7. vuoden kriisi parisuhteessa

3. vuoden paikkeilla tais olla, nyt menossa . vuosi ja olemme onnellisempia kuin koskaan! :) jospa se kriisi ei tulisi teillekään...? :)

Jotenkin tuntuu, että nyt sitä kriisiä alkaisi jo pukata... :(



ap

Tai ainakin mulla. Ei siis ilmennyt niin että olisimme riidelleet enemmän tai olleet eron partaalla, mutta itselleni se seitsemäs vuosi sattui olemaan sellainen "miettimisen vuosi". Pohdin itsekseni, olenko sellaisessa suhteessa jossa haluan elää loppuelämäni vai olisiko minulle ehkä tarjolla jotain muuta.



Totesin, että olen onnellinen enkä voisi elää ilman miestäni. Vuoden loppupuolella hän sitten kosikin - ehkä siis sama hiljainen mietintä ollut hänelläkin päällä. Kahdeksantena vuonna menimme naimisiin.

Pitkässä parisuhteessa on kriisejä aina välillä, mutta ei ole tilastollisesti nähtävissä, että juuri seitsemännen vuoden kohdalla olisi erityisen vaikeaa. Olen lukenut aiheesta useampiakin lehtijuttuja, katson jos löydän.



Oman kokemukseni mukaan ylä- ja alamäet vaihtelevat koko suhteen ajan. Eka kriisi tulee, kun ensirakkaus ja suhteen alkuvaiheen romantiikka alkaa vaihtua arjeksi, keskimäärin kolmannen vuoden vaiheilla. Tästä on olemassa tutkimustietoakin... RakastUmisen tilalle kasvaa rakastAmista, jos hyvin käy - tai suhde vähitellen haalistuu ja raukeaa.



Mutta sen jälkeen sitten enemmän riippuu elämänmuutoksista, ei niinkään vuosiluvusta. Lapsien syntymät ovat aina pienoisia kriisejä, kun parisuhteen pitäisi muuttua sisältämään kolmansia, neljänsiä jne. pyöriä. Eikä työnjaon kriisejä kannata niitäkään aliarvioida, yllättävän moni avioliitto kariutuu siihen, että kodin työt jakautuvat epätasa-arvoisesti.



- parisuhteessa jo 25 vuotta, naimisissakin jo 20 vuotta -

Meille syntyi silloin meidän kuopus, ja ostettiin talo. Ja oltiin onnellisia:) Ollaan edelleen.

kahdeksas vuosi, näköjään kasi ei toimi näppäimistössä :)

Todellinen kriisi oli 3-4 vuotta sitten. Kriisi loppui oikeastaan vasta 2 vuotta sitten. Sen jälkeen on mennyt ihan ok. Nyt haluan itsekin olla tässä suhteessa... Katsotaan miten käy, nyt ollaan onnellisia.

Meillä meneillään neljäs vuosi, ja nyt sitä kriisiaikaa elellään. Sinänsä ei mitään vialla, mutta koetellaan toisiamme jatkuvasti.



Kriisiaikaa liikkeellä, koska kaksi hyvää ystävää ehtivät molemmat juuri seurustella nelisen vuotta, kun erosivat. Kummallakaan ei mitään isompaa (pettämistä tms.) tapahtunut, mutta se kriisi vaan vei eroon. En usko meille käyvä niin (toivottavasti), mutta kyllä tässä saa välillä oikein kiinnittää huomiota siihen, että huomioi sen toisenkin puolen positiivisesti eikä aina negatiivisesti.