Poika käyttäytyi "naismaisesti". Sitten

kerroin hänelle, että kyllä hän voi aikuisena valita enempi minun tyylisen elämän kuin isänsä. Poika päätti, että hän voi olla koti-isä, kun minä olen ollut koti-äiti. Siihen loppui identiteettiongelmat. Häntä alkoi kiinnostaa leikkiä poikien kanssa "poikien leikkejä". Hän pitää edelleen erityisesti vauvoista ja toivoo olevansa joskus siis koti-isä:)