Miehen ja naisen erilaiset päivärytmit

Ja mies tekee vielä kolmivuorotyötä eli meillä on ihan erilaiset rytmit. Ja seksielämä on pahasti häiriintynyt ja tilanne on tulehtunut. Ratkaisua ei oikein ole löytynyt. :(

ja raskasta on.

Ajattelin itse erota,kun ei oikein muuta tietä näytä löytyvän.

Miesten maailmassa äiti on yhtäpaljon kuin

ota vastuu kaikesta ja ole se kynnysmatto siinä samalla.Nainenhan on luotu kestämään vaikka ja mitä.Eikö? :)

ja todennäköisesti mies ei koskaan kasva aikuseksi,oli sitten iältään mitä tahansa.

Meillä toki myös muita ongelmia kuin vain nämä erilaiset rytmit.

Mutta tosiaan minusta tuntuu että arki on lasteni isälle suurin haaste elämässä eikä hän voi olla onnellinen lasteni ja minun kanssa koska elämä on vain yhtä arkea. =(

paitsi mulla nyt vanhemmiten on tullut iltauni tärkeämmäksi. Tämä ei aiheuta ongelmia; menen nukkumaan kun väsyttää, mies tulee viereen kun häntä alkaa nukuttaa.



Lasten ollessa pieniä ratkaistiin asia niin, että viikonloppuna toinen herää toisena aamuna, toinen toisena. Näin kumpikin sai nukkua yhtenä aamuna pitkään. Homma toimi erinomaisen hyvin, ilman mitään haukkumisia kummankaan puolelta, lienemme sitten ihan erinomaisen fiksuja ja käytännöllisiä ihmisiä.

Mies menee nukkumaan viimeistään klo 22 ja herää 5.30.

Minä tulen vasta töistä klo 21.30, menen nukkumaan klo 01-02 ja herään klo 10 aamulla.



Meillä mies, vuodesta toiseen, käskee minun ryhdistäytyä ja kehottaa: "pitää päästä normaalien ihmisten rytmiin."

Miksi?



Mutta mikä on oikeasti "normaalien ihmisten" rytmi? Miksi se automaattisesti tarkoittaisi miehen mieleistä aamulla aikaisin ylös ja iltaisin aikaisin nukkumaan-rytmiä?



Miksi meitä illanvirkkuja ja aamuntorkkuja syyllistetään AINA?

Myönnän, että olen valinnut työni paljolti työaikojen takia. Olen vain parhaimmillani iltaisin, en koskaan aamuisin.

Kouluaika oli yhtä tuskaa minulle kun piti aamulla herätä, vastoin luontaista nukkumisrytmiäni.



Ja kyllä, meillä on ongelmia eri rytmien takia.

mies on aamuvirkku ja minä iltavirkku, eikä siitä mitään ihmeellisiä ongelmia ole aiheutunut.



Minä saan nukkua viikonloppuisin pitkään, ja mies saa mennä illalla nukkumaan silloin kun itse haluaa.



Sitten voisi olla hankalaa jos toinen yrittäisi väkisellä muuttaa toisen rytmiä. Siitähän vain suuttuu jos ei saa nukkua silloin kun väsyttää.

On vaikea löytää seksille hyvää ajankohtaa, kun minua haluttaisi aamuisin ja mies taas on herättyään pari tuntia jäykkä (ikävä kyllä enemmän selästä kuin muualta!!) ja jotenkin puolilla aivoilla käyvä. Illalla taas minua helposti väsyttää liikaa, seksi kyllä rentouttaa ja tuntuu hyvältä mutta en jaksa vetää sitä pitkän kaavan mukaan jolloin sitten kuitenkin nauttisin enemmän.



Joskus on ratkaistu tätä niin että mies herää aikaisin aamulla ja minä jatkan unia ja herään vasta parin tunnin päästä jolloin hän on jo tarpeeksi hereillä tulemaan viereeni sänkyyn.



No, nyt sekin mahdollisuus on mennyttä kun on vauva samassa huoneessa, aamulla ei uskalla luottaa vauvan nukkuvan. Voih.



***



Muuten ollaan molemmat enemmän illanvirkkuja mikä on mukavaa - tosin minä vanhemmiten ja lasten myötä olen alkanut ymmärtää miestä paremmin, että joskus vain kannattaa oikeasti mennä nukkumaan vähän aikaisemmin, vaikka hiljaisessa talossa valvominen houkuttelisi.