Voiko "ulkomaiseen" sukunimeen yhdistää perisuomalaista junttinimee

Minusta on kiva että nimiä yhdistellään estottomasti. Typeriä sääntöjä pitää aina vastustaa.

antakaa vaikka pojalle toiseksi nimeksi arabialainen nimi.

tuleekin abdelkader ja minunkin mielestä ihan hauska yhdistelmä. ja vähän erilainen ku yleensä mamu miesten lapset on näitä yussuf, ibrahim, fatima ym.tyylisiä, joissa ei niissäkään mitään vikaa kyllä. Mutta Martti ja siihen se sukunimi, taitaa herättää hilpeyttä..

Todennäköisesti vähentää koko elämän häneen kohdistuvia ennakkoluuloja,rasismia yms.

heti "suomalaisempi" toisten lasten silmissä kuin jos olisi etunimenä vaikkapa tämä abdelkader, ja uskon hänen teoriaansa.

yhdistettynä tummiin silmiin ja käkkäräpäähän (?)

laittaa pojalle supisuomalainen nimi. On varmasti hyvä päätös. :)

ei haluta mitään yussufia, olin ajatellut joakimia tms.mutta martti on kyllä tosiaan aika ihana:)

ja on vaikea kuvitella millaiseen sukunimeen se ei sopisi. Joillakin kielialueilla voi ehkä joutua ääntämistä selittämään, mutta niinhän joutuu monet muutkin (esim irlantilaiset Nimh, Grainne ja Siobhan), joten se ei merkitse yhtään mitään.

Tulevaisuus näyttää missä ja millä kielellä Martti elämänsä elää. :)

Mitä kyllä ihmettelen. Adéléé Mönkkönen on tasan yhtä hölmön kuuloinen kuin Reino Liljedahl, mutta jostain syystä vain ensimmäistä vaihtoehtoa täällä parjataan.



Ja silti, Martti on ihana nimi!

ja hänellä on täysin supisuomalainen etunimi.

Rohkeaa ja ennakkoluulotonta vanhemmilta.

Miehesi on fiksu kun ajattelee asiaa tuolta kannalta. Martti todellakin kuulostaa niin suomalaiselta kuin voi vain olla, eikä lapselle tule jatkuvasti kysymyksiä mistä maasta hän on kotoisin. Toinen nimi ja sukunimi ovat sitten isän puolelta joten sekin puoli on kunnossa. Nimi saattaa helpottaa lasta vielä tulevaisuudessa kun lähettää työhakemuksia, vielä vuosienkin päästä Martti todennäköisesti ohittaa Yussufin jos hakemukset ovat muuten yhtä hyvät.

lapsen etunimi Yussuf, Kheira, Khadija jne. Martti just hyvä :)!! Kuten sara, jonas, lina, elisa yms.jotka käytössä suomessa ja monissa muslimimaissa

määräisi sen minkä etunimen lapselle saa antaa.



Kyllä lapsen sukujuuret ovat tärkeämmät kuin sukunimi. Suomessa on tuhansia ihmisiä, joilla on venäläinen sukunimi, pitäisikö näiden ihmisten antaa lapselleen sitten nimeksi Tatjana tai Vladimir kun sukunimi sattuu olemaan venäläinen?



Tai suomenkieliset, joilla on ruotsinkielinen sukunimi, heidän pitäisi varmaan antaa nimeksi Kaj Lindholm tai Carola Lindholm?



Aloittajan tapauksessa lapselle ehdottomasti suomenkielinen nimi. Lapsi on monikulttuurinen ja lapsen isän syntyperä näkyy jo sukunimessä niin etunimessä saa sitten näkyä äidin tausta.

Niinhän sen pitäisikin mennä, eikä niin että "naamioidaan" puoliksi suomalaiset lapset arabeiksi antamalla sekä etu- että sukunimeksi arabinimi.



Hyvä esimerkki onnistuneesta nimivalinnasta on myös Nylon Beatin irlantilaissuomalainen Erin Koivisto. Siinä on annettu irlantilainen etunimi ja isän suomalainen sukunimi, näin nimessä näkyy molemmat kulttuurit. Erin oli 1970-luvulla vielä tuntematon nimi suomalaisille, nykyäänhän on ihan supisuomalaisia Erin-tyttöjä Suomessa.

Olisiko sitten Reine Liljedahl sinun mielestäsi hölmön kuuloinen? Reinehän on yleinen nimi Ruotsissa.

Miksi ihmeessä vieraskielisen sukunimen omistavalla pitäisi olla vielä vieraskielinen etunimikin nimikulttuurista, jota hän ei edes tunne?

Mitä kyllä ihmettelen. Adéléé Mönkkönen on tasan yhtä hölmön kuuloinen kuin Reino Liljedahl, mutta jostain syystä vain ensimmäistä vaihtoehtoa täällä parjataan.

Ja silti, Martti on ihana nimi!