Lue keskustelun säännöt.
Ei saisi valittaa mutta nyt vuodatan tänne
12.06.2011 |
Mies sai muutama viikko sitten sydänkohtauksen ja joutui samantien ohitusleikkaukseen. Nyt kun hän on pahimmasta päässyt yli ja kamalin shokki ja kuoleman/menetyksenpelko on ohi niin nyt mulla on aivan kamalan vaikeaa se etten voi leikkauksen jälkien takia olla hänen kainalossaan, pelkään koko ajan että satutan häntä (leikkaushaavoja rinnassa, kädessä ja jalassa)... Hän on niin lähellä mutta niin kaukana. Pelkään koko ajan että vanhasta tottumuksesta kellahdan hänen syliinsä unohtaen ettei niin voi tehdä.
Odotan kuin kuuta nousevaa että pääsen taas hänen kainaloonsa katsomaan telkkaria ym. Onneksi kuitenkin vähän ajan päästä pääsen... Ja ennenkaikkea - onneksi hän on vielä hengissä ja hyvää vauhtia paranemassa. Oli niin pienestä kiinni ettei nyt olisi hautajaisten aika.
On jotenkin tosi vaikeaa olla itse vahvana kun olen tosi poikki ja väsynyt. Elämäni järkyttävimmät tapahtumat takana :( Kunpa voisi vaan olla peiton alla jonkun aikaa niin ettei tarvis käydä töissä ja hoitaa kaikkia muitakin velvollisuuksia. Loma onneksi on jo aika lähellä.
Siinä tämä vuodatus. Ehkä nyt jaksaa taas eteenpäin.. :)
T. Kainalossakiehnääjä
Kommentit (7)
mä en ole kiehnännyt mieheni kainalossa varmaan 15 vuoteen (eli koko yhdessäolomme aikana) ja hyvin ollaan pärjätty... ;) Hellyyttä voi osoittaa niin monin muinkin tavoin, kokeilepa.
Mutta tsemppiä teille ja paranemisia miehellesi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimia sinulle ja teille molemmille. Voisithan sä sairaslomaakin hakea ennen kesälomaa uupumuksen takia, mutta taidat olla tunnollinen ihminen.
Ihana viesti, vaikka sisälsikin paljon huolta, mutta tuo teidän keskinen rakkaus lämmitti sydäntä:)
Onneksi rakkautta voi osoittaa nyt muilla tavoilla, esim. auttamalla kaikessa mihin toinen ei nyt pysty ja onneksi nyt voi jo halata melkein normaalisti. :) Onneksi olen töissä tekemisissä pienten ihanien ihmisten kanssa ja heistä saan niin paljon voimaa etten raaski jäädä sairaslomalle, vaikka kieltämättä välillä aamulla herääminen ja töihinlähtö tekee tiukkaa. (Olen lastenhoitajana pienten ryhmässä :) )
ap
että odotat kuin kuuta nousevaa päästäksesi hänen kainaloonsa.
Miehesi on onnekas kun selviytyi ja siitä että hänellä on sinunlaisesi rakastava vaimo. Läheisyys on ihanaa.
Muista myös se että miehesi on tosi kovilla vielä pitkään. Vaikka haavat paranevat voi tulla henkistä ongelmaa. Tämän varmasti tiedätkin jos olet lukenut ne vihkoset mitä sairaalasta jaettiin ja katsonut filminpätkän joka on takroitettu ohitusleikatuille ja heidän läheisilleen.
Toipumista miehellesi ja jaksamista sinulle.
että odotat kuin kuuta nousevaa päästäksesi hänen kainaloonsa. Miehesi on onnekas kun selviytyi ja siitä että hänellä on sinunlaisesi rakastava vaimo. Läheisyys on ihanaa. Muista myös se että miehesi on tosi kovilla vielä pitkään. Vaikka haavat paranevat voi tulla henkistä ongelmaa. Tämän varmasti tiedätkin jos olet lukenut ne vihkoset mitä sairaalasta jaettiin ja katsonut filminpätkän joka on takroitettu ohitusleikatuille ja heidän läheisilleen. Toipumista miehellesi ja jaksamista sinulle.
...ja nyt tällä viikolla pääsinkin jo aika lähelle kainaloa kun laitoin tyynyn siihen väliin suojaksi telkkaria katsoessamme. En ole muuten vielä vaimo vaan tuleva avopuoliso. Tämä tuli asumisjärjestelyjen keskelle. Onneksi sairastuminen teki vain pienen mutkan matkaan ja nyt taas asiat etenevät, samoin kuin toipuminen. Elämä siis voittaa vähitellen :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miestäsi tosi paljon! Toivottavasti teillä on vielä monta yhteistä vuotta. Kunpa meistä kaikki muistaisi kohdella rakkaita hyvin. Paljon voimia!
Älä turhaan ajattele, ettei saisi valittaa. Kyllä saa.