Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Pelkäätkö sairauksia?!

Vierailija
30.10.2005 |

Tuli tässä mieleeni että taidan olla melko hermoheikko ihminen sairauksien suhteen! Olkoon esimerkkinä tämä päivä. Eilen minulla alkoi kipuilemaan keskeltä rintaa, kylkiluiden alta. Vatsassa tuntui inhottavalta. Aivan kuin tuosta kohtaa olisi venytetty väkisin sisälmyksiä... No, en alkanut " panikoimaan" kun kipu välillä hellitti. Tänään on ollut samanlaista kipuilua, ei kuitenkaan jatkuvaa eikä kamalan kovaa. Mutta nyt sitten olen lukenut lääkärikirjat läpi ja todennut että mulla on mahahaava, tulehdus siellä taikka syöpä... Että semmosta!!! Vaikka hermoilen pienimmästäkin oireesta niin lääkäriin en kuitenkaan lähde kuin sitten vasta kun on " pakko" .



Miten sinä käyttäydyt kun tunnet olosi kipeäksi taikka lapsesi sairastuu? Menetkö kuinka helposti valittamaan lääkärille oireitasi? Tutkitko kirjallisuutta, teetkö diagnooseja oireiden perusteella jne?

Onko tämä tämmöinen tutkiskelu edes normaalia vai olenko jo " sairastunut" henkisesti?

Tietenkään en jatkuvasti vain mieti ikäviä mutta oireiden ilmaannuttua mielikuvitus alkaa laukkaamaan. Etenkin jos lähiomainen on sairastunut syöpään, johonkin tautiin joka voi olla perityvää yms.



Kiitos jos joku kertoisi omia kokemuksiaan!!!!

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 |
30.10.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

itse en enää kovin helposti panikoi,olin nuorempana ihan hermoheikko.

Siitä sit sainkin vatsani kipeäksi j asitä myötä lääkkeet.

Tottakai joskus tulee ajatus että olis kauheaa sairastua vakavasti,en ole valmis vielä täältä lähtemään,lapsia jättämään ja pelkään joskus menettäväni jonkun lapsen.Nuo vissiin normaaleja äidin huolia,mutta ei ne ahdistusta minulle tee eikä täytä ajatuksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kolme viisi