Myönnän, minua rasittaa ja v*tuttaa!!!!

Nimittäin se että nyt kun omani ovat jo sen ikäisiä (2-ja 4-luokalle meneviä) että heidät voi ns päästää ulkoilemaan /toki alue oltava tiedossa jne) ilman minuakin (tai isäänsä) niin sitten täytyykin näköjään kytätä ulkotouhuja naapurin lapsen takia://

Sillä pojalla, 6½v, ei ole sosiaalisia taitoja kovin kummoisesti.

Juuri tänäänkin olen rääkäissyt hälle että ei hutki kepillä yhtään, yritti siis lyödä lähes ranteen paksuisella ja pitkällä kepillä tuota nuorempaa lastani.

Ja eilen roikkui kurkussa ja dissasi paria muuta porukan lasta täysin paitsi minun vanhempaa lasta jolle osoitti kaiken puhumisen, leikki-ideat ja heheit kun läksi kotiin.

Ei vaan ole kivaa olla se poliisi ja kytätä ettei mitään satu kun ei edes oma lapsi kyseessä.

Ja kyllä, olen ehdttomasti ns yhteisöllisyyden kannalla ja puutun mielelläni jos tarvis MUTTA tässä purkauksessani onkin pointti ihan muualla.

Korpeaa!!