Miten rohkaista lasta puhumaan?

Osaa siis jo puhua mutta ei halua?



Valikoiva mutismi?

"viittaa" tai pyri vastaamaan, muuten kyllä puhuu ja on suosittu leikkikaveri, mutta se opetustilanne tökkii tilanteena.

puhuu kaverien kanssa, kaverien vanhemmille, naapurissa, kaupassa, puistossa, lääkärissä, neuvolassa, yökylässä ollessaan jne.



Ei siis ole varsinaisesti ujokaan, mutta noissa tilanteissa "hyytyy" puhumattomaksi. Minä mietin, että onko häntä kiusattu siellä tai jollekin vastaukselle naurettu tms.



Meillä on myös hyvin dominoiva isosisko, joka ei ainakaan edesauta tämän vaisumman tapauksen esillepääsyä...



Mutta yhtäkaikki mietin, että miten tuota voisi helpottaa kotoa käsin - kun enhän minä siellä ole paikalla.



ap

Ja jos kerran osaa puhua ja puhuu muuten niin ei eskarissa tarvi muuta tehdäkään. Sitäpaitsi ne on nyt kesälomalla...



Ja kun koulu syksyllä alkaa niin opettajilla siellä on aivan eri arviointimenetelmät. Ei kaikkien tarvitse aina olla suunapäänä vaan vastata sitten kun oikeasti on asiaa.



Minä pidän pojastasi!

Ja siis tietenkin häntä rakastetaan. Yli kaiken. Siksihän minä kyselen, miten voisin häntä auttaa.



En usko, että nykykoulukaan katsoo hyvällä tuollaista lasta. Ainakaan se opettaja, joka siellä koulussa odottaa. Tunnen hänet, koska kokemusta on esikoisen kanssa.



ap

lapseni ei puhunut kovinkaan paljoa esikoulussa eikä ylipäätään päiväkodissa. Kyllä saivat tehtyä asiasta suuremman mitä oli. Aluksi menin itsekin siihen mukaan, kunnes huomasin lapsen stressin vaan lisääntyvän kun puhumisesta tuli niin paljon keskusteltua. Sitten annoin olla ja aika ja rauha ko asian tiimoilta teki ihmeitä, vieläkään ei ole kovin puhelias lapsi suuressa ryhmässä, mutta asiansa hoitaa ja se riittää hänelle ja meille muille. Hiljaisilla ja ujoillakin on oikeus olla tässä maailmassa omalla tyylillään.