Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten vahditte uimataitoisten 7-10-vuotiaiden uintia?
09.06.2011 |
Meillä on hyvin uiva 9 v. ja kohtuullisesti uiva 7 v. Molemmat osaavat sukeltaa hyvin. Annan lasten uida ja leikkiä syvyydessä, jossa jalka ylettyy pohjaan. Olen itse rannassa 10-30 metrin päässä. En tuijota lapsia välttämättä koko ajan, vaan saatan kaivaa laukkua, jutella jonkun kanssa tms. Silloinkin tarkistan noin 2-4 kertaa minuutissa, että lapsilla on kaikki hyvin.
Jos olemme syvällä rannalla jossa on laituri, niin seison laiturilla vartioimassa kun lapset hyppivät veteen ja uivat.
Onko tämä riittävää? Olen jotenkin hirveän ahdistunut hukkumisuutisista. Pelkään, että jotain sattuu juuri silloin kun kaivan laukkuani. Pitäisikö tuon ikäisiä vahtia vielä aivan koko ajan kuin haukka?
Kommentit (32)
siellä näkee hyvin myös veden alle ja paikalla on uimavalvoja.
Sameavetiset rannat pelottavat. :(
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä munkaan uimataito ihan hukassa ole, mulla loppuu kunto ennen kuin pojalla.
Eniten mua jännittää se, kun nuoriso hyppii laiturilta miten sattuu veteen katsomatta kuka siinä alla ui.
järvivedet hirvittävät myös minua... miten sieltä löydät tarpeeksi nopeasti uponneen lapsen?!!
-2-
Mulla tosin vaan yksi lapsi, joten kun hän yksin uimassa pidän katsekontaktin koko ajan, jos kavereiden kanssa, niin samoin kuin ap.
Ja jos en jostain syystä pysty (esim. luopumaan kanssa pitää puuhailla) noin tarkkaan hautumaan, silloin käsivarsikellukkeet kehiin. Mun lapsi tosin on vasta kohta 6-v, mutta uimataidoiltaan kouluikäisten luokkaa (ui 25m altaan rintauintia tai selällään perhosta päästä päähän ongelmitta). Ikänsä puolesta ei siis nolota laittaa kellukkeita :).
Mulla tosin vaan yksi lapsi, joten kun hän yksin uimassa pidän katsekontaktin koko ajan, jos kavereiden kanssa, niin samoin kuin ap.
Ja jos en jostain syystä pysty (esim. luopumaan kanssa pitää puuhailla) noin tarkkaan hautumaan, silloin käsivarsikellukkeet kehiin. Mun lapsi tosin on vasta kohta 6-v, mutta uimataidoiltaan kouluikäisten luokkaa (ui 25m altaan rintauintia tai selällään perhosta päästä päähän ongelmitta). Ikänsä puolesta ei siis nolota laittaa kellukkeita :).
luopumaan = kuopuksen
hautumaan = vahtimaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En päästä uivia lapsia hetkeksikään silmistäni.
Mä en vahdi mun 10-11 v poikaa ollenkaan. Osaa uida hirmuisen paljon paremmin kuin minä. Tänään sivakoi 300 m 9,5 minuutissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En päästä uivia lapsia hetkeksikään silmistäni.
Yksi ui eri suuntaan kuin toinen --> et voi 100% nähdä molempia yhtä aikaa.
En päästä uivia lapsia hetkeksikään silmistäni.
Miten tämä onnistuu, jos lapsia on enemmän kuin yksi?Yksi ui eri suuntaan kuin toinen --> et voi 100% nähdä molempia yhtä aikaa.
Nuorempi lapsistani on uimataidoton, joten hän on koko ajan sylissäni. Vanhempaa vahdin silmilläni. Kun nuorempi oppii uimaan, vanhin on jo niin iso, että häntä ei tarvitse enää vahtia. Hän on tuolloin teini-iän kynnyksellä/teini-ikäinen. Eli siis iso ikäero selittää paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
5v 7v ja 9v. Lisäksi heidän kavereita usein mukana 1-3 kpl. Makoilen, luen, kuuntelen ja silmäilen välillä. En panikoi. Eivät mene syvälle, eivätkä hyppele laitureilta tms.
ja sukeltavat mainiosti. Silti olen heidän kanssaan vedessä, tai pidän koko ajan näköyhteyden. Jos käännän selkäni siksi aikaa että uin itse kierroksen kauempana rannasta, kuuntelen koko ajan että kummankin ääni kuuluu.
En tiedä olenko liian varovainen, mutta mieluummin näin päin. Nuorempi meinasi hukkua 2-vuotiaana kyläpaikan pihalampeen :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
5v 7v ja 9v. Lisäksi heidän kavereita usein mukana 1-3 kpl. Makoilen, luen, kuuntelen ja silmäilen välillä. En panikoi. Eivät mene syvälle, eivätkä hyppele laitureilta tms.
Tästä syystä en enää anna 9-vuotiaani mennä uimaan, jos en itse ole mukana. Mitä, jos joku hukkuisi, kun "makoilet"?
ovat saaneet käydä keskenään lähirannalla uimassa. Molemmat uivat hyvin ja silti ovat luvanneet olla menemättä kaislikon taakse, jossa jalat vain juuri ja juuri ylettävät pohjaan. Aina vähän ajan päästä olen pyöräillyt perään katsomaan miten pärjäävät eivätkä ole olleet syvällä kertaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki energia menee uimataidottomien 3- ja 5-vuotiaiden vahtimiseen.
4v. osaa uidam n. 3metriä ja isompi n.25m. MOlemmat sukeltelevat hyvin ( kumpikin käynyt sännöllisesti uimassa (n.1-2krt/viikko) siitäa saakka kun ovat olleet 4kk.
Ja rannalla lapsia vahditaan kokoajan. Isompi saa mennä bikinien yläosan alarajaan saakka ja sukeltaarantaan päin. Pienempi saa mennä napaan saakka ja sukeltaa rantaan päin. Jos aikuinen on vedessä saa mennä syvemmälle.
Uimahallissa ollaa vähän "rennommin" kosa siellä on tosiaan kirkas vesi ja pohjaan näkee.
Uimahallissa lapset puljaavat meko vapaasti myös syvässä altaassa. Toki aiukuinen on aina sielläkin mukana.
Lapseni on 9v ja jotenkuten osaa uida. Etukäteen ollaan sovittu kuinka syvälle saa mennä. Ja sieltä sitten rannalta huudan, että nyt takaisin, kun meinaa mennä liian pitkälle. Tässä asiassa ei ole häpeilemistä.
Itse olen surkea uimari ja lapsen pitää uida siinä syvyydessä, että pystyn häntä vielä pelastamaan. Tarkoittaa, että mun jalat osuu maahan hyvin.
Meidän vanhempi vesipetouimari saa mennä miten mielii. On aivan kuin kotonaan vedessä.
Ovat 8v ja 10v.
Muistan lapsuudestani, että mentiin aina isosiskon kanssa kahdestaan järveen uimaan mummolassa. Mummon talolta rantaan on melkein kilometri matkaa. Ekan kerran oltiin keskenään, kun olin 4v ja isosisko 7v. Opin tuona kesänä vasta uimaan. isosisko oli siis vasta menossa ekalle seuraavana syksynä.
Ikinä ei ollut kukaan meitä vahtimassa.
Oli se vaan ihanaa aikaa, suunnilleen asutiin sielä järvessä. Rantasaunakin itse laitettiin aina lämpenemään, jotta päästiin lämmittelemään.
Omien lasteni ikäisenä käytiin jo keskenään ongellakin veneellä.
Mä en vahdi mun 10-11 v poikaa ollenkaan. Osaa uida hirmuisen paljon paremmin kuin minä. Tänään sivakoi 300 m 9,5 minuutissa.
luonnonvesissä kuitenkin on vähän eri asia uida kuin altaassa, aallot yms voi lisätä haastavuutta ja joku suonenveto yllättää aikuisenkin.
Meilläkin 9v osaa ihan hyvin uida, mutta rannalle päästän vain vaarin kanssa, joka osaa uida paremmin kuin minä ja pystyy lasta valvomaan riittävän hyvin kun sukeltelee ja menee reippaasti vedessä. Harkintakyky kun tuntuu luonnonvesissä pettävän aikuisillakin.
Alue: Aihe vapaa
ehkä parempi uija, tai sitten ovat samantasoisia (lapset 7 ja 8 vuotta). Valvon heitä kyllä ihan herpaantumatta, ja saavat uida / leikkiä vain sellaisessa vedessä jossa jalat yltävät pohjaan. Eli vähän kuten sinulla ap. Mutta tosiaan korkeintaan puoli minuuttia tai minuutin katson muualle; tekstiviestin ajan tms. Kun molemman äänet kuuluvat, olen relammin. Ja siis itse olen yleensä rannalla / altaan reunalla.
Jos olen mukana vedessä, mennään yhdessä syvemmälle mutta tietenkin valvon lapsia kaiken aikaa.
Mielestäni en ole ylisuojelevainen ollenkaan. Viime vuotiset tilastot osoittavat, että valvonta pettää valitettavan usein. Lisäksi katson, että lapsuus on kuitenkin niin lyhyt aika, että vielä muutamana kesänä voin olla ylisuojelevainenkin - liki teini-ikäistä lasta en tietenkään aio valvoa enää tällä lailla...
Valitettavasti lasten isä ei ole yhtään samoilla linjoilla kanssani, ja lapset viettävät tänä kesänä pitkän ajan keskenään isän kanssa. Pelottaa ihan järkyttävästi, että isä katsoo että lapset pärjäävät ilman valvontaa vedessä, koska osaavat jo uida "hyvin".
Alakouluikäisen lapsen voimat voivat kuitenkin nopeasti loppua: muistan omasta lapsuudestanikin kun meinasin moneen otteeseen hukkua, kun ei enää vaan jaksanut uida vaikka luuli jaksavansa.