän tieteen. Miten teologia voi olla ihan vakavasti otettava tiede?
Mun mielestä teologia uskontojen tutkimuksena on ihan oikea tiede (siis miten uskonnot vaikuttavat ihmiseen, miksi ihmiset uskovat, uskontojen vaikutus yhteiskuntaan jne jne).
Mutta siis teologia jossa opiskellaan "totena" jotain uskomuksia, niin eihän se voi tietenkään olla tiede.
ap
Olisikohan sen kasvatustieteen tehtävänä opettaa kestämään opettajana kohtaamaa v*ttuuntumista?
Ei meinaan miettikääs: Tahkoaa vuosia yliopistolla ja sitten... naps yläasteelle paukuttamaan hormonien piinaamien teinien päähän asiaa, joka ei sinne mene. Ja vieläpä yksinkertaista sellaista palikkajuttua. Siinä voi fyysikoiden opettelemat statistiset termodynamiikat, kvanttimekaniikat ja suhteellisuusteoriat johtaa melko skitsoon tilaan.
Yläasteenopettajan pesti kuulostaa hirveältä.
Kumpi onkaan syy ja kumpi seuraus kasvatustieteen laajaan tarjontaan avoimissa yliopistoissa? Voisi kuvitella, että kasvatustiedettä on tarjolla paljon juuri siitä syystä, että se on niin suosittu.
mikä on siis kasvatustieteen käyttökonteksti, on tietenkin monin tavoin vaativaa. Siinä onkin mielestäni kasvatustieteen ja psykologian kiehtovuus: oppia edesauttamaan toisen kognitiivista kyvykkyyttä vuorovaikutustilanteessa. Jotkut opettajat ovat tässä taitavampia kuin toiset, joillain on syvällisempi ymmärrys oppimisesta ja siihen liittyvistä tekijöistä ja miten opettaja itse vaikuttaa tässä prosessissa oppijan ajatteluun ja tunteisiin.
Teologia on käsittääkseni lähtökohdaltaan tunnustuksellinen oppiaine, se ottaa lähtökohtaoletuksena esim. raamatun jumalallisen alkuperän. Uskontotiede sen sijaan tutkii uskontoja ilman tunnustuksellisuutta, yhteiskunnallisina, kulttuurisina ilmiöinä.
lukenut aikuiskasvatustiedettä aineopintojen verran ja pidin sitä kyllä osin mielenkiintoisena, ja hyödyllisenä ajatellen opettajan työtä korkeakoulussa. Helpohkot opinnot ne kyllä olivat pääaineeni rinnalla mutta kyllä siellä oli paljon hyödyllistä asiaa. Ja opetusmenetelmät olivat raikkaita verrattuna normaaliin yliopistotyyliin, tehtiin mm ryhmätöitä ja -tenttejä joissa oppii aivan eri lailla kuin yksin lukiessa.
Kasvatustieteen maisteri ilman opettajan pedagogisia ei riitä opettajan kelpoisuuteen.
Pedeagogiset kyllä sisältävät jonkun verran kasvatustieteen opintoja.
Ehkä syy suureen suosioon on helppouden lisäksi se, että sitä on tarjolla enemmän kuin muita mm. avoimessa yliopistossa.
Siis kyllähän kaikki humanistiset "tieteet" ovat pseudotieteitä. Kaikki näitä harrastavat ja opiskelevat ovat joko hippejä, homoja tai muuten vaan typeriä ääliöitä ja ainoat oikeat tieteet ovat MATEMAATTISET TIETEET!
On se pseudotiede. Vallalla on vaihtelevasti eri teorioita joiden testattavuus on olematonta, saatikka sitten koeasetelman uusiminen.
Pätee kyllä melkein kaikkiin ihmistieteisiin.
että opettajan pedagogiset opinnot eivät pyrikään olemaan varsinaisesti kasvatustieteeseen tieteenä luotaamista, vaan oman opettajuuden rakentamista/ pohtimista. Kasvatustiede tieteenä taas on olemukseltaan ihmistieteitä, jonka menetelmät ja lähtöoletukset ovat erilaiset kuin luonnontieteissä. Tämä ei kuitenkaan tee siitä pseudotiedettä, vaan lähtökohtien erilausuuden takia vertaaminen luonnontieteeseen on ongelmallista. Tokihan joidenkin mielestä kaikki laadullinen tutkimus on huuhaata.