Arghh, anoppi pitää minua teiniäitinä, ei jaksa enää...
Meillä on yksi (nyt 1v 2kk) lapsi ja toinen on tulossa, raskaus tosin ihan alussa vielä.
Sain esikoisemme 20-vuotiaana ja anoppi oli jo odotusaikana kauhuissaan kun minusta tulee teiniäiti. Omasta mielestäni en kyllä ole teiniäiti, mutta toisaalta ymmärrän tuon anopin ajattelumaailman, koska hän on saanut esikoisensa 40+ iässä.
Sitten kun esikoisemme syntyi niin sain jatkuvasti kuulla, miten olen nuori/teini ja kaikki käytökseni/tekemiseni viittaa siihen, että en vielä ole kypsä äidiksi.
Esimerkkinä nyt muutama miksi olen anoppini mielestä teiniäiti ja epäkypsä äidiksi. Aloitin lenkillä käynnin aamuisin vauvan ollessa 1kk ikäinen. Vauva heräsi syömään 4-5aikoihin ja syötön jälkeen laitoin vauvan takaisin nukkumaan ja lähdin itse reilun tunnin lenkille. Vauva ei jäänyt yksin vaan isä tarvittaessa reagoi vauvan itkuun, yleensä tarvitsi vaan tutin ja jatkoi uniaan kunnes minä olin tullut takaisin ja käynyt suihkussa. Tuo aamuinen lenkki auttoi jaksamaan päivän paremmin ja käyn vielä nykyäänkin aamuisin lenkillä.
Palasin harrastukseni pariin vauvan ollessa 2,5kk ikäinen. Harrastukseni on pari kertaa viikossa ja kestää kerralla 2,5-3tuntia. Tuon ajan vauva oli isänsä kanssa.
Siitä asti kun vauva on ollut 8kk ikäinen olen ollut töissä aina muutaman päivän kuukaudesta ja aina kun minä olen töissä niin vauva on isänsä kanssa. Joskus myös kummillaan, jos on sattunut niin, että isä onkin joutunut yllättäen töihin samaan aikaan kun minä. Syy tuohon osittaiseen töihin paluuseen on se, että pysyisin suurin piirtein ajan tasalla työasioissa.
Minusta mikään näistä ei tee minusta sen paremmin teiniäitiä kuin epäkypsääkään äitiä. Anoppini on muuten ihan mukava, mutta alan vaan olla korviani myöten täynnä tuota, etten tee mitään oikein.
Olen yrittänyt antaa anopin puheiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta sekään ei aina ole niin helppoa. Tästä on myös keskusteltu anopin kanssa ja hetken muistaa käyttäytyä hyvin meillä vieraillessaan kunnes taas palaa samaan vanhaan.
Kommentit (43)
"]vai mikä on sellainen työ, josta 20v putoaa 8 kuukaudessa kärryiltä, jos ei pysyttele suurin piirtein ajan tasalla työasioissa?" En ole ap, mutta kommentoin kuitenkin. Olen hoitoalalla ja aikomuksenani on tehdä jonkin verran keikkaa vanhempainvapaan aikana ihan siitä syystä, että lääkitysasiat ym. muuttuvat jatkuvasti ja kädentaidot rapistuvat, jollei niitä pidä yllä. Tuskinpa lapsi siitä hirveästi kärsii, jos viettää maksimissaan 1-2 päivää viikossa isänsä kanssa...
mikä ala on noin hektinen. Itse olin 3 vuotta perhevapailla ja palasin työhöni siten, että ensimmäinen asiakas neuvolassa oli sama, joka oli ollut viimeinen ennen vapaitani. Ei se perusammattitaito katoa tai ruostu ja jotkut uudet atk-ohjelmat oppii nopeasti.
Sairaalamaailmassa tuossa ajassa voi tapahtua paljonkin. t. nykyinen neuvolantäti, entinen tehon sairaanhoitaja
Kyllä se siihen tottuu. :) Taitaa olla vain hieman hämmästynyt kun oma lapsi onkin jo isä.
Kuulostat vastuulliselta äidiltä, joka kiinnittää huomiota myös omaan jaksamiseensa eikä heittäydy marttyyriksi.
Kaikkea hyvää teille. :)
Kynsiteknikko???
Se on käsityötä, jossa pitää olla hyvä rutiini :)