Jos äiti vihaa elämäänsä pikkulapsiperheessä on parempi äidin lähteä.

Parempi kaikille kuin se että äiti raivoaa joka päivä ja huutaa perheelle vittuperkelettä.

voi olla vastuullinen, aikuinen ihminen ja muuttaa sekä asennettaan että käytöstään. Ja tajuta, että elämässä on paljon vaikeampiakin asioita kuin perheestä huolehtiminen, joten jos se tuntuu liian rankalta, niin itse asiassa on käsittämättömän etuoikeutettu ja elää loppujen lopuksi helppoa elämää.

Voihan äitee kasvaa aikuiseksi kun ei kerinnyt ennen lapsen tekoa. Ekaksi voisi siivota suunsa ja lukea kirjallisuutta lapsen tunne-elämän kehityksestä. Noita traumajuttuja on sitten ikävä paikkailla teini-iässä kun kaikki kaatuu päin naamaa!



Täällä jossain ketjussa just kehuskellaan näistä 15 min. tuttavuuksista ja heti sänkyyn. Onkohan tämäkin äitee samaa kastia?