Mitä helvettiä teen kun en tule toimeen erään ihmisen kanssa?
Lähipiirissäni on henkilö, jota näen vähän väliä. En kuitenkaan tule toimeen hänen kanssaan ollenkaan. Yritän suhtautua häneen aikuismaisen neutraalisti, mutta välillä itsehillintä ei vain riitä. Sorrun piikittelyyn ja (piilo)vittuiluun kun en vain jaksa tämän naisen juttuja. Meillä on täysin eri kiinnostuksenkohteet ja huumorintajut, kumpikaan emme ymmärrä toisiamme. Olen yrittänyt lievää välinpitämättömyyttäkin, mutta ihminen on niin drama queen ettei se oikein onnistu. Välillä on vain pakko palauttaa hänet maan pinnalle.
Miten hitossa sopeutua tähän tilanteeseen kun kyseessä on läheisen tuttavan puoliso eikä aika ole auttanut tilanteeseen. Tuntuu että mitä useammin ja enemmän näen tuon muijan pärstää, sitä enemmän hän vituttaa.. Se, ettemme tapaisi on sula mahdottomuus koska kaveriporukka on tiivis ja yhteinen.
Kommentit (4)
Näpäyttäminen maanpinnalle tms idiootit jutut tekevät susta kyllä idiootin... niinkuin tuollainen mitään auttaisi, paitsi sun omaan paskaan oloos.
Meillä on todella paljon ikäeroa, ja tämä nainen (tyttö) on aivan teini ja lapsi vielä. Mistä ikinä keskutelemme, aina menevät sukset ristiin. Lisäksi hän toimii mielestään epäoikeudenmukaisesti, mutta asioissa joille en oikein voi tehdä mitään ja jotka eivät minulle kuulu mutta jotka ärsyttävät ystävieni puolesta. (Käyttää miehensä eli sukulaisystäväni rahoja ja kehuskelee miehen selän takana miten sai taas sitä ja tätä jne. kun uhkaili että jättää jos mies ei taivu.. Mies on vähän tossun alla eikä uskalla jättääkään.)
Ja uskokaa pois, on yritetty "kasvaa aikuiseksi", kumma juttu vain kun kaikkia muita ihmisiä siedän eikä tällaisia tapauksia ole tullut vastaan vuosiin. Enkä voi väittää että hänen käytöksensä minuakaan kohtaan olisi hirmu kohteliasta tai siedettävää. En ole sitä ihmistyyppiä, joka kestäisi pomputtelua ja alentamista loputtomiin, vaan pitemmän päälle sanon takaisin.
Se auttaa.