Lapsettomat ystävät ja mä lapsineni kaukomatkalla, arvatkaa miten meni?
Kommentit (29)
Miten onkaan osunut kaksi kusipäätä samalle matkalle? Eikö ystäväsi missään vaiheessa muistanut lupauksiaan vai eikö häntä vain huvittanut?
Me olemme tehneet muutaman matkan perheenä ja lapsettomia ystäviä on ollut mukana, ja vaikka tietysti olemme itse lapsemme hoitaneet, niin pientä apua on ollut koko matkan esim. itkevän lapsen sylissä pitoa tai rattaiden työntämistä. Kai nyt jokainen osaa oikeasti ottaa matkakumppaninsa huomioon.
Ette siis ole parisuhteessa ja olet ihan yksin vastuussa lapsistasi? Kauankko olette olleet jonkinlaisessa suhteessa? Mies ehkä kuvittelee olevansa vain kaverisi, kun kerta käy lomalla tyttöbaareissa.
Entä tämä ystäväsi, onko hänkin sinkkumies? Tai mies, jonka perhe jäi Suomeen? Mikä käsitys hänellä oli lomastanne? Lastenhoitoa, leikittämistä, perhelomailua, arkirutiineita, varhain nukkumaan ja aikaisin ylös sängystä? Ei kuullosta lapsettoman ihmisen lomamatkalta, josta maksaisi tonnin pari.
Olisiko käynyt niin, että ap olet käsittänyt jotain väärin sekä suhteessasi että siinä ,miten ihmiset haluavat viettää lomansa. Mitä konkreettisesti sovit matkakumppaneidesi kanssa ennen lähtöä?
(Tuliko niistä muuten pari sillä aikaa, kun sinä hoidit muksuja?)
Minä olen oppinut, etten ikinä lähde lapsettomien kanssa lomalle. Muistan erään kerran, kun naapuri pyysi minua mukaansa. Lupasin lähteä, mutta totesin, että joudun ottamaan vauvan mukaan. Hänestä se oli ok ja hän lupasi maksaa osan matkastani, koska hänen ei sitten tarvinnut ottaa kallista yhden hengen huonetta.
No, kun reissu koitti, naapuri oletti ilman muuta, että meidän autolla ajetaan sinne, mistä linja-auto lähtee. Eikä maksanut senttiäkään kyytistä, kitisi ja valitti vain. Reissussa tympääntyi, kun menin vauvani kanssa aikaisin nukkumaan (ainakaan muuta syytä en ymmärrä) ja haukkui minut siitä, että otin vauvan mukaan. Minulla olisi ollut kuulemma paljon mukavampaa ilman vauvaa (just joo, kierrellä yksin tallinnaa sillä aikaa kun naapuri oli omissa jutuissaan) ja isienkin pitäisi kuulemma hoitaa vauvojaan joskus.
Jostain syystä välimme viilenivät tuon reissun jälkeen aika tehokkaasti. Enkä muuten koskaan saanut sitä rahaa, jonka hän lupasi minulle antaa.
Ps. meidän vauva ei häirinnyt öisin, toisin kuin ne kissat, jotka naapuri raahasi mukanaan
hänellä oli niin meno päällä joka ilta. Hassua, luulin todella tuntevani hänet. Ollaan kuitenkin tunnettu kymmenisen vuotta. Mutta niinhän sitä sanotaan, että yhteinen loma saa ihmisistä ne kaikista huonoimmat puolet esiin.
ap
Mies on kovasti ihastunut ja puhuu yhteenmuutosta jne. Olen kuulemma maailman paras nainen ja on hän on hulluna meikäläiseen. Itse olen ottanut iisimmin, vaikka olenkin ollut ihastunut.
Tämä toinen kaverini taasen on nainen, joka seurustelee tahollaan (vaikka pettikin tällä reissulla miestään eräissä bileissä). Nuo tyttöbaarit oli kai olevinaan vain "hauska juttu". Mulle ihan sama, en aio tavata enää kumpaakaan.
En tosiaan valittanut tai nalkuttanut heille, olin niin pettynyt etten saanut sanaa suusta. Menin sitten lopulta vain lasteni kanssa, kun en pysynyt heidän perässään lapsi/tavarakuormineni.
Käsitin ilmeisesti loman todella väärin. Kuvittelin ihan oikeasti, että tunnen ainakin tuon naispuoleisen ystäväni, luotin että otetaan toinen toisemme huomioon. En tosiaan olisi vaatinut mitään 24/7 lastenvahtia, vaan ihan vain huomioonottamista ja hyviä tapoja.
ap
paras WT-meininki aaveellä vähään aikaan... ;)
Kurjaa ettei lomasi sujunut odotetusti.
Mitä meinaat sanoa ystävillesi jos/kun he ottavat sinuun taas yhteyttä?
Jos olette tapailleet muutaman kuukauden, eikä mies jaksa huomioida sua (ja lapsia) tässä vaiheessa suhdettanne tuon enempää, niin ei ole sun arvoinen. Hyviäkin miehiä on, moni niistä lapsirakkaitakin, ja jos mies tosissaan välittää susta, niin huolehtii se sun kanssasi myös sun lapsista. Odota parempaa...
Vai miten mies huomioi sua arkena? entä lapsia?