Lue keskustelun säännöt.
Käsittämätöntä: olin 15 v onnellinen avioliitossa ja nyt ymmärrän harhaisuuteni
06.06.2011 |
Meille tuli avioero viime vuonna, kun mies petti ja jätti. Olen käsitellyt eroa mm. terapiassa ja minusta on aivan käsittämätöntä huomata eläneeni vuosikausia harhakuvitelmassa.
Luulin aina, että minulla on asiat harhaisen hyvin. Mies on hyvä, jämäkkä, ahkera ja kohtelias. Parisuhde oli toimiva ja hyvä.
Nyt tajuan, että mies on ollut tunne-elämältään epävakaa ja kaatoi ongelmansa minun niskaani. Nyt ymmärrän, että meidän parisuhde oli pelkkää kaunista kulissia, mutta meillä ei ollut todellista emotionaalista läheisyyttä.
Olen kovin hämilläni... Onko tämä tyypillistä, että ihminen elää harhassa ja että silmät avautuvat myöhemmin? Onko tyypillistä kuvitella puolisostaan prinssiä ja ajatella, että ne pienehköt ongelmat ovat ihan "tavallisia"?
Kommentit (33)
Juuri tuota kirjaa en ole lukenut. Mutta Tollen olen lukenut ja monta muutakin. Otan vastaan muitakin kirjavinkkejä!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että monet ajattelevat elävänsä onnellista avioliittoa ja kuitenkaan näin ei syystä tai toisesta toisen mielestä ei ole. Toista pidetään itsestäänselvyytenä, jutellaan ne arkiset asiat eikä oikein TODELLA kohdata toista ihmistä.
Siinä helposti tulee ajateltua että kaikki on hyvin eikä edes huomaan ettei näin ole.
Elämä on pääasiassa arkea, arkisia asioita ja hirveä vauhti päällä kaikilla. Kun muistaisi ottaa yhteistä parisuhdeaikaa tasasin väliajoin, jutella oikein kunnolla kumppanin kanssa voi huomata jos kaikki ei olekkaan hyvin.
Eli voisin kuvitella että noin voi käydä kelle vain.
luottamuksen arvoinen ja sinisilmäisesti uskoo. Noin mullekin kävi kuin sulle ap. Mies ei ollut koskaan läsnä henkisesti, vain seksuaalisesti ja teknisesti. Rakastuin luomaani illuusioon ja oli todella vaikea päästä eroon kaipauksesta. Vasta henkinen kasvu auttoi siinä ajan kanssa.
Uutta miestä en ole kuitenkaan ottanut, vaikka erosta jo vuosia. Toisaalta, en tiedä tarvitsenkokaan. Antaa nuorimmaisen ainakin kasvaa ensin aikuiseksi:)
se terapeuttiko sulle nyt sai päähän, että mies oli kelvoton? Entä jos mies oli hyvä, mutta ei kestänyt elämää sun kanssa? Entä jos sä et ollutkaan se unelmien prinsessa, josta se oli elämänsä haaveillut...
It takes two to tango!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kutakuinkin yhtä pitkä "onnellinen" liitto.. ja vasta erotuskan jälkeen tajusin miten helvetin sairaan ihmisen kanssa, millaisessa piinassa olin elänyt. pelkkä kupla. se on käsittämätöntä. enkä minä tyhmä ole.
En pysty kirjoittamaan niin pitkästi, että voisin selvittää kaikkea. Mutta yksi esimerkki:
Mies oli päättäjätyyppiä ja halusi vaikuttaa (sinänsä ei mikään huono piirre ihmisessä). =>
Minä taas olen miellyttäjä ja annoin usein periksi (halusin säilyttää rauhan, halusin saada asiat nopeasti tehdyksi, eikä monikaan asia ole minulle niin ylipääsemättömän tärkeää, ettenkö voisi antaa periksi) =>
Mies ilmaisi voimakkaana ihmisen mielipiteensä, kun haaveilin viiden tähden hotellista tyyliin "toi on ihan älytöntä haaveilla tollasesta, lopeta se" =>
Minä pahoitin mieleni, etten saa haaveilla, mistä haluan. Kyllä minä haaveilin, mutta en kertonut siitä miehelle =>
Emotionaalinen etäisyys kasvaa.
Tällaisia pikkujuttuja. Mutta vuosien varrella ne etäännyttävät ja etäännyttävät.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten selitätte itsellenne tämän illuusion ja kuplan?
Minä selitän sitä itselleni naiiviudella ja sinisilmäisyydellä. Vai voiko se olla jotain muuta?
ap
vain ollut niin riippuvainen miehestä, että olet jättänyt välittämättä noista asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terapeutti ei kaada kenenkään päähän ajatuksia. Mutta kun tilanteita puhuu ja puhuu, niin asiat saavat selityksiä.
Tälläkin palstalla olen vuosien aikana kertonut miehestäni pikkujuttuja ja ihmiset ovat sanoneet, että mies on "hullu". Minä itse "selitin" sen pois.
Esim. kerroin kerran, että aina kun tien yli menee lapsia suoraan auton edestä, niin mies painaa kaasua. Hänen selityksensä oli, että hän haluaa pelotella lapsia, etteivät ne hyppisi. Av-mammat kutsuivat häntä hulluksi.
Nyt kun olen saanut mieheen etäisyyttä ja näen kokonaisuutta, niin tämä toiminta saa uusia selityksiä.
En minä omiakaan ongelmia koskaan nähnyt. Nyt vasta ymmärrän, kuinka paljon miellytin ja miellytin ja miellytin.
En siis ole haukkumassa miestä. Vaan haukun parisuhteen kieroutuneisuutta. Haukun itseäni, etten sitä nähnyt.
Sitäkin olen ollut. Mutta sen tajusin jo joitain vuosia sitten. Silmiä se ei avannut.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen näkee mitä haluaa nähdä, eikä toisen pään sisään voi mennä. Kaikilla on oikeus uskoa omassa parisuhteessaan, että asiat ovat sitä miltä ne näyttävät ja että toinen kertoo jos joku on vikana.
Tämä vain tsempiksi sulle ap. Tuskin olet mitenkään erityisen hölmö tms., normaali ihminen vain.
Sinä puhut juuri niin kuin minä viimeiset 15 vuotta ajattelin. Selitin miehen mielipiteet juuri näin: on tyhmää maksaa hotellista niin paljoa, kun halvemmallakin pääsee.
Pointti on vain se, että meidän pankkitili vain paisui, mutta ne rahat sijoitettiin osakkeisiin summuihin - mies kun tahtoi. Minä olisin halunnut käyttää ne rahat - mutta se ei ollut mitä mies tahtoi.
En minä uhrina itseäni pidä. Enkä pidä miestä narsistisena psykopaattina. Kuten sanoin, niin ihmettelen, mite pystyin itselleni kaiken selittämään parhain päin.
Juu, nyt minä harjoittelen jämäkkyyttä. Eli jämäkästi nyt pidän kiinni omasta mielipiteestäni, että en nähnyt totuutta :-).
Ja mies suuttuu minulle jatkuvasti jämäkkyydestäni.... Olen kuullut monta kertaa häneltä lauseen "sinun pitää tehdä niin kuin minä sanon, jos et tee, niin olet sitä ja tätä".
ap