Pitääkö raskaudesta mielestäsi tuntea syyllisyyttä työpaikalla?

Saahan se esimies tuntea vaikka millaisia tunteita, mutta tunteita ei aina saa näyttää ja tuoda julki.

vähän mietin silloin kun tulin raskaaksi samaan aikaan kun aloitin uudessa työpaikassani, että mitähän muut nyt ajattelee (esimies siis). Mutta loppujen lopuksi kaikki olivat vain iloisia raskaudestani, ainakin luulen niin =)

työntekijät välillä muuna kuin kulueränä, tai lypsykarjana, josta imetään kaikki mehut mitä irtisaadaan. Ihmisiä ne työntekijätkin ovat, heillä on oikeus perustaa perhe ja mennä naimisiin, lomailla ja harrastaa. Terve, tasapainoinen ihminen on myös tuottava työnantajalleen. Ja yksinäiset, perheettömät aikuiset ovat tilastollisesti ne onnettomin ja sairain ihmisryhmä.

ne pitää kohdata, ottaa vastaa ja päästää irti. Sitten ollaan oikeilla jäljillä

mutta monien esimiesten tulisi laskea myös, mitä työntekijät tuottavait heille/yritykselle. Se on aika iso tuotto, varsinkin isoissa, asiantuntija yrityksissä

mutta varmaan moni silti tuntee syyllisyyttä, tavallaan. Tyhmää, sanon minä, mutta ymmärrän, että on aloja, joilla lisääntyviä naisia ei katsota hyvällä. Onneksi itse en ole sellaisella.

Ei pidä tuntea syyllisyyttä mutta tunsin kyllä itse sitä hieman silti. Ja tunnen tavallaan edelleen siitä, että vähän haaveilen kakkosestakin tässä jossain vaiheessa.



Sekä pomo että osastopäällikkö on onneksi tosi mukavia ja olivat vain iloisia puolestani, kun kerroin esikoisesta.



Kaipa esimiestäkin voi harmittaa sijaisen hommaamisen vaiva mutta eiköhän se ole sitä esimiehen työtä juurikin.